Kiinteistöalan ammattilaisten ja alasta kiinnostuneiden lehti
Poimintoja
Tuloilman reititys, suodattamien taso ja paine-erot vaikuttavat ilmanlaatuun
Ulkoilman hiukkaset voivat kulkeutua sisälle sekä ilmanvaihdon kautta että rakennuksen vaipan vuotokohdista, jos korvausilmalle ei ole hallittua reittiä. Sisäilmaan voi lisäksi syntyä uusia hiukkasia esimerkiksi kemiallisten reaktioiden seurauksena tai suoraan päästölähteestä, kuten kynttilöistä. Siksi korvausilman reitit, rakennusvaipan tiiveys, suodattimet ja paine-erojen hallinta ovat keskeisiä keinoja vaikuttaa siihen, millaista ilmaa kodeissa ja muissa sisätiloissa hengitetään. GIANT-hankkeessa selvitetään, miten ulko- ja sisätilojen saastelähteet vaikuttavat sisäilman laatuun ja ihmisten altistumiseen. Tavoitteena on tuottaa…
Tilaajille 
Yli 10 000 isoa taloyhtiötä jätti tiedot ilmoittamatta huoneistotietojärjestelmään
Isoista taloyhtiöistä hallinnolliset tiedot ilmoitti noin 53 000 taloyhtiötä eli noin 84 prosenttia. Isolla taloyhtiöllä tarkoitetaan laissa vähintään kuuden huoneiston tai…
Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen
Kaukolämpöyhtiöt ovat perinteisesti hyödyntäneet jätevesiin jäänyttä lämpöä osana kaukolämmön tuotantoa. – Tutkimuksessamme ajatus oli kuitenkin päinvastainen: kaukolämpöverkosta siirretäänkin paluuveden lämpöä jäteveden…
66€
Verkkolehti kestotilauksena!
Digitilaus tarjous!
- Verkkolehden rajaton käyttö
- Lehtiarkisto / näköislehdet
Uusimmat artikkelit
Artikkeli
Tilaajille
Tuloilman reititys, suodattamien taso ja paine-erot vaikuttavat ilmanlaatuun
Kuntien vastuu infrahankkeiden rahoituksesta kasvaa
Kun Suomessa on rakennettu uusi rautatieyhteys tai vaikkapa moottoritie, perinteisesti valtio on vastannut kustannuksista. Kuitenkin viime vuosina valtio on yhä…
Hydraulinen hissi tarvitsee vain vähän tilaa ja on hiljainen
Lähes jokaiseen kerrostaloon voidaan asentaa jälkiasennushissi. Se voi olla joko hydraulinen hissi tai köysihissi. Konehuoneeton hissi on aina köysihissi. Konehuoneeton…
Luetuimmat
- 1. Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen
- 2. 40 000 vesivahinkoa vuodessa, 160 miljoonan euron hintalappu
- 3. Tuloilman reititys, suodattamien taso ja paine-erot vaikuttavat ilmanlaatuun
- 4. Mitä taloyhtiöiden pitää tehdä leikkipaikoille?
- 5. Hämeenlinnan uusi lämpöpumppulaitos ottaa jätevedestä lämmön talteen
Uusin lehti
Kiinteistö&Energia 3/2026
Viimeisimmässä numerossa mm.
- Iskun vanha tehdaskiinteistö on osa Suomen ja Lahden huonekaluteollisuuden historiaa. Kiinteistö saneerattiin uuteen käyttöön, jossa yritykset ja opiskelumaailma toimivat rinnakkain.
- Sähkönkulutus kasvaa jatkuvasti. Samalla riski sähkön kallistumisesta on yhä suurempi.
- Hyvin toteutetut remontit eivät ainoastaan säästä energiaa, vaan voivat tuottaa huomattavia ja pitkäaikaisia hyötyjä asukkaille sekä ympäristölle.
- Yleisin puute vanhempien kiinteistöjen ilmanvaihdossa on korvausilmaventtiilien puuttuminen.
- Isojen kiinteistöjen lämmityksen käyttökustannukset voivat jatkossa pienentyä merkittävästi, kun niille tulee mahdollisuus liittyä osaksi sähkön reservimarkkinaa.
- Taloyhtiöiden uudistettava aina myös sisäverkko, kun kiinteistössä alkaa merkittävä peruskorjaushanke
- Taloyhtiöt voivat saada energiatehokkuutta ja päästöttömyyttä parantaville hankkeille EIR-lainatakauksen.
Onko jo tunnukset palveluun?
Onko jo tunnukset palveluun?
Lue näköislehteä
Sähköisten Kiinteistö&Energia -digilehtien lukuoikeus kuuluu kestotilaajille. Luettavissa ovat kaikki lehdet vuodesta 2022 alkaen. Lukemiseen tarvitset tunnuksen ja lukuoikeuden.
Kiinteistö&Energia -lehden voi tilata joko sähköisenä verkkolehtenä tai painettuna. Irtonumeroita voi myös ostaa Lehtipisteistä kautta maan.
– Hissi ei ole mikään luksustuote
Suomi kaupungistui myöhään verrattuna muihin länsimaihin, mutta muuttoliike maalta kaupunkiin oli nopea. Vielä vuonna 1950 enemmistö suomalaisista asui maalla, 20 vuotta myöhemmin suomalaisten enemmistö asui kaupungeissa. Kaupunkien kasvaessa tarvittiin nopeasti uusia asuntoja, niitä rakennettiin lähiöihin. Suomeen luotiin 1960-luvulla niin sanottu aluerakentamisen malli, jossa kaupungit ja rakennusliikkeet tekivät sopimuksia lähiöiden rakentamisista. Irene Roivaisen vuonna 1999 julkaiseman väitöskirjan ”Sokeripala metsän keskellä -lähiö sanomalehden konstruktiona” mukaan 1970-luvulla pääkaupunkiseudulla kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudun uudisrakentamisesta tapahtui…