Suomessa on laaja valitusoikeus. Perustuslain mukaan omaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon voi vaikuttaa. Maankäyttöasioissa kuntalaisia koskeva valitusoikeus kattaa sekä kaavapäätökset että rakennusjärjestyksen hyväksymisen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki kuntalaiset, muutkin kuin asianosaiset, voivat valittaa kunnan asemakaavan muutoksista.
Kun kyse on rakentamisen lupapäätöksistä, kuten poikkeamis- tai rakennusluvista, mahdollisten valittajien joukko hieman supistuu. Lain mukaan rakennusluvista voi muun muassa valittaa naapuri. Lisäksi valitusoikeus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella, museoviranomaisella ja toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen, jos rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän, kaavan tai lain nojalla suojellun taikka muun historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen purkamista.
Valitusoikeus on lisäksi toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.
Ja tätä laajaa valitusoikeutta käytetään. Rakennushanke oman asunnon läheisyydessä, vanhan asuinalueen täydennysrakentaminen tai suurten kaupunkien tavallista suuremmat hankkeet, nämä ovat riskialttiita rakennushankkeita, ainakin siinä mielessä, että niistä tehdään valituksia keskimääräistä herkemmin.
Muutama vuosi sitten Rakennusteollisuuden, rakennetun ympäristön omistajien edunvalvontajärjestö Raklin ja Elinkeinoelämän keskusliiton kuntien kaavoitusvastaaville teettämästä kyselystä selvisi, että yli 36 prosentissa valituksista valittajana on jokin muu taho kuin asianosainen.
Syksyllä uutisoitiin laajasti eri medioissa Tampereen sarjavalittajasta. Yksi henkilö on tehnyt tänä vuonna yli 80 oikaisuvaatimusta ja yli 60 valitusta hallinto-oikeuteen yksistään kuluvan vuoden aikana. Näiden oikaisuvaatimusten ja valitusten vuoksi Tampereella monet rivitalo-, kerrostalo- ja omakotitalohankkeet ovat jäissä, valitusten käsittelyn ajan. Tampereen kaupunki reagoi asiaan tekemällä sarjavalittajasta tutkintapyynnön poliisille.
Vuosien valituskierre
Jyväskylän Hippos-hanke on myös hyvä esimerkki siitä, miten valitukset vaikeuttavat rakennushankkeiden toteutumista. Jyväskylän Hippoksen uusien liikunta- ja urheilutilojen rakentaminen alkaa joulukuussa, vuosia kestäneen valituskierteen jälkeen.
Hipposkeskus koostuu neljästä kokonaisuudesta: liikuntakeskuksesta, osaamiskeskuksesta, jääurheilukeskuksesta sekä pysäköintihalli Hippos-Parkista. Rakentamista tehdään limittäin, ja kokonaisuudessaan hanke valmistuu loppuvuoteen 2027 mennessä. Hankkeen kokonaisinvestointi on yli 210 miljoonaa euroa. Tilat rakennetaan osin julkisella, osin yksityisellä rahoituksella. Yksityinen rahoitusosuus on saatu kokonaisuudessaan kasaan.
Hippos-hankkeen suunnittelu aloitettiin vuonna 2014, helmikuussa 2019 Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen toteuttamisen tarkennusten jälkeen. Maaliskuussa 2019 hankkeesta valitettiin hallinto-oikeuteen ja syyskuussa 2020 Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Sitten kaupunki päätti kutistaa suunnitelmia ja valtuusto hyväksyi marraskuussa 2020 uudet suunnitelmat. Samat kolme henkilöä valittivat uudelleen muuttuneesta suunnitelmasta hallinto-oikeuteen. Marraskuussa 2022 Jyväskylän kaupunki päätti aloittaa Hippos-hankkeen rakentamisen. Vuoden 2021 alussa samat kolme henkilöä valittivat päätöksestä. Elokuussa 2022 hallinto-oikeus hylkäsi jälkimmäisen valituksen ja päätti, ettei tammikuussa 2021 tehtyä valitusta tutkita.
Syksyllä 2022 valittajakolmikko haki Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisuun valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Helmikuussa 2023 korkein hallinto-oikeus päätti, ettei se anna valituslupaa.
Hippos-hankkeen valituskierre ei kuitenkaan päättynyt tähän. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa 2023 vaiheistaa hankkeen toteutukseen kolmeen osaan. Syyskuussa 2024 valtuusto hyväksyi uuden rahoitus- ja yhtiörakenteen mukaisen hankkeen. Marraskuussa 2024 varavaltuutettu valitti asiasta hallinto-oikeuteen.
Juuri ennen joulua 2024 Jyväskylän kaupunginhallitus antoi ennakkokäsityksen Jyväskylän Jäähalli Oy:lle siitä, että se voi ostaa Hippos-hankkeen jääurheilukeskuksen suunnitelmat. Varavaltuutettu teki asiasta oikaisuvaatimuksen, ja valitti sen jälkeen hallinto-oikeuteen asiasta.
Kuluvan vuoden maaliskuussa hallinto-oikeus hylkäsi molemmat varavaltuutetun tekemät päätökset. Varavaltuutettu haki vielä valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, mutta sitä ei myönnetty.
Hankkeen viivästyminen valituksien vuoksi maksoi suunnitteluvaiheessa rahaa reilusti yli 10 miljoonaa euroa. Lisäksi rakennuskustannukset ovat nousseet. Hankkeen rahoitusta on myös jouduttu parsimaan kuntoon moneen otteeseen.
Laillisuuteen vedoten
Mitä isompi hanke, sitä hanakammin siitä valitetaan, kiteyttää tilanteen Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto. Jyväskylässä valituksien kohteena on parhaillaan maailman suurimman autonvalmistajan Toyotan teknologiakeskus. Noin 100 miljoonan euron investointi on vielä korkeimman hallinto-oikeuden ruodittavana, hallinto-oikeus hylkäsi valitukset.
Koiviston mukaan usein kaupunkien rakennushankkeita koskevia valituksia yhdistää se, että ne verhoillaan laillisuusperusteilla tehdyiksi.
– Iso osa valituksista tehdään laillisuusperiaatteeseen vedoten, vaikka oikea syy valitukselle on toinen. Useimmiten todellinen syy on se, ettei valittaja pidä hankkeesta.
Koiviston mukaan tällä hetkellä valituksilla saa helposti viivästettyä hanketta jopa reilun kahden vuoden ajan.
– Vaikka valtuusto suurella äänten enemmistöllä tai yksimielisesti hyväksyy hankkeen, aktiivinen valittaja voi jarruttaa tai estää toteuttamista. Vaikka esimerkiksi elinvoimaa ja sitä kautta hyvinvoinnin edellytyksiä tukeva Hippos-hanke on saanut lähes yksimielisen tuen toistuvasti Jyväskylän valtuustolta, hankkeen toteutus siirtyi valitusten vuoksi useita vuosia, Koivisto havainnollistaa.
Hän painottaa, ettei perustuslain suomat valitusoikeudet ole niinkään ongelma, vaan se, että valitusten käsittelyajat ovat niin pitkiä.
– Jos ensin valittaa hallinto-oikeuteen ja sitten anoo valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, aikaa menee noin puolitoista vuotta. Jos korkein hallinto-oikeus ottaa valituksen käsittelyyn, aikaa menee vielä reilut puoli vuotta lisää.
Valitusten aiheuttamat viivästykset voivat olla kohtalokkaita silloin, kun rakennushankkeen toteutuksessa yksityisellä rahoituksella on merkittävä rooli.
– Ajan kuluessa rakentamisen kustannukset nousevat, ja myös rahan hinta voi kasvaa. Siksi viivästykset voivat olla kohtalokkaita hankkeiden toteutumiselle, Koivisto painottaa.
– Jotakin tehtävä
Suomessa noudatetaan oikeusvaltion toimintaperiaatteita, mikä on luonnollisesti erittäin hyvä asia. Oikeusvaltion periaatteiden toteutumisen vaalimiseksi Suomessa rakentamista säätelevää byrokratiaa on paljon. Byrokratiakäytäntöjä on tehty hyvää tarkoittaen niin, että jokaisessa rakennushankkeessa käännetään kaikki kivet ennen päätöksentekoa.
Rakennushankkeiden vetäjät kokevat turhauttavaksi sen, että päättäjät tekevät lähes yksimielisiä päätöksiä hankkeesta, ja päätösten jälkeen samat ihmiset valittavat useaan kertaan hankkeesta.
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston mielestä tilanteelle on tehtävä jotakin. Hänen mukaansa joko valitusoikeutta olisi jollain tavalla rajattava tai sitten hallinto-oikeuksien resurssitilannetta olisi parannettava, jotta valitusten käsittelyaikoja saataisiin lyhennettyä muutamaan kuukauteen.
Entä kommunikaatio? Voisiko valituksia ehkäistä siten, että kaupunki neuvottelisi aktiivisesti valittajien kanssa niin, että ne vetäisivät valituksensa pois hallinto-oikeudesta?
– Toki monissa tapauksissa valittajien kanssa on yritetty keskustella. Mutta tässä kaupungin on oltava varovainen. Suomessa on edustuksellinen demokratia, kaupungeissa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto. Kun valtuusto päättää jotakin, asiaa ei voida lähteä muuttamaan yksittäisen valittajan halujen mukaisesti, Koivisto korostaa.
Hän painottaa, että valituksilla pitäisi ainoastaan arvioida hankkeiden juridista puolta, hankkeiden sisältö on valtuustojen päätösvallassa.
