Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelemassa rakennuksessa toimivat nyt Pohjois-Karjalan museo Hilma eli uudelta nimeltään Museo Eliel, Joensuun kaupunginteatteri ja teatteriravintola Eliel. Koko rakennus sai remontin myötä uuden nimen, siitä tuli Eliel.
Vuonna 1914 valmistuneella rakennuksella on SR-1-suojelumerkintä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei rakennuksessa saa tehdä sellaisia muutoksia, jotka heikentävät sen rakennustaiteellisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuuria.
Pääurakoitsijana vanhan kaupungintalon muutoksessa oli Hyvän tekijä -yhtiöihin kuuluva Rakennusliike Joen Talo Oy. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy ja rakennuttaja toimi Joensuun kaupungin Tilakeskus.
Tornilla monumentaalista arvoa
Vuonna 1909 Joensuun kaupungintalon suunnittelusta järjestettiin kilpailu, johon osallistui 18 ehdotusta.
Niistä parhaaksi valittiin arkkitehti Eliel Saarisen tekemä ehdotus Joensuun tulevaksi symboliksi. Tosin rakennustoimikunta pyysi vielä lisäämään suunnitelmiin tornin, jotta kaupungintaloon saataisiin monumentaalisen arvokasta ilmettä.
Tuohon aikaan kaupungintalon arkkitehtuuri ilmensi rohkeasti arkkitehtuurin uusia suuntauksia ja oli vaikuttava niin Suomen kuin Joensuun silloisen 4000 asukkaan näkökulmasta. Ja varsin vaikuttava se on nykypäivänäkin.
Kaupunkilaisten tarpeet huomioitiin rakennuksen suunnittelussa ja sinne keskitettiin monia hallinnollisia sekä kaupunkia palvelevia toimia.
Talon tiloihin sijoitettiin muun muassa raastuvanoikeus, maistraatti, rahatoimikamari, poliisikamari, valtuuskunta, kokoushuoneita, kansankirjasto, Suomen Pankki, teatteri– ja konserttisali, ravintola sekä palosammutuskunta.
Joensuun kaupungintalo vihittiin käyttöön 14. marraskuuta vuonna 1914. Tämän jälkeen ovat kaupungintalolla pääpaikkaansa pitäneet lukuisat eri toimijat, joista viimeisin oli Joensuun kaupungin hallinto.
Alkuperäisyys vahvana tavoitteena
Kaupungintalon perusparannukseen keskittyvä remontti käynnistyi joulukuussa 2023 ja valmistui kuluvan vuoden syksyllä.
Remontissa muutettiin muun muassa aiemmin kaupungin toimistotiloina olleet kerrokset museon toimintaan sopiviksi. Pyrkimyksenä oli tuoda kaupungintalo lähemmäs sen alkuperäistä eli Eliel Saarisen suunnittelemaa muotoa.
– Kyseessä on joensuulaisille hyvin tärkeä rakennus, joten koko hanke herätti luonnollisestikin keskustelua ja tunteita. Teimme aluksi kuntotutkimuksia ja haitta-ainekartoituksia, kuten hyvässä korjausrakentamisessa kuuluukin, kertoo Joensuun kaupungin Tilakeskuksen johtaja Joni Sorjonen.
Rakennuksessa oli useita Museoviraston suojelemia osia, joita tietenkin kunnioitettiin. Näitä olivat esimerkiksi valtuustosali sekä alkuperäiset ovet ja ikkunat.
– Haasteena oli vanhojen rakenteiden ja nykyaikaisen tekniikan yhteensovittaminen mahdollisimman arvokkaasti. Nämä pulmat saatiin kuitenkin ratkaistua.
– Ajoittain sisätilojen remonttiin liittyviä ratkaisuja jouduttiin luovimaan muutamaankin otteeseen, koska sisällä tehtiin paljon asioita Museoviraston ohjauksella. Vanhaa pystyttiin säilyttämään runsaasti, koska rakenteet säilyivät pääosin ennallaan, selvittää Sorjonen.
Useita kerrostumia
Remontin kautta päästiin tutkimaan myös rakentamistekniikan kirjoa, sillä entisen kaupungintalon toimijat olivat muokanneet aikojen saatossa taloa sisältäpäin omien tarpeidensa mukaan.
– Tällä tavoin taloon oli vuonna 2023 käynnistyneeseen remonttiin mennessä muodostunut useiden aikakausien kerrostumia, toteaa Joni Sorjonen.
Kerrostumat näkyivät esimerkiksi uusien seinien sekä sisäkattojen rakentamisena sellaisiin paikkoihin, joissa niitä ei Eliel Saarisen alkuperäisissä suunnitelmissa ollut. Lisäksi muutosten ajankohdasta riippuen, oli betonin raudoittamisen sijaan käytetty niin kivilohkareita kuin kanaverkkoa.
– Palautimme esimerkiksi vuoden 1999 peruskorjauksessa piilotettuja alkuperäisiä muotoja.
Erityisen tärkeänä pidettiin myös kaikkien historiallisesti ja arkkitehtuurisesti kiinnostavien yksityiskohtien korostamista.
– Näitä yksityiskohtia pääsee nyt ihailemaan kaikille avoimessa museossa, teatterissa ja ravintolassa.
Museo palasi alkujuurilleen
Pohjois-Karjalan museo perustettiin vuonna 1917 tallentamaan maakunnan kansankulttuuria. Museon ensimmäiset näyttelytilat avattiin Joensuun kaupungintalossa vuonna 1920.
Tämän jälkeen museo toimi Karjalantalossa vuodesta 1955 neljän vuosikymmenen ajan, siirtyen sitten Carelicumiin vuosituhannen taitteessa.
Vuonna 2020 Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan museon siirtymisen uusiin toimitiloihin – takaisin kaupungintalolle, entisiin hallintosiiven tiloihin.
– Tämä oli kannaltamme niin kutsuttua normaalia suojelukohteen korjausrakentamista, sillä oivalliset olosuhteet taideteoksille järjestettiin vitriineihin, sanoo Sorjonen.
Kaupungintalon tiloihin siirtymisen yhteydessä, Pohjois-Karjalan museo Hilma sai uuden ilmeen. Vuodesta 2025 alkaen Pohjois-Karjalan museo Hilma tunnetaan nimellä Museo Eliel.
Museon uusi nimi ja ilme ovat kunnianosoitus Joensuun kaupungintalon suunnittelijalle, arkkitehti Eliel Saariselle ja kaupungintalon upealle miljöölle.
