Muunneltavien tilaratkaisujen asiantuntija Adapteon teettämä kyselytutkimus osoittaa, että hyvinvointialuepäättäjien ja kuntapäättäjien näkemykset kunnilta vuokrattujen sote-kiinteistöjen tulevaisuudesta eivät ole linjassa keskenään.
– Hyvinvointialueiden supistaessa palveluverkostoaan kunnille jää käsiin tyhjiä sote-kiinteistöjä, joita on vaikea ottaa muuhun käyttöön. Osa kuntapäättäjistä vaikuttaa kuitenkin olevan liian optimistisia vuokrasopimusten jatkuvuudesta, sanoo Adapteon toimitusjohtaja Tuomas Vaalto.
Adapteon kesällä 2025 teettämässä tutkimuksessa haastateltiin kunta- ja hyvinvointialuepäättäjiä sote-kiinteistöihin liittyvistä suunnitelmista ja haasteista. 92 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoi hyvinvointialueensa vuokranneen vähintään muutamia kunnan kiinteistöjä. Neljä viidestä vastaajasta kuitenkin arvioi oman hyvinvointialueensa palveluverkoston supistuvan seuraavan vuoden aikana, ja viidennes arvioi sen supistuvan merkittävästi.
Aluepäättäjistä yli 80 prosenttia ja kuntapäättäjistä vajaat 60 prosenttia piti kesän alussa todennäköisenä, että sote-kiinteistöjen vuokrasopimuksia irtisanotaan seuraavien vuosien aikana. Kolmannes aluepäättäjistä kertoi, että asiasta oli jo tehty päätöksiä. Vuokrasopimusten päättäminen on haaste kuntien taloudelle.
– Sote-kiinteistöt, kuten terveysasemat ja sosiaalihuollon toimipisteet, on rakennettu tarkoitukseensa sopiviksi, eikä niitä ole helppo muuntaa muuhun käyttöön. Vaarana on, ettei kiinteistöille löydy uusia vuokralaisia tai ostajia, jolloin ne jäävät tyhjilleen kerryttämään huolto- ja ylläpitokuluja ja rasittamaan kunnan tasetta, toteaa Tuomas Vaalto.
– Se, että aluepäättäjiä pienempi osuus kuntapäättäjistä näkee vuokrasopimusten irtisanomisen todennäköisenä, viittaa siihen, että monessa kunnassa tätä riskiä ei tunnisteta, hän jatkaa.
Heikko muunneltavuus
Sote-kiinteistöjen heikko soveltuvuus tai muunneltavuus muuhun käyttöön nähdään merkittävimpänä sote-kiinteistöihin liittyvänä haasteena kuntapäättäjien keskuudessa. Hyvinvointialueiden päättäjät sen sijaan pitävät kiinteistöjen huonoa kuntoa ja/tai sisäilmaongelmia suurempana ongelmana.
Myös suuret vuokrakulut ja tilojen liian suuri koko suhteessa käyttöasteeseen huolettavat neljääkymmentä prosenttia hyvinvointialueiden päättäjistä.
Hiukan yli puolet hyvinvointialue- ja kuntapäättäjistä uskoo sote-kiinteistöjen käyttöasteen pienenevän tulevaisuudessa, kun taas 30 prosenttia arvioi käyttöasteen kasvavan. Ainoastaan kasvukeskuksissa ja maakuntakeskuksissa kasvuun uskovat ovat enemmistössä, mutta niissä kiinteistöjen väärä sijainti tarpeeseen nähden nähdään usein ongelmana.
– Kaikkia näitä haasteita – väärää sijaintia, liian suurta kokoa tai heikkoja uudelleenkäyttömahdollisuuksia – yhdistää perinteisen rakentamisen joustamattomuus. Rakennukset on suunniteltu pysymään samanlaisessa ja -laajuisessa käytössä vuosikymmeniä. Maailma ja palvelutarpeet kuitenkin muuttuvat entistä nopeammin, ja julkisen rakentamisen on pystyttävä vastaamaan tähän muutokseen. Muuntojoustavuus tulisi huomioida jatkossa jo suunnitteluvaiheessa, jotta näiltä haasteilta vältytään tulevaisuudessa, sanoo Vaalto.
Tutkimuksen toteutti Prior Konsultointi Oy Adapteon toimeksiannosta touko-kesäkuussa 2025. Tutkimukseen vastasi 354 kunta- ja aluepäättäjää, joista 237 oli alue- tai kunnanvaltuutettuja ja 117 johtavia viranhaltijoita.
