Suomi kaupungistui myöhään verrattuna muihin länsimaihin, mutta muuttoliike maalta kaupunkiin oli nopea. Vielä vuonna 1950 enemmistö suomalaisista asui maalla, 20 vuotta myöhemmin suomalaisten enemmistö asui kaupungeissa.
Kaupunkien kasvaessa tarvittiin nopeasti uusia asuntoja, niitä rakennettiin lähiöihin. Suomeen luotiin 1960-luvulla niin sanottu aluerakentamisen malli, jossa kaupungit ja rakennusliikkeet tekivät sopimuksia lähiöiden rakentamisista. Irene Roivaisen vuonna 1999 julkaiseman väitöskirjan ”Sokeripala metsän keskellä -lähiö sanomalehden konstruktiona” mukaan 1970-luvulla pääkaupunkiseudulla kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudun uudisrakentamisesta tapahtui lähiöissä, muissa kaupungeissa lähes puolet.
Merkittävä osa kaupungistumisen ison aallon aikana rakennetuista kerrostaloista jäi ilman hissiä. Kustannuksista haluttiin tinkiä eikä lainsäädäntö pakottanut rakentamaan hissiä. Vasta 1990-luvulla lainsäädäntö muuttui ja nykyisin kerrostaloja ei rakenneta ilman hissejä.
Lisäksi Arava-määräykset kielsivät hissien rakentamisen alle viisikerroksisiin Arava-lainoitettuihin kerrostaloihin invalidi- ja vanhustentaloja lukuun ottamatta vuodesta 1960 vuoteen 1982 asti.
Luku on pysäyttävä: noin puolet Suomen kerrostaloista on hissittömiä, hissittömiä kerrostaloja on yli 18 000 ja hissittömiä porrashuoneita noin 41 000. Näistä huomattava osa on 1960- ja 1970 -luvuilla rakennettuja kolmi- sekä nelikerroksisia kerrostaloja.
Sekä valtio että kaupungit ovat pyrkineet kannustamaan taloyhtiöitä asennuttamaan hissejä jälkikäteen. Esimerkiksi Helsinki perusti kaupunginkanslian alaisuuteen hissiprojektin vuonna 2000. Taustalla oli ja on ymmärrys siitä, että hissien asentaminen on merkittävä keino pidentää ihmisen mahdollisuuksia asua kotonaan myös vanhuusvuosina. On esitetty arvioita, että jälkiasennushissin avulla ikäihminen kykenee asumaan kotonaan seitsemästä kahdeksaan vuotta pidempään. Se tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin laitospaikka.
Ympäristöministeriön ja Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksien viime vuonna aloittaman kaksivuotisen Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen keräämien tietojen mukaan ikäihmisistä yli 40 prosenttia asuu kerrostalossa, mutta vain 55 prosentissa kerrostaloista on hissi. Ei siis ole ihme, että Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen taloyhtiöille tekemän kyselyn perusteella asukkaat toivovat, että heidän taloyhtiöissään parannettaisiin esteettömyyttä asentamalla tai päivittämällä hissejä. Suurten ikäluokkien, 1940-luvun puolivälissä syntyneiden, vanheneminen on tuonut hissien jälkiasennukset ajankohtaisiksi monissa taloyhtiöissä.
Jo vuonna 2013 esiteltiin Esteetön Suomi 2017 -hanke, jonka tavoitteena oli nostaa jälkiasennushissien rakentamisen määrä Suomessa vaiheittain vähintään 500:een vuositasolla. Tähän ei olla kuitenkaan päästy, vuosittain maassamme jälkiasennetaan hissi 100-200 porrashuoneeseen. Hissien jälkiasennusmäärät ovat pysyneet verrattain vähäisinä, vaikka hissi on rakennuksen esteettömyyden toteutumiselle tärkein asia, ja on arvioitu, että hissi voi pidentää iäkkäiden mahdollisuutta asua omassa kodissaan jopa seitsemällä-kahdeksalla vuodella. Suomessa 91 000 yli 65-vuotiasta asuu hissittömässä kerrostalossa, ja yli 65-vuotiaiden suomalaisten määrä tulee kasvamaan lähes 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Iso modernisointihanke
Helsingin keskustan pohjoispuolella Hämeenlinnan moottoritien ja Kehä 1:n liittymän kupeessa sijaitsee Kannelmäen kaupunginosa. Kannelmäkeä voi luonnehtia tyypilliseksi lähiöksi, ensimmäinen osa kaavoitettiin 1950-luvun lopulla ja toinen osa 1970-luvulla. Valtaosa Kannelmäen kerrostaloista on rakennettu 1950-luvun tyylin mukaisesti matalasti ja varsin väljästi.
Kanneltiellä, vanhan Kannelmäen ytimessä, sijaitsee vuonna 1961 valmistunut neljän asuinkerroksen kerrostalo. Talossa on kaksi porrasta ja yhteensä 32 asuntoa. Parhaillaan viimeistellään kumpaankin porrashuoneeseen jälkiasennettuja hissejä. Hissien asennus on osa taloyhtiön mittavaa, yhteensä 1,5 miljoonan euron, remonttipakettia.
– Talo sai rakennusluvan vuonna 1958 ja se valmistui vuonna 1961. Muutama vuosi sitten olimme tilanteessa, jossa oli ryhdyttävä tekemään remontteja. Ensin rapattiin julkisivu kuntoon vuonna 2022, samalla uusittiin ikkunat. Talossa oli vanhat puuikkunat eivätkä ne toimineet kovinkaan hyvin. Ikkunoiden vaihtamisella pystyttiin tukkimaan lämpövuotoja ja sen ansiosta lämmitystarve laski 15 prosenttia, kertoo Asunto-osakeyhtiö Kanneltie 3:n hallituksen puheenjohtaja Isto Okonhovi.
Taloyhtiön kaukolämpöjärjestelmän lämmönvaihdin oli 27 vuotta vanha ja ”tiensä päässä”. Taloyhtiön päätti Helsingin korkean kaukolämmön hinnan vuoksi hankkia maalämpöjärjestelmän, jota tukee katolle asennettu 60 aurinkopaneelin voimala. Samalla uusittiin myös sähköpääkeskus ja asennettiin sähköautojen latauspaikkoja. Lämmitysjärjestelmän vaihto mahdollisti vastikkeen laskemisen 10 prosentilla.
– Aloitin taloyhtiön hallituksessa vuonna 2020 ja silloin talon rakenteissa oli paljon alkuperäistä. Modernisoinnin tarve oli selkeä. Kartoitimme remonttitarpeen ja remontteja on tehty tärkeysjärjestyksessä. Julkisivusta piti aloittaa, koska se oli täysin finaalissa, Okonhovi kertoo.
Hissien jälkiasennus on viimeinen osa taloyhtiön isoa modernisointihanketta.
Arjen helpottaja
Usein hissihanke lähtee liikkeelle yhden asukkaan tai muutaman asukkaan innostamana. Sitten taloyhtiön hallitus tarttuu ajatukseen, ja ryhtyy selvittämään hissien toteutusmahdollisuuksia. Tarvitaan siis ”tulisieluinen” asukas, joka innostuu ensin itse hissistä ja sen jälkeen innostaa muut asukkaat.
Kannelmäessä taloyhtiölle oli luontevaa ryhtyä selvittämään hissien jälkiasennusta.
– Kyse on elämänlaadusta, asumisen laadusta. Usein puhutaan, että hissit helpottavat ikäihmisten kotona asumista, ja näin onkin. Harvemmin puhutaan siitä, että hissit helpottavat myös esimerkiksi lapsiperheiden arkea, kun rattaat voi siirtää asuntoon ja sieltä ulos hissillä, Isto Okonhovi painottaa.
Hän nostaa esimerkiksi sisävessat. 1900-luvun alkupuolella rakennetuissa taloissa ei ollut sisävessoja, esimerkiksi vuonna 1910 Helsingissä vesivessat olivat noin kolmasosassa kaupungin talouksista, koko maassa kuitenkin alle prosentissa. Kylpyhuone ja wc yleistyivät kerrostaloissa sotien jälkeen 1940-luvun loppupuolella.
– Kuka enää haluaisi ostaa asunnon, jossa ei ole vessaa vaan asiat pitäisi hoitaa pihalla olevassa huussissa, Okonhovi kysyy.
– Ei kukaan. Sama asia on hisseissä. Hissi ei ole mikään luksustuote vaan tarpeellinen mukavan asumisen mahdollistaja. En usko, että 2050-luvulla kukaan enää ajattelee hissittömän kerrostalon olevan hyvä juttu, hän jatkaa.
Yhteys hissiasiamieheen
Kannelmäkeläinen taloyhtiö oli ensin yhteydessä Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilään. Hänen mukaansa tärkeätä on selvittää ensin mahdollisimman tarkasti taloyhtiön tilanne. Onko hissin hankkimiseen aidosti halua?
– Usein ensimmäiset kyselyt taloyhtiöiltä ovat tunnustelevia, joissa kysytään, voisiko taloon asentaa hissit. Hyvin nopeasti, jos taloyhtiö pyytää, käyn katsomassa talon porrashuoneet. Jos hissin asentaminen näyttää mahdolliselta, ryhdytään projektia suunnittelemaan tarkemmin esimerkiksi hissikonsultin avulla.
– Selvitysvaiheessa porrashuoneet mitataan ja kuvataan tarkasti, syntyy käsitys miten hanke voidaan rakennusteknisesti toteuttaa. Samalla selvitetään hankkeen kustannukset, Merilä jatkaa.
Hissi voidaan asentaa lähes jokaiseen kerrostaloon. Suomalainen hissiyhtiö Kone on arvioinut, että noin 98 prosenttiin kerrostaloista voidaan asentaa hissi jälkikäteen. Lähinnä ongelmia voi olla vanhoissa suojelluissa taloissa.
– Hissin asennus vaatii aina rakennusluvan, Merilä muistuttaa.
Jälkiasennushissien yleisimmät asennustavat ovat hissien asentaminen porraskäytävän viereen ja uuden kierreportaan asennus, hissin asennus porraskäytävään ja uuden porrastornin asennus ulkopuolelle, hissin asennus rakennuksen ulkopuolelle sijoitettavaan kuiluun ja hissin asennus porraskäytävään.
Huomioitavaa on, että hissi maksaa aina saman verran, eroja on rakennuskustannuksissa.
Simo Merilä korostaa osakkaiden riittävää tiedottamista hissihankkeissa. Yleinen toimintatapa on, että kun hissien rakentamisen tekniset ja taloudelliset selvitykset on tehty, järjestetään asukasinfo, jossa tulokset kerrotaan osakkaille. Tämän jälkeen järjestetään yhtiökokous, jossa hankkeesta päätetään.
Isto Okonhovi suosittelee, että hissihankinta, kuten muutkin isot remonttihankkeet, päätetään vain sitä varten järjestetyissä yhtiökokouksissa. Tällöin osakkaiden huomio keskittyy täysin remonttiasiaan.
Hissien jälkiasentamisesta ei aina päätetä yhtiökokouksissa yksimielisillä päätöksillä, sillä asukkaiden elämäntilanteet vaihtelevat. Hissien hankkimispäätöksen hyväksymiseen riittää, että yli 50 prosenttia osakkaista kannattaa hankkimista. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hissien jälkiasennushankkeissa noudatetaan kerroskerrointa. Jos on esimerkiksi yksiö ensimmäisessä kerroksessa ja neljännessä kerroksessa, hissin hankintahinnasta jyvitetään isompi osuus neloskerroksessa olevalle asunnolle.
Tietoa, kontakteja
Asunto-osakeyhtiö Kanneltie 3 otti hissiprojektiinsa avuksi hissikonsultti Janne Ojan Hissitaito Oy:stä. Isto Okonhovi kiittelee hissikonsultin panosta hankkeen onnistumiselle.
– Janne tiesi, mitä kannattaa tehdä. Janne toi hankkeeseen paljon tietoa ja kontakteja.
Kannelmäkeläisen kerrostalon hissiratkaisuksi valikoitui Koneen valmistama niin sanottu paljehissi, joka saatiin sovitettua porrashuoneeseen alimman kerroksen seinää siirtämällä. Hissikorin sijoittelussa otettiin myös huomioon asuntojen uudet ääntä eristävät ovet. Ideana on, että kun asunnon ulko-ovi on auki, hissistä saa helposti kannettua painavia tavaroita asuntoon.
Hissiä kiertää 98 sentin, eli lähes metrin, levyiset portaat. Hissikuilua varten portaita kavennettiin 20 senttiä. Hissin sähkömoottori on kuilun katolla, moottori pyörittää hihnoja, jonka avulla hissikori liikkuu. Hissiin mahtuu kuusi ihmistä, painoraja on 450 kiloa.
Hissikorin leveys on 85 senttiä.
Asennustyöt pystyttiin suunnittelemaan niin, että asukkaat pystyivät olemaan koko ajan kodeissaan. Hissien asennustyöt kestävät toteutustavasta riippuen noin usein kolme-neljä kuukautta. Kannelmäessä asennustyöt ovat vieneet aikaa noin neljä kuukautta, valmista on marraskuun loppuun mennessä.
– Kokonaisuudessaan hissiprojekti on vienyt aikaa vajaat pari vuotta, ylimääräinen yhtiökokous oli alkuvuodesta 2024, Isto Okonhovi sanoo.
