Lähes jokaiseen kerrostaloon voidaan asentaa jälkiasennushissi. Se voi olla joko hydraulinen hissi tai köysihissi. Konehuoneeton hissi on aina köysihissi. Konehuoneeton hissi on suunniteltu ilman erillistä konehuonetta. Sen sijaan koneisto on sijoitettu hissikuiluun.
<ParaStyle:l>Perinteisessä hissijärjestelmässä on tyypillisesti oma konehuone, jossa sijaitsevat hissin pääkoneet ja laitteet. Tämä konehuone sijaitsee yleensä hissikuilun yläpuolella tai vieressä.
– Perinteisessä köysihississä konehuone on hissikuilun yläpuolella, mutta konehuoneettomassa köysihississä koneisto on hissikuilussa. Hydraulihissin konehuone on erillinen kaappi, jonka voi viedä miltei minne tahansa, jopa kymmenen metrin päähän hissikuilusta, sanoo toimitusjohtaja Juha Kiviranta jälkiasennushissejä toimittavasta Cibes Amslift Oy:stä.
– Kaapin voi viedä vaikka pyörävarastoon tai pesutupaan ja porraskäytävästäkin saattaa löytyy sen verran tilaa, että kaappi voidaan vaivatta sijoittaa sinne. Kaappi vie pienimmillään tilaa noin puoli neliötä. Sen sijoittaminen esimerkiksi pyörävarastoon takaa, ettei porraskäytävään ja asuntoihin kuulu mitään ääntä, hän jatkaa.
Kivirannan mukaan hydraulihisseillä on monia etuja. Ne mahtuvat pieneen tilaan, ovat aika hiljaisia, eivätkä rasita talon katto- tai seinärakenteita.
– Hydraulihissin voi sovittaa aika moneen porraskäytävään ja ne ovat myös edullisia rakentaa ja ylläpitää. Hydraulinen hissi on äänettömämpi ja helpompi huollettava, koska siinä on vähemmän liikkuvia osia, Kiviranta toteaa.
Hissin elinkaari on noin 25 vuotta ja vielä 25 vuotta vanhoihin hisseihin löytyy varaosia, jonka ansiosta elinkaarta on helppo jatkaa. Köysihissien konehuoneettomia ratkaisuja on ollut 1990-luvulta saakka.
Tämän päivän uudisrakennushissit liikkuvat metrin sekunnissa, mutta jälkiasennushissien nopeus on tyypillisesti rajoitettu 0,6 metriin sekunnissa. Kiviranta ei näe nopeuseroa kovin oleellisena.
– Esimerkiksi nelikerroksisessa talossa ei hissin nopeudella ole käytännön merkitystä, koska mikään hissi ei mene huippunopeuttaan koskaan alusta loppuun. Alkukiihdytys ja loppuhidastus tapahtuvat huippunopeudesta riippumatta hyvin samalla tavalla. Hydraulisella hissillä on rajoituksena kerrosten määrässä, mutta nykyaikaisia hydraulihissejä asennetaan yli 23 metrin nostokorkeudella, mikä käytännössä riittää kaikkiin hissittömiin taloihin Suomessa, ja meilläkin korkeimmat toteutetut ovat kahdeksankerroksisia taloja.
Kumpikin hissiratkaisu sopii periaatteessa kaikkiin rakennuksiin. Kaikki hissit kootaan vasta asennuskohteessa. Asennus kestää tyypillisesti muutaman viikon.
Portaikkoon mahtuu
Hissin sovittaminen hissittömään taloon toteutetaan useimmiten siten, että talon portaikon keskelle timanttileikataan aukko, johon hissi asennetaan tai hyödynnetään talon portaikossa jo olevaa aukkoa.
Hissin asennukseen ja sen kokoon vaikuttavat portaat. Hissin rakentamisen jälkeen porrassyöksyn minimileveyden tulee olla vähintään 85 senttiä, kun uudisrakennuksissa porrasleveys on 120 senttiä.
– Yleensä porrashuoneen kokonaisleveys on ainakin 250 senttiä, jolloin hissi mittojensa puolesta mahtuu ongelmitta porraskäytävään, Juha Kiviranta sanoo.
Kerrostaloissa on suoria yksi- ja kaksivartisia portaita sekä kierreportaita. Yksivartisessa porrashuoneessa on suora askelsyöksy samansuuntaisesti koko kerrosvälin. Kaksivartisessa porrashuoneessa askelsyöksyt ovat rinnakkain. Lepotaso on puolivälissä, jossa kulkusuunta muuttuu aina puolen kerroksen välein vastakkaiseen suuntaan kerrosvälin matkalla.
Suora porras on yleensä asennuksen kannalta paras vaihtoehto.
– Suorissa portaikossa hissille tehdään tilaa portaiden rinnalle. Portaat kapenevat jonkin verran, mutta turvallisuus säilyy ja esimerkiksi paareja mahdutaan kantamaan portaissa. Joskus voidaan tuoda myös uusi porraselementti ja purkaa pois vanhat portaat
Jos talossa on kierreportaat, ne puretaan pois ja tuodaan uudet hissin viereen.
– Kierreportaissa porrasleveys saadaan yleensä säilymään 120 sentissä, tosin sisäkaarre voi olla joskus aika tiukka. Niissäkin portaissa voi liikkua paarien kanssa.
Hinta yllättää
Juha Kivirannan mukaan jälkiasennushissien hankintaan liittyy ennakkoluuloja.
– Niitä pidetään kalliina, eikä niiden uskota sopivan vanhan kiinteistön porraskäytävään. Hyvin harvoin on tullut vastaan tilanne, jossa hissiä ei voida jälkiasentaa, koska se ei olisi kustannusten takia mielekästä. Joskus kyseeseen voi tulla ulkopuolinen hissi. Toinen vaihtoehto on purkaa portaat ja tuoda hissi sisälle ja asentaa portaikko ulkopuolelle.
Kivirannan mukaan hissin käyttökulut jäävät pieniksi. Hissi kuluttaa sähköä noin 800 kilowattia vuodessa, mikä on noin satakunta euroa vuodessa.
– Huoltokustannukset jäävät tyypillisellä kerrostalohissillä 200-300 euroon vuodessa, mihin hintaan sisältyvät myös päivystykset. Keskivertokäytössä hissi tarvitsee huollon muutaman kerran vuodessa.
– Hyvin usein taloyhtiö yllättyy jälkiasennushissin kustannuksista. Edullisin tapa toteuttaa hissi kerrostaloon on usein portaan keskelle. Nelikerroksisessa kerrostalossa hinta alkaa noin 150 000 eurosta per porrashuone. Tähän on mahdollista hakea valtiolta 35 prosenttia avustusta ja kaupunkikohtaisia lisäavustuksia on myös saatavilla.
Ulkohissin osalta kustannukset kohoavat hieman korkeammiksi. Sisätiloihin hissi on helpompi ja edullisempi asentaa. Aika monessa vanhassa kerrostalossa on aikanaan päädytty ratkaisuun, jossa hissitasanteelle on muutaman portaan nousu. Ikääntyvälle asukkaalle nuo portaat saattavat käydä ylivoimaiseksi esteeksi.
– Voimme toimittaa siinä tapauksessa hissin lisäksi porrashissin, jotta asukkaat pääsevät hissille saakka.
Hyvä hetki toteuttaa jälkiasennushissi on linjasaneerauksen yhteydessä, jolloin kiinteistö on joka tapauksessa työmaa-aluetta.
– Hissiremontti ei kovin merkittäviä häiriötä aiheuta, mutta ainakin se hukkuu suurempaan remonttiin. Vaikkei hissiä linjasaneerauksessa asennettaisikaan, kannattaa sille ainakin tehdä varaus.
Jälkiasennuksia tehdään selvästi vähemmän kuin takavuosina.
– Nyt siihen olisi erinomainen tilaisuus, koska kilpailu on kovaa ja hinnat edulliset, Kiviranta sanoo.
Rakennustyöt maksavat monesti enemmän kuin itse hissi.
– Jälkisennushissejä on edullisimmillaan tehty reilun 100 000 euronkin budjetilla, mutta yleensä rakennustöiden ja hissin osuus ovat noin 150 000 euroa. Jälkiasennushissiin tarvitaan rakennuslupa, arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan työpanokset, joten kokonaiskustannukset saattavat mennä noin 200 000 euroon, Kiviranta haarukoi.
Uudisrakennuksissa hissi on edullisempi, koska niissä koot ovat vakioita ja valmistajat tekevät suuria sarjoja. Vakiohissi ei yleensä sovi jälkiasennushissiksi vanhaan kiinteistöön mittojensa takia, joten tietysti räätälöitynä hissi on kalliimpi.
