Kun Suomessa on rakennettu uusi rautatieyhteys tai vaikkapa moottoritie, perinteisesti valtio on vastannut kustannuksista. Kuitenkin viime vuosina valtio on yhä enemmän sysännyt isojen infrahankkeiden rahoitusvastuuta myös kunnille. Näin on toimittu enenevässä määrin varsinkin sellaisissa investoinneissa, jotka ovat tuoneet selkeitä maankäytön hyötyjä kunnille.
Parhaillaan päätöksentekovaiheessa on mittava rautatiehanke Helsingin ja Turun välille. Niin sanotun Länsiradan rahoitusratkaisu on poikkeuksellinen aiempiin rautatieinvestointeihin nähden. Rata aiotaan toteutettaa hankeyhtiömallilla. Länsirata Oy:ssä osakkaina ovat valtion lisäksi uuden radan varrella olevat kunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi.
Länsiradan kokonaiskustannusarvio on 1,32 miljardia euroa. Kuntien osuus rahoituksesta on 33 prosenttia ja Suomen valtion osuus 67 prosenttia. Kunnat sitoutuvat ensimmäiseen vaiheeseen, jossa rakennetaan uutta rataa Espoon ja Lohjan välille sekä toinen raide Salo-Hajala- ja Nunna-Kupittaa- rataosuuksille, yhteensä 400 miljoonalla eurolla ja Suomen valtio 400 miljoonalla. Tämän lisäksi hankkeen toteuttavalle Länsirata Oy:lle annetaan oikeus hankkia vierasta pääomaa enintään 520 miljoonaa euroa.
Toisen vaiheen toteutukseen kunnat sitoutuisivat yhteensä 300 miljoonalla eurolla edellyttäen, että valtio tekee siitä toteutuspäätöksen vuoden 2031 loppuun mennessä. Nyt käsittelyvaiheessa olevassa osakassopimuksessa kunnat sopivat keskenään toisesta vaiheesta, vaikka valtio ei ole tehnyt siitä päätöksiä. Tämä korostaa kuntien näkemystä siitä, että radan hyödyt saadaan täysimääräisinä vasta, kun koko ratayhteys on valmis. Kuntien 400 miljoonan rahoitusosuus kohdistuu lähemmäs sitä hetkeä, kun rata valmistuu ja investoinnin hyödyt toteutuvat. Valtuustot radan varren kunnissa päättävät ratahankkeesta joulukuun puoliväliin mennessä. Marraskuun puolivälissä suurimmat osakaskunnat Espoo ja Turku jo hyväksyivät ratahankkeen.
Länsiradan rakentaminen voisi alkaa vuoden 2027 lopulla.
Rahoitusmalli ennakkotapaus?
Radan varren kunnissa, esimerkiksi Vihdissä ja Lohjalla, on pohdittu uuden junaradan rahoitusratkaisun luonnetta. Miksi valtio ei maksa kokonaan uuden rautatieyhteyden rakentamista kuten ennen? Onko kysymyksessä ennakkotapaus? Onko kuntien merkittävä rahoitusosuus kansallisesti merkittävissä infrahankkeissa uusi normaali?
– Kunnat ovat jo pidemmän aikaa olleet mukana isompien infrahankkeiden rahoituksessa silloin, kun investoinnista on ollut kunnalle suoraa hyötyä. Eli jos kunta esimerkiksi saa maankäyttöhyötyjä, valtio haluaa myös kunnan osallistuvan rahoitukseen, sanoo Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola.
Länsiradan kuntien rahoitusosuutta, 33 prosenttia, voidaan verrata esimerkiksi Espoon kaupunkiradan rakentamiseen. Sen rakennuskustannukset valtio ja Espoon kaupunki jakoivat.
Pian rakennettavan Vantaan raitiovaunulinjan rakentamiseen valtio osallistuu Helsingin kaupunginseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen, MAL, yhteistyösopimuksen mukaisesti 30 prosentin maksuosuudella. Raitiolinjan rakennuskustannuksista yhteensä 70 prosenttia maksavat yhdessä Vantaan ja Helsingin kaupungit Valtateiden eritasoliittymissä kuntien maksuosuudet ovat voineet olla jopa 50 prosentin luokkaa.
Lohjan kaupunginjohtaja Petra Ståhl toivoo valtion kantavan rahoitusvastuun isoissa infrahankkeissa.
– Nykyinen kehityssuunta ei ole toivottava. Valtio on luonteva isojen infrahankkeiden rahoittaja, koska hyödyt leviävät laajasti.
Lisää elinvoimaa
Länsirata on koettu monissa kunnissa elinvoimaa lisääväksi hankkeeksi, siksi kunnat ovat olleet valmiina ottamaan merkittävän roolin rahoituksessa.
– Länsiradan toteutuminen luo vahvat edellytykset väestötavoitteen saavuttamiselle. Myös paikalliselle elinkeinoelämälle radan rakentaminen on tärkeä asia sillä se parantaa merkittävästi saavutettavuutta, sanoo Lohjan kaupunginjohtaja Petra Ståhl.
Espoolle radan talousvaikutukset ovat positiivisia erityisesti uusien työpaikkojen luonnin ja raideyhteyden varrelle rakennettavien asuntojen kannalta. Arvion mukaan pelkästään Histan uuden kaupunginosan maanmyyntitulot kattaisivat Espoon rahoitusosuuden.
– Kyseessä on kansallisesti merkittävä hanke, joka on suuri ja pitkäaikainen investointi kaikille Länsiradan kunnille. Vihdissä Länsiradan toteutuminen vauhdittaisi kunnan kasvua, mahdollistaisi asumisen noin 9 000 uudelle asukkaalle, lisäisi työpaikkarakentamista sekä nykyisten kiinteistöjen arvonnousua kunnan liikenneyhteyksien parantuessa, Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola sanoo.
– Länsirata on investointi, jonka vaikutusten on arvioitu ulottuvan jopa sadan vuoden päähän. Nyt jo Helsinki–Turku-moottoritie täytyy ruuhkista. Länsirata takaisi nopeat, luotettavat ja ympäristöystävälliset liikenneyhteydet. Vihti on sitoutunut hankkeeseen osana kuntastrategiaa. Länsiradalla on avainasema, kun haluamme luoda Vihtiin lisää kilpailukykyä ja elinvoimaa, Eerola painottaa.
Radalla on myös merkittävät taloudelliset vaikutukset koko maan taloudelle. Laskelmien mukaan rakentamisvaihe tuottaa lähes 15 000 henkilötyövuotta, noin 700 miljoonaa euroa palkkatuloja ja satoja miljoonia euroja verotuloja valtiolle ja kunnille. Pitkällä aikavälillä hankkeen on arvioitu lisäävän Suomen bruttokansantuotetta viidellä-kuudella miljardilla eurolla ja synnyttävän useiden miljardien yksityiset investoinnit.
