Tumman harmaan kerrostalon ulkomuoto on massasta poikkeava. Siinä on kaksi erillistä 16-kerroksista, tornimaista osaa, ja niiden välissä matalampi kuusikerroksinen osa. Erityisesti ohikulkijan huomio kiinnittyy talon julkisivuun, nimittäin lähes jokaisessa asunnossa on oma lasikaiteinen parveke. Parvekkeet kiertävät talon ympäri, rakennuksen jokaisella julkisivulla enemmistö asunnoista on parvekkeellisia.
Kyseinen talo sijaitsee Ranskan Strasbourgissa, noin 300 metrin päässä Euroopan parlamentin sisäänkäynnistä. Strasbourgin Wackenin kaupunginosaan ryhdyttiin rakentamaan 10 vuotta sitten Archipelin korttelikokonaisuutta, jossa on muun muassa toimistoja, konserttisali ja asuintaloja. Asuntoja kortteliin rakennettiin 290, joiden pinta-ala on yhteensä 15 000 neliötä. Kortteli on yleisilmeeltään hyvin moderni näyttävine lasijulkisivuineen. Korttelissa on muitakin asuintaloja, joissa on parvekkeet kaikilla julkisivuilla lähes jokaisessa asunnossa.
Tuuletustilasta ulkotilaksi
Parveke ei ole mikään modernin ajan keksintö, päinvastoin. Antiikin aikana taloihin rakennettiin erilaisia ulokkeita ja terasseja. Myös Suomessa jo 1800-luvun loppupuolella kerrostaloihin tehtiin parvekkeita.
Asuntokohtaisia parvekkeita rakennettiin vähän 1900-luvun alkupuolella. Suomi oli vuosikymmenten ajan varsin köyhä maa ja rakennusmateriaaleista oli pulaa. Parveke oli luksusta, josta hyvin usein piti tinkiä asuintaloja rakennettaessa.
Kun Suomi vaurastui 1960- ja 1970 -luvuilla, parvekkeet yleistyivät uusissa kerrostaloissa. Parvekkeista tuli talojen ”vakiovarusteita” myös lähiöissä, joita rakennettiin kun suuret ikäluokat muuttivat maaseudulta töiden perässä kaupunkeihin.
– Asuinkerrostalojen huoneistokohtaiset parvekkeet ovat muuttuneet niiden historian aikana esimerkiksi materiaaleiltaan ja rakennustekniikaltaan. Yksi merkittävimmistä muutoksista on tapahtunut parvekkeen tilallisuudessa. Ennen parveke oli lähinnä tuuletukseen käytetty ulkotila, mutta nykyään siitä on tullut myös oleskeluun soveltuvaa tilaa, toteaa Anni Partanen vuonna 2023 Aalto-yliopistoon tekemässään arkkitehtuurin kandidaatin työssä.
Partanen selvitti, miten helsinkiläiset huoneistokohtaiset kerrostaloparvekkeet ovat muuttuneet tilallisesti vuodesta 1930 eteenpäin. Hän havaitsi, että parveketason keskimääräinen koko on kasvanut ja sitä rajaavien seinämien pinta-alan määrä on lisääntynyt. Parveketason muoto, parveketilan korkeus ja parvekkeen sijoittuminen suhteessa rakennusmassaan ovat sen sijaan vaihdelleet vuosikymmenestä toiseen.
Työssä tehtyjen havaintojen perusteella selvisi, että nykyään huoneistokohtaisen parvekkeen tilan koko on aiempaa suurempi ja siitä on tullut aiempaa suojaisempi. Parvekkeen tila on myös aiempaa kalustettavampi ja monikäyttöisempi. Syynä tähän ovat parveketason pinta-alan kasvaminen ja parveketilaa rajaavien seinämien pinta-alan lisääntyminen parvekelasitusten yleistymisen myötä.
Monikäyttöinen oleskelutila
Parvekkeista halutaan nyt monikäyttöisiä oleskelutiloja. Kehitystä ovat vauhdittaneet parvekkelasitusten yleistyminen. Uudisrakennuksista lähes kaikki, noin 95 prosenttia, on varustettu lasitetuilla parvekkeilla.
Vanhoista rakennuksista parvekelasitukset on asennettu lähes kaikkiin rakennuksiin, joihin sen voi asentaa. Pääosin talot, joissa ei ole parvekelasitusta, ovat joko julkisivultaan suojeltuja tai parvekerakenne on sellainen, ettei lasitusta voi asentaa.
Parvekelasituksen tarpeellisuudesta ovat viime vuosina puhuneet niin arkkitehdit, rakentajat kuin kerrostaloasukkaatkin. Perusteita parvekkeiden lasittamiselle on löydetty arkkitehtuurista, rakennustekniikasta, asumisviihtyvyydestä ja meluntorjunnasta.
Asumismukavuudelle parvekelasituksen hyödyt ovat kiistattomat. Lasitettu parveke tuo kerrostaloasuntoon tilan tuntua: aikaa voi viettää ulkona raittiissa ilmassa, mutta suojassa tuulelta, sateelta ja suoralta auringonpaahteelta. Lasitus mahdollistaa parvekkeesta käyttöasteen kasvattamisen erityisesti varhain keväällä ja myöhään syksyllä. Näin parvekkeen vuotuinen käyttöaika pitenee jopa 1-2,5 kuukautta. Vielä lokakuussa lasitetulla parvekkeella voi olla 20 astetta lämmintä, vaikka ulkona olisi kymmenen astetta pakkasta, jos aurinko paistaa oikein hyvin parvekkeelle. Ihmisten toiveissa onkin parveke, jota voi käyttää monipuolisena oleskelutilana lähes vuoden ympäri.
Parvekelasitus parantaa myös kiinteistöjen energiatehokkutta. Kimmo Hilliaho on vuosien ajan tutkinut parvekelasitusten vaikutuksia energiankulutukseen. Hilliahon aiheesta tekemä väitöskirja hyväksyttiin vuonna 2017 Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Parvekkeiden osuus kerrostalojen julkisivuista on 30-40 prosenttia. Siksi parvekkeiden lasituksella on merkittävä vaikutus talon energiakustannuksiin.
Hilliahon tutkimuksen mukaan varsinkin 1960-1970 -luvuilla rakennetuissa taloissa, joissa on sisäänvedetty parveke, lasituksen hyöty energiansäästössä on suuri. Hänen mukaansa yksittäisen lasitetun parvekkeen energiansäästö on vuodessa kaikkein varovaisimpienkin laskelmien mukaan 200 kilowattituntia. Euroissa energiatehokkuus tuottaa 6 – 112 euron säästöt per parveke per vuosi.
Parvekelasitus on myös hyvä melun vaimentaja. Saksassa melun vaimennus on tärkein ja merkittävin peruste parvekelasituksen asentamiselle. Lasituksen äänieristysvaikutus on keskimäärin 8-12 desibeliä. Asukkaalle merkityksellisin asia parvekelasituksessa on kuitenkin asumisviihtyvyys.
Ilmasto ei estä
Kun kiertelee Strasbourgin Archipelin korttelia, herää kysymys. Miksi Suomessa uusissa kerrostaloissa ei voisi olla parvekkeita kaikilla julkisivuilla niin, että parveke on jokaisen asuntojen vakiovaruste?
– Tällä hetkellä valtaosaan uusista kerrostaloasunnoista rakennetaan parveke. Toki sellaiset ratkaisut, joissa parvekkeet kiertävät koko talon julkisivut, ovat harvinaisempia, sanoo ONE Architectsin johtava arkkitehti J-P Lehtinen. Hän oli suunnittelemassa Helsingin Jätkäsaareen loppuvuodesta 2024 valmistunutta Ambra-taloa. Rakennuksessa laajat terassit ja viherkatot nousevat porrastuvasti.
Lehtisen mukaan sääolosuhteet eivät estä rakentamasta Strasbourgiin rakennettujen parveketalojen kaltaisia rakennuksia Suomeen.
– Täällä tosin tuollaisen talon parvekkeet olisivat ainakin pääosin lasitettuja. Toki suunnittelussa pitää huolehtia tarkasti esimerkiksi vedeneristysasiat. Tuulet ja sateet yleistyvät, siksi sadevesien hallinnan tarve kasvaa.
Lehtinen mukaan parvekesuunnittelua ohjaa se, miten valon halutaan tulevan asuntoon sekä se, millaiset näkymät asunnosta on ulos.
– Usein parvekkeet on suunniteltu vain olohuoneen levyisiksi. Tämä johtuu siitä, että usein halutaan valon tulevan suoraan asuntoon eikä parvekkeen kautta varjostuman vuoksi. Koko asunnon levyinen parveke vaikuttaa myös siihen, miten asunnosta näkee ulos, J-P Lehtinen toteaa.
Hänen mukaansa kyse on viime kädessä siitä, millaisia asuntoja ihmiset haluavat.
– Kyse on myös siitä, ovatko ihmiset valmiit maksamaan asunnoista enemmän. Jos parveke on koko asunnon levyinen, se väistämättä nostaa asunnon neliöhintaa.
