Hallituksen edistämä E-lukuasetus uhkaa romuttaa Suomen energiajärjestelmän kestävyyden. Energiakaupungit ry arvostelee rajusti päätöstä viedä kaukolämpöä syrjivä asetus EU:n notifikaatioprosessiin ilman mitään vaikutusarviota. Käytännössä ratkaisu ohjaa kiinteistöjä irtautumaan kaukolämmöstä ja kasvattaa sähköön nojaavaa lämmitystä tavalla, jota järjestelmä ei ole suunniteltu kestämään.
Orpon hallitus on viime viikolla kaikessa hiljaisuudessaan vienyt EU:n notifikaatioprosessiin uuden e-lukuasetuksen, joka määrittää perustan rakennusten energiatehokkuuden arvioinnille. Esityksessä ei tehty minkäänlaista arviota asetuksen vaikutuksiin Suomen energiajärjestelmään.
Lisäksi hallitus päätti kehysriihessä 110 miljoonan euron energiaremonttituista. Energiatehokkuuslinjausten myötä tuki kohdistuu herkästi juuri sellaisiin remontteihin, joissa peruskorjauksen yhteydessä irtaudutaan kaukolämmöstä ja asennetaan sähköön perustuva lämpöpumppu.
Hallituksen linjaukset vaarantavat sähköjärjestelmän kestävyyden, sillä ne ohjaavat peruskorjaamaan rakennuksia siten, että lämmitystapaa vaihdetaan kaukolämmöstä sähköstä riippuvaiseen kiinteistökohtaiseen lämpöpumppuun. Tällöin rakennuksen sähkönkulutus kasvaa pakkasella eksponentiaalisesti. On käsittämätöntä ja törkeää, että hallitus on ilman minkäänlaista vaikutusarviointia sivuuttanut varoitukset sähköjärjestelmän vaarantumisesta, Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja Eero Haapalehto kritisoi hallitusta kovasanaisesti yhdistyksen tiedotteessa.
Notifikaatioon viedyn asetuksen vaikutusarvioinnissa väitetään, ettei sääntelyllä ole merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Energiakaupungit ry muistuttaa, että ministerille on toimitettu selkeästi perusteltu laskelma sääntelyn potentiaalisista vaikutuksista sähköjärjestelmään. Sen mukaan jo hyvin maltillinen siirtymä pois kaukolämmöstä kasvattaa merkittävästi sähkön huipputehon tarvetta.
– Olemme tuottaneet maltillisiin oletuksiin perustuvan laskelman, jossa vain viiden prosentin siirtymä kaukolämmöstä maalämpöön johtaa sähkön huipputehotarpeen kasvuun vähintään 320 megawatilla, mikä vastaa lukuisten keskisuurten voimalaitosten sähköntuotannon maksimikapasiteettia. Vaikutukset voivat olla siis todistettavasti mittavia, mutta hallitus sivuutti ne täysin. Hallitus jättää myös avoimeksi sen, mistä tarvittava huipputeho aiotaan ottaa. Suomessa kapasiteettia ei tällä hetkellä ole, joten sähköpulan estämiseksi kriittiset lisäsähkötehot tuotettaisiin väistämättä fossiilisilla polttoaineilla, mikä kasvattaa riippuvuuttamme Hormuzinsalmen takaisiin, epäluotettaviin energiantoimittajiin, Haapalehto kertoo.
Energiakaupungit katsoo, että sääntely rikkoo hallitusohjelmassa asetettua vaatimusta teknologianeutraalista energia- ja ilmastolainsäädännöstä. Vaikka esitykseen on tuotu toivottu mahdollisuus modifioida puhtaiden kaukolämpöverkkojen kerrointa, on tämä kaukolämpökertoimien korjausmekanismi rajattu vain eriskummalliseen energiatodistuksen toiseen vaiheeseen, mikä on todennäköisesti korjausrakentamisen energiatehokkuuden arvioinnissa mahdollista sivuuttaa.
– Viime vuosiin saakka lämmitysverkostoja on mittavien investointien avulla paranneltu ja puhdistettu. Nyt hallitus betonoi sääntelyä tämän kokonaisuuden korvaamiseksi ratkaisuilla, jotka johtavat suomalaisten energiakustannusten kasvuun sekä heikentävät energiaturvallisuutta. Hallituksen tulisi vielä vetää hätäjarrua ja palauttaa energiatehokkuussääntely valmisteluun, ja varmistaa näin suomalaisille edullinen, turvallinen ja puhdas energiatulevaisuus, Haapalehto vaatii.
