Kymmenettä kertaa järjestettyyn julkisivuremontoinnin kilpailuun osallistui 16 laadukasta korjausta pääasiassa Etelä-Suomesta. Enemmistö kohteista oli viime vuosisadan alun arvotaloja, useimmiten pääkaupunkiseudulta, kuten voittaja As Oy Mariankatu 26 Helsingin Kruunuhaasta sekä toiseksi sijoittunut Asunto Oy Merilinna Helsingin Ullanlinnasta.
Kolmas palkinto jaettiin Tampereen Pyynikintorilla sijaitsevan Tammerkonnun ja lahtelaisen Kotikannaksen kesken. Tammerkontu edustaa suojeltua 1920-luvun lopun rakennuskantaa, Kotikannas 1960-luvun nauhaikkuna-arkkitehtuuria.
Lisäksi tuomaristo myönsi kunniamaininnan helsinkiläiselle Asunto Oy Mejalle perinteisestä, käsityötaitoja vaativasta terastirappauksesta sekä turkulaiselle Asunto Oy Kupittaanportille teollisten moduuliparvekkeiden hyödyntämisestä remontissaan.
Vaikka 1960-lukulaista nuorempaa modernia rakennuskantaa ei vielä tällä kertaa päästy palkitsemaan, oli kilpailun taso ja laajuus monin tavoin rohkaisevaa.
– On ilahduttavaa nähdä, että tällaisinakin aikoina Suomesta löytyy taloyhtiötä, jotka ovat valmiita sijoittamaan aikaa ja rahaa rakennuksen arvoa kunnioittavaan, huolelliseen remonttiin, sanoo Julkisivuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Stina Hyyrynen.
Voittajat julkistettiin Kiinteistömessuilla lokakuun alkupuolella.
Huolellinen toteutus
Julkisivuyhdistys on järjestänyt kilpailun vuodesta 2010 lähtien. Asunto Oy Mariankatu 26:n julkisivuremontti Helsingin Kruunuhaassa todettiin perusteellisesti suunnitelluksi ja huolellisesti toteutetuksi entisöinniksi. Remontti onnistui taloudellisesti ja teknisesti, ja paransi asukasviihtyvyyttä.
Erityistä kiitosta sai osakkaiden aktiivinen osallistaminen ja hankkeen luoma yhteisöllisyys. Eri korjausvaihtoehtoja tarkasteltiin monipuolisesti, ja suojeltuun, kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen julkisivuun valittiin rakennuksen tyyliin sopivat ratkaisut. Päätökset perustuivat tutkittuun tietoon, kuten kuntotutkimukseen, hankesuunnitelmaan, elinkaariajatteluun ja suunnitemalliseen kiinteistönpitoon. Yli satavuotias talo, joka valmistui vuonna 1912, palasi rakennusaikansa tyyliseksi nykyvaatimuksia noudattaen.
Antti Ijäksen ja Jalmari Vesurin suunnittelemassa talossa on 56 asuntoa ja liiketiloja. Remontin lähtökohtana oli säilyttää ja osin palauttaa alkuperäinen asemakaavassa So-merkinnällä suojeltu kaupunkikuvallisesti arvokas julkisivu rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.
Palkintoperusteluiden mukaan hanke haluttiin suunnitella huolella ja sellaisella aikataululla, että se mahdollisti osakkaiden osallistamisen ja osakaskeskustelut. Osakastapaamiset järjestettiin mahdollisuuksien mukaan hybridikokouksina iäkkäitä osakkaita huomioiden. Hallitus piti lisäksi tärkeänä, että osa edellisten isojen korjaushankkeiden rahoitusvastikkeiden maksuista oli saatu hoidettua ennen uusien julkisivu-urakasta aiheutuvien uusien maksujen alkamista, jotta taloudellinen rasite ei kävisiosakkaille liian suureksi vaarantaen heidän mahdollisuuttaan asua taloyhtiössä jatkossakin.
– Huolellisen suunnittelun lisäksi kaikkien osapuolien kesken vallinnut avoin, suora, tehokas ja luottamuksellinen ilmapiiri hankkeen alkumetreistä alkaen oli keskeinen tekijä urakan onnistumiselle. Urakan keskeiset henkilöt pysyivät lähes samoina koko hankkeen ajan, olivat helposti tavoitettavissa ja vahvasti läsnä rakennustyömaalla. Kaikilla oli selkeä, yhteinen visio lopputuloksesta ja vahva ammattiylpeys omasta työstään. Myös työnjako ja vastuut olivat selkeät, palkintoraati kiittelee.
Perinteisin menetelmin
Rappauksen osalta oli alusta pitäen selvää, että työ tultaisiin tekemään perinteisin menetelmin ja ainein, jotta rakennuksen hengittävyys ja ulkoasu pystyttäisiin palauttamaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Maaleina käytettiin perinteisiä kalkkimaaleja, ja julkisivuihin palautettiin alkuperäiset koristeet ja värimaailma.
Talosta löytyi useita valokuvia ja piirustuksia eri vuosikymmeniltä ja arkistosta myös edellisten julkisivu- ja ikkunaremonttien papereita suunnittelutyön pohjaksi. Konservaattori Pentti Pietarila tutki talon aikaisempia maalikerroksia alkuperäisten värien määrittämiseksi.
Remontin yhteydessä korotettiin parvekkeiden kaiteet. Vanhoja kaiteita hyödynnettiin korjattuina mahdollisimman paljon.
Huoneistoikkunoista poistettiin energiakriisin vuoksi lisätyt ylimääräiset alumiinipuitteiset ulkolasit. Ikkunoista harkittiin huolella vaihtoehtoja, korjattaisiinko vai uusittaisiinko ikkunat. Taloyhtiö teetätti malli-ikkunat kokonaan uudesta, mahdollisimman paljon alkuperäistä ikkunaa muistuttavasta täyspuuikkunasta sekä olemassa olevasta kunnostetusta ikkunasta. Osakkaiden palautteen ja ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen perusteella päädyttiin kunnostamaan olemassa olevat ikkunat. Sisäikkunaan lisättiin lämpölasi ja tiivisteet uusittiin. Ikkunakarmien ja ulkoseinärakenteen väliset eristeet uusittiin tiiviiksi. Ilmastonmuutokseen varauduttiin muun muassa kiinnittämällä erityistä huomiota ikkunoiden listoituksiin ja ikkuna- ja parvekepellityksiin.
Uudessa ulkovalaistuksessa otettiin huomioon rakennuksen tyyli. Ulkovalaistuksen toteuttamisessa hyödynnettiin mahdollisimman paljon entisiä valaisimia ja kaikkiin valaisimiin vaihdettiin led-polttimot. Lisäksi kellariin menevä teräksinen ajoportti vaihdettiin tammiseksi portiksi. Urakka toteutettiin kiinteähintaisena kokonaisurakkana. Työmaa-aika oli vain pari viikkoa.
