Taloyhtiön putkiremontti on noin 50 vuoden välein ja märkätilojen saneeraus reilun parinkymmenen vuoden välein. Ne ovat tyypillisesti hetkiä, jolloin taloyhtiössä on hyvä pohtia vesikalusteiden uusimista. Toki vesikalusteet voivat myös rikkoontua, mutta kalusteiden vaihto rikkoontumisen tai epäkuntoisuuden takia on jo harvinaisempaa.
Märkätilojen saneerauksen taloyhtiöt teetättävät yleensä siinä vaiheessa, kun edellisestä saneerauksesta kulunut noin 25 vuotta.
– Märkätilojen saneerauksessa ei jää jäljelle kuin oikeastaan keittiösekoittaja, minkä vuoksi vesikalusteetkin olisi hyvä uusia. Vesikalusteiden vaihtoikää määrittää osin vesieristeiden käyttöikä, joka on 20-30 vuotta. Eristeiden kulumista ei huomaa, eikä sitä voi mitenkään tutkiakaan, sanoo liiketoimintapäällikkö Jari Heikkilä Susterasta.
– Taloyhtiön on pidettävä huoli eristeiden uusimisesta, koska eristeiden huono kunto paljastuu vasta vesivahingon kautta. Osa taloyhtiöistä ei tätä tee. Tosin aika harvoin kylpyhuoneet jäävät päivittämättä 50 vuodeksi, hän jatkaa.
Sustera on kiinteistön elinkaaren asiantuntijayritys. Susteran juuret ulottuvat Suomeen aina vuoteen 1989 asti, jolloin Raksystems perustettiin. Raksystems kasvoi vuosien aikana muutama henkilöä työllistävästä yrityksestä Suomessa ja Ruotsissa toimivaksi yli 600 henkilön konserniksi orgaanisesti sekä yritysostoin. Vuonna 2024 Raksystems konserni uudisti strategiansa ja samalla brändin, jonka seurauksena kaikki yhtymän yritykset ottivat nimekseen Sustera ja yhtenäisen brändi-ilmeen.
Valikoimissa riittää laajuutta
Jari Heikkilä muistuttaa, että vesikalusteissa kirjo on laaja. Uusittaviin vesikalusteisiin kuuluvat suihku- ja keittiö- ja pesuallas hanat, altaat, amme sekä wc-istuimet.
Jos osakas haluaa tietyt vesikalusteet, on taloyhtiön ne ensin hyväksyttävä käyttöön. Jos osakas asennuttaa haluamansa kalusteet, on hän myös vastuussa niiden huollattamisesta ja kunnosta.
– Joku osakas saattaa esimerkiksi haluta kosketusvapaan hanan perinteisen hanan sijasta. Sinänsä hana ei vaadi mitään muutoksia putkistoihin. Osakas voi valita esimerkiksi suoralla juoksuputken tai kaarevalla juoksuputkella olevan hanan mieltymyksensä mukaan. Kosketusvapaa hana tarvitsee kuitenkin sähköä, jotta kenno ja magneettiventtiili toimivat, sanoo Heikkilä.
– Hanan painehäviön ja ääniluokan tulee olla kohteeseen soveltuva. Jotkut ekohanat eivät virtaamien tai painehäviöidensä puolesta ole soveltuvia kaikkiin kohteisiin. Mikäli vesikalusteet irrotetaan pitkäksi ajaksi, voivat tiivisteet kuivua ja hapertua. Tämä tulee huomioida etenkin linjasaneerauksien yhteydessä, jollin kalusteet ovat poissa käytöstä 10-12 viikkoa. Saneerauksien yhteydessä on tärkeää, ettei uusia putkia asenneta enää alajakoisesti roiskevesialueelle, sanoo LVI-suunnittelun osastopäällikkö Viljo Igonen.
– Märkätilojen saneerauksessa ei jää jäljelle kuin oikeastaan keittiösekoittaja, minkä vuoksi vesikalusteetkin olisi hyvä uusia.
Kylpyhuoneeseen halutaan tilaa
Kylpyhuoneissa ammeita on vähemmän kuin ennen. Kylpyammeet ovat olleet suomalaisissa kylpyhuoneissa yleisiä erityisesti 1920‑luvulta 1960‑luvulle. Niiden suosio alkoi selvästi laskea 1970‑luvulta eteenpäin. Ammeet poistetaan nykyään lähes poikkeuksetta saneerauksien yhteydessä.
– Kun asuntoihin tuli huoneistokohtainen vedenmittaus, saattoi sekin osaltaan vähentää ammeiden suosiota. LVI-suunnittelussa ei ammeita juurikaan asenneta, mutta ammevaraus voidaan toki tehdä, Viljo Igonen toteaa.
– Amme vie paljon tilaa, eikä se ole enää tilankäytön kannalta määräävä tekijä. Viemäreiden suhteen niiden uudelleen sijoittelu on aika rajallista, hän jatkaa.
Märkätilasaneerauksien yhteydessä viemärien sijainnit pysyvät yleensä nykyisillä paikoilla, koska viemäriputkistoa ei uusita kokonaisuudessaan. Tämä pitää märkätilan pohjaratkaisun melko lailla nykyisellään, koska pesukoneiden, pesualtaiden, wc-istuinten ja suihkujen sijainteja ei juuri voida muuttaa.
– Linjasaneerauksessa taas uusitaan kattavasti käyttövesi-, viemäri- ja sähköjärjestelmiä. Kun järjestelmiä uusitaan kokonaisvaltaisemmin myös märkätilojen ulkopuoleltakin, voidaan kylpyhuoneiden tilaratkaisuja muuttaa vapaammin, sanoo Igonen.
Vessanpytyt ovat tänä päivänä käytännössä aina kaksoishuuhtelupyttyjä, jotka myös säästävät vettä. Kaksoishuuhtelupyttyjä on ollut markkinoilla ainakin parikymmentä vuotta.
– Jos pytty on vuosikymmeniä vanha, se kannattaa uusia märkätilojen saneerauksessa, vaikka sinänsä pytty olisi toimivakin. Valtamerkkeihin saa varaosia, mutta harvinaisimpiin merkkeihin ei välttämättä enää saa. Saneerauksen kokonaishintaa ei uusi pytty juurikaan lisää.
Jos wc-istuin alkaa niin sanotusti vuotaa, voi sen useimmiten korjata, jos varaosia on saatavilla.
– Eri asia on, kuinka vanhaa kannattaa enää korjata. Joissakin tapauksissa pytty saattaa olla helpompi vaihtaa kokonaan kuin uusia huuhtelulaitteiston osia, sanoo Jari Heikkilä
Tänä päivänä kylpyhuoneen suihkutilaa erotetaan suihkuseinillä. Esimerkiksi suihku erotetaan tyypillisesti taittuvilla suihkuseinillä.
– Kiinteät seinät aina rajoittavat tilankäyttöä, mutta taitettava seinämä tuo hieman lisää tilaa, kun sen taittaa kokoon. Pienessä kylpyhuoneessa pienikin lisä voi olla aika paljon, sanoo Heikkilä.
Materiaalit mieltymiskysymys
Tasojen ja altaiden materiaalina voi olla posliini, metalli tai kiviainekset. Materiaalit ovat paljolti mieltymiskysymys. Ne ovat kaikki kulutusta kestäviä.
– Jos allas sopii mittojen ja toimintojen puolesta pohjakuvaan, voi osakas valita isomman tai syvemmän altaan, Jari Heikkilä toteaa.
Suhina putkistoissa kertoo, että jotain on vialla, yleensä se merkitsee vuotoa. Vuoto voi pahimmillaan johtaa mittaviin rakenteellisiin vaurioihin.
– Vesikalusteiden uusiminen saattaa olla tarpeen, jos kylpyhuone joudutaan saneeraamaan. Vuodot ovat aina merkki jostakin heikkoudesta, minkä vuoksi putket pitäisi kuvauttaa ajoissa, sanoo Viljo Igonen.
Vedenlaatu vaikuttaa suuresti etenkin kupariputkien kestävyyteen. Happamuuden takia kupariputkiin saattaa syntyä pistesyöpymiä.
– Joillakin paikkakunnilla kupari ei kestä vedenlaatua kuin kenties joitakin vuosia. Esimerkiksi Helsingissä ei kupariputkia kannata asentaa, vaan vaihtaa mahdolliset kupariputket komposiittiin. Kirkkonummella puolestaan vedenlaatu on sellainen, että kupariputkien asentamiselle ole mitään estettä. Kupari saattaa olla materiaalina hieman kalliimpaa kuin komposiitti, mutta se on helpompi asentaa. Kokonaishinnalla asennuksineen ei ole merkittävää eroa, sanoo Igonen.
