Lahtelainen Lämpöjokeri on tuonut markkinoille pihaympäristöön maisemoidun lämpökonttiratkaisun, joka sisältää valmiiksi koottuna tarvittavat laitteet kiinteistön lämmittämiseen sekä käyttöveden tuottamiseen. Lämpökonttiratkaisu tarjoaa kiinteistöille joustavan ja varman ratkaisun uusiutuvaan energiaan siirtymiseen ja samalla ratkaisee lämpöpumpputekniikan tilanpuute- ja ääniongelmat.
Energiakonserni KSS Energia on tuotteistanut lämmitystapamuutoksen KSS VARI -lämpöpalveluksi. Kueessä on taloyhtiöille ja liikekiinteistöille tarjottava palvelu, jonka yksi osa on lämpökontti. KSS Energia vastaa lämmityksestä kokonaispalveluna vain KSS VARI -lämpöpalvelun kanssa. Näin ollen asiakkaan ei tarvitse investoida laitteiston hankintaan tai vastata elinkaaren aikaisista huolto- ja korjaustarpeista.
– Toimitamme asiakkaalle teknologiapaketin, joka sisältää laadukkaat laitteet ja tehokkaan automaation. Taloyhtiö ei tarvitse muita lämmitystapoja kuin kontin. Ilmavesilämpöpumpputekniikka on aivan perinteistä pitkään käytössä ollut tekniikkaa, joka on nyt paketoitu konttiin ja muutettu palveluksi, kertoo Olli-Pekka Rantala KSS Energiasta.
– Lämmitysprosessit uudistuvat ilman, että asiakas investoi itse järjestelmään ja teknologiaan. KSS Energia vastaa lämmityksestä kokonaispalveluna. Tämä tarkoittaa, että taloyhtiön ei tarvitse omistaa laitteita, huolehtia niiden kunnosta tai kantaa riskiä korjauksista. Me hoidamme teknisen toteutuksen, valvonnan ja ylläpidon, Rantala jatkaa.
Lämpökontissa on useampi, kahdesta viiteen ilmavesilämpöpumppua asiakkaan lämmitystehon tarpeesta riippuen, joita tukee sähkökattila ja muu tarvittava teknologia. Lisä- ja varalämmönlähteenä on sähkökattila, joka varmistaa riittävän tehon ja riittävän kuuman menoveden myös huippupakkasilla. Koko järjestelmän toimintaa valvotaan automaatiolla.
Vaivaton toteutus
Lämpökontti sopii hyvin lämmöntuottajaksi muutaman asunnon rivitaloyhtiöstä aina 50 asunnon kerrostaloyhtiöön. Se sopii myös erinomaisesti liikekiinteistöjen lämmitysratkaisuksi.
Perusratkaisuja on kaikkiaan neljä, mutta muitakin ratkaisuja voidaan räätälöidä tarpeen mukaan.
– Lämpökontti soveltuu lämmitystehoalueeltaan 70–180 kilowatin kohteisiin, mikä vastaa tehotarpeeltaan pienestä rivitaloyhtiöstä suureen kerrostaloon tai liikekiinteistöön. Lämmitysenergiaa kiinteistö voi käyttää vuodessa 100–600 megawattituntia, mutta räätälöidyillä ratkaisulla voidaan tehdä isompiakin kohteita, Olli-Pekka Rantala sanoo.
– Lämpökontti sopii erinomaisesti fossiilisista lämmitysratkaisuista kuten öljystä ja kaasusta eroon pääsemiseen, mutta myös vaihtoehdoksi kaukolämmölle, hän jatkaa.
Lämpökontti on käytännön toteutukseltaan varsin vaivaton. Lämpökontti valmistetaan erillisissä tuotantotiloissa Lahdessa, ja se tuodaan kiinteistön pihamaalle. Kontti liitetään kiinteistön olemassa olevaan lämmitys- ja käyttövesiverkostoon maan alla kulkevilla lämmönsiirtoputkilla. Vanha lämmityslaitteisto voidaan jättää paikoilleen tai purkaa pois.
Lämmönsiirtoputket asennetaan maahan noin metrin syvyyteen ja ne tulevat yleensä kiinteistön lämmönjakohuoneeseen lattiasta ulkoseinän juuresta.
Lämpökontilla tulee olla routimaton perustus. Jos sijoituspaikka on esimerkiksi nurmialueella, tehdään kontille routimaton murskeperustus. Jätekatoksen yhdistelmässä on mahdollista tehdä myös betoniperustus.
Useita etuja
Lämpökontissa on kaikki tarvittava tekniikka kiinteistön lämmitykseen ja käyttöveden tuottamiseen.
– Lämpökontti ratkaisee lämmitystapamuutoksessa muun muassa asennustilaan liittyvät haasteet. Se ei vie tilaa kiinteistöstä, riskejä lämpöpumpun äänien kantautumisesta asuntoon ei ole, koska kontti on erillään kiinteistöstä. Kontti ei myöskään aiheuta pitkää asukkaita rasittavaa työmaata eikä pitkiä lämmityskatkoksia, koska itse asennus kestää noin viikon, Olli-Pekka Rantala sanoo.
Lämpökontti suunnitellaan aina pihapiiriin sopivaksi. Kontti ei vaadi suuria asennustiloja, sille riittää vähintään 15 neliön tila. Jos piha on kovin ahdas, voi lämpökontin yhdistää jätepisteeseen tai muihin toimintoihin. Kontin saa tilattua erilaisilla verhoilu- ja kattoratkaisulla.
KSS Energia on räätälöinyt palvelupaketteja, jotka sopivat lämmitysenergiankulutukseltaan erilaisiin kohteisiin. Lämpöpalvelun sisään on rakennettu kaikki kiinteistön lämmitykseen ja käyttöveden tuottamiseen tarvittava teknologia, josta KSS Energia vastaa palveluna. Taloyhtiölle lämpökontti on sikäli hyvä vaihtoehto, ettei taloyhtiön tarvitse tehdä mittavia kertainvestointeja tai ottaa isoa lainaa. Kontti ei jää rasittamaan taloyhtiön tasetta.
– Lämpöpalvelun hinta yrityksille koostuu lämpökontin suunnittelu- ja perustamiskustannuksista, jotka ovat kertamaksuna 16 000–26 000 euroa kohteesta riippuen. Perusmaksu on 450–700 euroa kuukaudessa, minkä päälle tulee kuukausittainen energiamaksu, joka vaihtelee 38,95–67,3 euroa kilowattitunnilta. Asiakas vastaa sähkökustannuksista sekä tarvittavista sähköliittymämuutoksista, Rantala selvittää.
Suunnittelu- ja perustamismaksu sisältää muun muassa kohdesuunnittelun, rahdin, logistiikan, perustustyöt ja yhdistämisen kiinteistön lämmitysverkostoon. Lisäpalveluna voidaan sopia esimerkiksi lämpökontin maisemoinnista ja verhoilusta.
– Vastamme kontin ylläpidosta huollosta ja valvonnasta. Jokaista lämpökonttia valvotaan 24 tuntia vuorokaudessa. Meillä on alueellinen huoltoyritysverkosto. Hälytyksiin vastaa huoltoyhtiö eikä taloyhtiön tarvitse huolehtia mistään.
– Kustannushyötyjä on kaikissa kohteissa löytynyt, mutta hyöty riippuu kohteesta. Mitoitus on tärkeää. Automaatio huolehtii lämpökontin energiatehokkaasta toiminnasta, jos lämmitystarpeet muuttuvat, Olli-Pekka Rantala toteaa.
