Vaikka lausuntokierroksella olleiden kahden kilometrin ja jopa 2,8 kilometrin etäisyysvaatimuksesta luovuttiin, uhkaa kompromissiksi sovittu 1,25 kilometrin vähimmäisetäisyys tuulivoiman rakentamismahdollisuuksia Etelä-Suomessa. Tuulivoimaloiden etäisyysvaatimus tullaan kirjaamaan uuteen alueidenkäyttölakiin, joka parhaillaan on eduskunnan käsittelyssä.
Lakiesityksen mukaan maakuntakaavassa voimaloiden minimietäisyydeksi asutuksesta voidaan määritellä myös jokin muu matka kuin 1,25 kilometriä.
Tuulivoima-alan edunvalvoja Suomen uusiutuvat ry:n mukaan kiinteä 1,25 kilometrin vähimmäisetäisyys muuttaa tuulivoiman rakentamissääntelyn nykyistä vaikutusperusteista mallia selvästi tiukemmaksi. Yhdistyksen mukaan sääntely sulkisi käytännössä pois suuren osan Etelä-Suomen mahdollisista tuulivoima-alueista sekä monet teollisuuskäytössä olevat alueet.
– Tämä tarkoittaa, että Etelä-Suomeen ja teollisuusalueille ei käytännössä voitaisi jatkossa rakentaa tuulivoimaloita. Suomessa etäisyydet on tähän asti määritelty tuulivoiman vaikutusten perusteella, ja nyt sääntelyyn ollaan tekemässä selvä kiristys. Tuulivoiman kiinteä etäisyysraja heikentää Suomen kykyä kasvattaa kotimaista sähköntuotantoa siellä, missä sitä eniten tarvitaan, Suomen uusiutuvien toimitusjohtaja Anni Mikkonen toteaa.
Hänen mukaansa hallituksen alueidenkäyttölakiin linjaama kiinteä etäisyys asutuksen ja tuulivoiman välillä tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että uutta tuulivoimaa rakennetaan jatkossakin Etelä-Suomen sijaan Pohjois-Suomeen.
– Käytännössä päätös tulee ohjaamaan myös teolliset investoinnit sinne, missä on vahva sähköntuotanto ja sähkönsiirtoverkko, Mikkonen huomauttaa.
Kuntaliiton omistama konsulttiyhtiö FCG teki vuonna 2024 tuulivoiman ja asutuksen välisen etäisyyssääntelyn taloudellisten vaikutusten arvioinnin. Sen mukaan jo 1 000 metrin, eli yhden kilometrin, etäisyysvaatimus rajaa merkittävästi potentiaalisia tuulivoiman rakennuspaikkoja Etelä- ja Keski-Suomessa sekä osassa eteläistä Itä-Suomea.
– Etäisyysvaatimus ei estä kokonaan tuulivoiman rakentamista Etelä-Suomeen, mutta potentiaalisia rakennuspaikkoja on aiempaa vähemmän, sanoo FCG:n toimialajohtaja Jan Tvrdy.
Tähän asti tuulivoimaloiden ja asutuksen välistä riittävää etäisyyttä on arvioitu maisema-, melu- ja välkemallinnuksilla. Niiden perusteella tuulivoimaloita on tavallisesti saanut sijoittaa 800–1 000 metrin päähän lähimmästä kodista.
Enemmän siirtoyhteyksiä
Maksimipotentiaaliarvion perusteella Suomessa olisi teoreettisesti mahdollista toteuttaa skenaariosta riippuen 16 000–126 000 tuulivoimalaa.
– Suomessa taloudelliset vaikutukset eivät jakaudu tasapuolisesti. Lapissa ja muissa pohjoisen maakunnissa potentiaalisten sijaintipaikkojen lukumäärä on suuri esitetyllä vähimmäisetäisyyksillä. Joissain maakunnissa, kuten Päijät-Hämeessä, potentiaali tippuu lähes nollaan jo, Jan Tvrby huomauttaa.
– Mitä enemmän on potentiaalisia ja käyttökelpoisia sijaintipaikkoja, sitä todennäköisempää on, että toimijat löytävät tuottovaatimukset täyttäviä sijaintipaikkoja. Hankkeita toteutetaan ja alueelle syntyy taloudellisia hyötyjä, hän jatkaa.
Keskuskauppakamarin johtava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkisen mukaan paras vaihtoehto olisi, ettei tuulivoimalle aseteta vähimmäisetäisyysrajoja, vaan riittävä etäisyys asutuksesta määriteltäisiin nykyisellä mallilla.
– Kaikkialle tuulivoima ei sovi, ja jo nyt kunnat voivat asettaa etäisyysvaatimuksia voimaloille. Kaavamainen etäisyyssääntely aiheuttaa kuitenkin enemmän ongelmia kuin se ratkaisee, toteaa Säkkinen.
– Vaikka paikka olisi riittävän etäällä asutuksessa, muut tekijät kuten luontoarvot, etäisyys sähköverkosta tai elinkeinot, kuten porotalous voivat rajoittaa tuulivoimahankkeita. Siksi etäisyyssääntelyn vaikutus voi olla suurempi kuin arvioitu, hän painottaa.
Säkkisen mukaan vähimmäisetäisyysvaatimus, jonka eduskunta todennäköisesti määrittää 1,25 kilometriin, johtaa tilanteeseen, jossa tuulivoimaa rakennetaan paljon Pohjois-Suomeen.
– Kuitenkin sähköä kulutetaan eniten Etelä-Suomessa, eli sähkön siirtoyhteyksiä tullaan tarvitsemaan reilusti nykyistä enemmän.
Säkkinen huomauttaa, ettei sähkön siirtoyhteyksienkään rakentaminen ole ongelmatonta.
– Siirtoyhteydet vaativat paljon tilaa, luontovaikutusten vuoksi niiden yleinen hyväksyttävyys voidaan kyseenalaistaa.
Miljardien investoinnit
Suomen uusiutuvien tuoreen hankelistauksen mukaan Suomeen on suunnitteilla maatuulivoimaa noin 56 gigawatin (GW) edestä. Reilulle neljälle gigawatille hankkeista on jo myönnetty rakennusluvat, ja osa niistä on jo rakenteilla.
Maatuulivoiman kehitys Suomessa jatkuu vahvana. Tällä hetkellä eri suunnitteluvaiheissa on yhteensä 401 maatuulivoimahanketta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 56,3 GW ja voimaloiden määrä lähes 6 900.
Rakenteilla olevia hankkeita on kahdeksan (982 MW) ja valmiiksi luvitettuja hankkeita 43 (3 672 MW).
Maakunnittain tarkasteltuna maatuulivoimahankkeita on eniten Pohjois-Pohjanmaalla, jossa hankkeita on 123. Seuraavaksi eniten hankkeita on Lapissa (45) ja Pohjanmaalla (36). Kuntatasolla eniten maatuulivoimahankkeita on Pyhäjärvellä, Pudasjärvellä ja Haapavedellä, joissa kussakin on 11 hanketta. Oulussa hankkeita on 10.
Lisäksi merkittävä määrä hankkeita on esisuunnittelussa tai kaavoitus- ja ympäristövaikutusten selvitysvaiheessa. Vaikka kaikki suunnittelussa olevat hankkeet eivät tule valmistumaan, luo laaja hankeportfolio vahvan pohjan Suomen tulevalle investointikehitykselle.
Laaja tuulivoimaportfolio takaa Suomelle mahdollisuuden lisätä uutta sähköntuotantoa nopeasti, kun muut teollisuuden investoinnit sitä tarvitsevat. Muiden investointien mahdollistamisen lisäksi maatuulivoiman potentiaalinen investointiarvo Suomelle on yhteensä noin 80 miljardia euroa.
– Suuri tuulivoimapotentiaalimme antaa Suomelle mahdollisuuden kasvattaa sähköntuotantoa nopeasti silloin, kun uudet teolliset investoinnit ja yhteiskunnan sähköistymisen eteneminen sitä edellyttävät. Luvitusvaiheen jälkeen nopeasti toteutettava ja kustannustehokas tuulivoima on Suomen tärkeimpiä etuja kilpailussa paljon sähköä tarvitsevista teollisista investoinneista, toteaa Suomen uusiutuvien toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Teppo Säkkisen mukaan teollisuuden sähköistyminen ja lukuisat vireillä olevat datakeskushankkeet lisäävät energiayhtiöiden kiinnostusta tehdä tuulivoimainvestointeja.
– Sähkön tarve kasvaa. Tärkeää olisi, että tuuli- ja aurinkovoimaloita voitaisiin rakentaa myös Etelä-Suomeen. Tämä vähentäisi sähkön siirtoverkkojen investointitarpeita. Kun investointiedellytykset ovat kunnossa, energiayhtiöt haluavat investoida uusiutuvan energian tuotantoon.
