Syyskuun loppupuolella EU:n jäsenmaiden ilmastoasioista vastaavat ministerit pääsivät kompromissiin, jäsenmaat ilmaisivat tahtotilansa leikata ilmastopäästöjä vuoteen 2035 mennessä 66–72,5 prosentin välillä vuoden 1990 tasoon nähden.
Syyskuun loppupuolella EU:n jäsenmaiden ilmastoasioista vastaavat ministerit pääsivät kompromissiin, jäsenmaat ilmaisivat tahtotilansa leikata ilmastopäästöjä vuoteen 2035 mennessä 66–72,5 prosentin välillä vuoden 1990 tasoon nähden.
EU:n komissio ehdotti kesällä ilmastolakiin muutosta, jossa asetetaan EU;:n jäsenmaiden vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä 90 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Tämä tavoite kuitenkin lopulta kohtasi vastarintaa muun muassa Ranskalta ja Saksalta, jotka aiemmin suhtautuivat vielä kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin myönteisesti.
Mitä ilmastolaki tarkoittaa?
– Päälinja on se, että siirtymä fossiilienergiasta uusiutuviin energiamuotoihin jatkuu. Samalla ilmastopäästöjen vähentyminen jatkuu, sanoo europarlamentaarikko Li Andersson (The Left, vas).
Hänen mukaansa päästökauppajärjestelmä on toiminut varsin hyvin sen jälkeen, kun päästöoikeuksien hinta asettui oikealle tasolle.
– Energiantuotannossa ilmastopäästöt ovat vähentyneet ja ne jatkavat vähentymistä. Euroopassa kivihiilestä luopuminen nähdään ensisijaisena keinona vähentää ilmastopäästöjä, samoin öljystä luopuminen. Maakaasun tilanne on mielenkiintoinen. Sanotaan, että sitä tarvitaan vielä lämmitykseen ja sähkön tuotantoon jonkin aikaa. Kuitenkin EU on kieltämässä venäläisen maakaasun ostamisen.
Anderssonin mukaan EU:n jäsenmailla on maakaasun suhteen kaksi vaihtoehtoa. Joko ne alkavat kehittämään korvaavia energian tuotantomuotoja tai ne ostavat maakaasua jatkossa esimerkiksi Yhdysvalloista tai Aasian eri maista.
Sähkön vientiä?
Vihreä siirtymä tarkoittaa talouden ja yhteiskunnan muutosta kohti ekologisesti kestävää kasvua, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö ja luonnonvarojen ylikulutus korvataan kiertotalouteen perustuvilla ja luonnon monimuotoisuutta tukevilla ratkaisuilla.
Vihreän siirtymän myötä syntyy uusia teknologioita, uusiutuvaa energiantuotantoa, älykästä infrastruktuuria ja innovatiivisia rakennusratkaisuja. Vihreä siirtymä ei olekaan pelkästään ekologinen ja ilmastopoliittinen tavoite, vaan myös keino vauhdittaa talouskasvua ja edistää suomalaisten hyvinvointia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi jo 2023, että ilmastoratkaisuista tulevat tuotot voivat itse asiassa olla suuremmat kuin ilmastonmuutoksen hillinnän aiheuttamat kustannukset.
Miten vihreä siirtymä voisi tuoda Suomelle lisää kaivattuja vientituloja? Vielä vuonna 2021, ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan, Suomi osti noin miljoonalla eurolla ja kahdeksalla miljardilla vuodessa energiaa ulkomailta. Suomi on kuitenkin siirtymässä energian ostajamaasta energiaa myyväksi, ja siitä merkittäviä tuloja saavaksi maaksi.
Jo talvella 2023-2024 Suomi saavutti käytännössä sähköomavaraisuuden. Toisin sanoen tuotamme vuositasolla kotimaassa yhtä paljon sähköä kuin kulutamme. Pahimmillaan Suomi toi jopa neljänneksen käytetystä sähköstä ulkomailta.
Ilmastosyistä maailman energiantuotanto menee uusiksi. Polttamiseen perustuvan energiantuotanto loppuu ja korvaavien ratkaisujen etsiminen fossiilisten raaka-aineiden käytölle on kaikkein olennaisinta. Juuri tässä piilee Suomen suuri mahdollisuus.
Lappeenrannassa ja Lahdessa toimivassa LUT-yliopistossa on laskettu, että Suomessa tuulivoimalla voitaisiin tuottaa vuosittain 250 terawattituntia lisää nykyisen noin 66 terawattitunnin lisäksi. Suomen valtti on se, että maamme on pinta-alaltaan varsin laaja ja samanaikaisesti harvaan asuttu. Tämän vuoksi Suomessa on runsaasti maa-alueita, jonne tuulivoimalapuistoja voidaan rakentaa. Samanaikaisesti teknologia kehittyy koko ajan, tuulivoimaloiden rakentaminen merialueiden sijaan sisämaahan on yhä kannattavampaa. LUT on arvioinut, että merialueilla tuotetun tuulivoiman hinta tulee olemaan kaksinkertainen verrattuna sisämaassa tuotettuun tuulisähköön johtuen edullisemmista rakennuskustannuksista. Tämän vuoksi Suomessa sisämaassa tuotettu tuulisähkö tulee olemaan hyvin kilpailukykyistä maailman markkinoilla.
LUT-yliopisto on nostanut esille myös synteettisen polttoaineen mahdollisuudet. Tutkimuksen mukaan savusta voidaan irrottaa hiilidioksidia, josta voidaan vetyyn yhdistämällä valmistaa synteettisiä polttoaineita kuten bensiiniä ja dieseliä. LUT-yliopiston mukaan kymmenen sellutehtaan hiilidioksidista tehty synteettinen polttoaine riittäisi korvaamaan Suomen koko polttoaineen tarpeen ja vientiinkin riittäisi vielä 60 prosenttia tuotetusta määrästä. Näin Suomi voisi muuttua täysin energiaomavaraiseksi ja lopettaa kokonaan fossiilisten energialähteiden käytön. Suomesta voitaisiin jopa viedä polttoaineita. Meille tulisi viiden miljardin euron arvosta lisää synteettisten polttoaineiden vientiä ja häviäisi viiden miljardin euron arvosta fossiilisten polttoaineiden tuontia. Sähkön hinnan lasku tulee varmistamaan sen, että myös vedyn valmistus ja näin myös synteettisten polttoaineiden valmistus tulee koko ajan halpenemaan.
Ilmastolaki asettaa Li Anderssonin mukaan kehikon sille, millaisella tahdilla ilmastopäästöjä vähennetään.
– Enemmän kyse on siitä, miten eri maissa halutaan toimia. Jos esimerkiksi Suomessa hallitus muuttaa tuulivoimaloiden rakentamisehtoja entistä vaikeammiksi, niin silloin se vaikeuttaa myös suomalaisen mahdollisuuksia myydä sähköä muihin maihin.
Jos Suomesta tulee sähkön tuotannon suurvalta, esille nousee nykyistä tiukemmin myös kysymys sähkön hinnasta. Anderssonin mukaan Ruotsissa, jossa tuotetaan uusiutuvilla menetelmillä halpaa sähköä myös vientiin, on keskusteltu siitä, pitäisikö ruotsalaisille kotitalouksille ja yrityksille myydä sähköä eri hintaan kuin, millä sitä myydään ulkomaille.
– Ruotsalaiset eivät tällä hetkellä hyödy kotimaassa tuotetusta halvasta sähköstä niin paljon kuin mitä he haluaisivat. Siksi esille on nostettu esille vaihtoehto kotimaan omasta hintatasosta. Suomessa ei olla vielä tällä tasolla, olemme vasta hiljattain päässeet omavaraisuuteen.
Huomio liikenteeseen
EU:n ilmastolain vaatimusten vuoksi huomio kiinnittyy myös liikenteeseen. Suomella ja EU:lla on sama tilanne: päästöjen vähentäminen liikenteessä on edistynyt muita talouden aloja hitaammin. Muilla aloilla päästöt ovat vähentyneet huomattavasti, mutta liikenteen päästöt ovat lisääntyneet viime vuosina.
Autokannan sähköistyminen ei ole Suomessa, eikä muuallakaan Euroopassa edennyt poliitikkojen viime vuosina toivomalla tavalla. Päinvastoin, isot auton valmistajat yksi toisensa jälkeen ovat peruuttaneet kunnianhimoisista sähköautotavoitteistaan.
EU vaatii autonvalmistajia vähentämään asteittain EU-alueella myytyjen uusien ajoneuvojen tuottamia hiilidioksidipäästöjä mittavien sakkojen uhalla. Aiemmin tänä vuonna EU antoi yrityksille lisäaikaa noudattaa päästövaatimuksia.
– Autoteollisuuden kriisi on iso kysymys, josta puhutaan paljon Euroopan parlamentissa. Isossa kuvassa tilanne on valitettavasti sellainen, että isot eurooppalaiset autonvalmistajat tekivät virheen kun ne eivät lähteneet ajoissa kehittämään sähköautomalleja. Kiinalaiset puolestaan ovat tehneet halpoja sähköautoja eurooppalaisille markkinoille.
– Nyt kiinalaiset kilpailijat ovat paljon eurooppalaisia valmistajia edellä. Iso kysymys on, millaisella teollisuusstrategialla saataisiin vauhtia eurooppalaisen autotuotannon uudistumiseen, Andersson toteaa.
Suomessa autot ovat perinteisesti olleet kalliita suhteessa palkkatasoon. Suomessa autokannan sähköistyminen on edistynyt hitaasti. Kuluvan vuoden alussa Suomessa oli rekisteröity reilut 118 000 täyssähköautoa, se merkitsee 10,3 prosentin osuutta koko autokannasta. Automarkkinan alakulon vuoksi, joka johtuu pääosin hankalasta taloustilanteesta, sähköautokannan kasvu lepää käytännössä täysin käytettyjen Euroopasta tuotujen autojen varassa.
