Uncategorized

Helsingin Olympiaterminaalista taidemuseo?

Helsingin taidemuseo (HAM) saattaa muuttaa Olympiaterminaaliin.

Havainnekuva Olympiaterminaaliin suunnitellusta Helsingin taidemuseosta.

Mikäli suunnitelmat toteutuvat, Helsingin taidemuseo HAM muuttaa laivaliikenteeltä vapautuvaan Olympiaterminaaliin. Viitesuunnitelmassa Olympiaterminaalin ja Satamatalon väliseen uudisrakennukseen tulisi taidemuseon sisäänkäynti. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto K2S

Helsingin Taidemuseon (HAM) uudeksi sijaintipaikaksi esitetään Helsingin Olympiaterminaalia. Se rakennettiin Helsingin vuoden 1952 olympialaisiin, terminaalista liikennöi muun muassa Silja Line päivittäin Tukholmaan. Terminaali vapautuu muuhun käyttöön lähivuosina, kun Tukholman laivaliikenne siirtyy Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan.

Taidemuseon tilakysymystä pohti kesällä 2023 asetettu työryhmä. Loppusuoralla työryhmä vertasi Olympiaterminaalia ja Töölönlahden sokeritehtaan tiloja. Kolmas tutkittava vaihtoehto oli uusi maanalainen rakennus Makasiinipuistoon Musiikkitalon ja keskustakirjasto Oodin väliin. Näistä kohteista Olympiaranta nähtiin edistävän Töölön sokeritehdasta monipuolisemmin kaupungin tavoitteita.   Työryhmä luovutti esityksensä kansliapäällikölle Jukka-Pekka Ujulalle lokakuussa.

– HAMin kokonaisvaltainen kehittäminen museosäätiön tavoitteiden mukaisesti edellyttää olosuhteita, joissa kunnianhimoinen, kansainvälisen tason museotoiminta on mahdollista. Nykyisissä Tennispalatsin vuokratiloissa kehittämismahdollisuudet ovat varsin rajallisia, joten työryhmänä tarkastelimme uusia sijaintivaihtoehtoja ja selvitimme kaupungin tahtotilan sijainnin osalta. Lisäksi työryhmä on selvittänyt rakennushankkeen toteuttamismallia, investointitasoa ja toteutusaikataulua, toteaa työryhmää vetänyt Helsingin kulttuurijohtaja Mari Männistö

Selvitysten perusteella Olympiaranta ja Makasiinipuisto todettiin molemmat vahvoiksi vaihtoehdoiksi ja sijainneiltaan hyviksi. Niitä keskenään tarkasteltaessa keskeisiksi näkökulmiksi nousivat HAMin toiminnan kehittäminen, kaupunkikehittäminen sekä konsernitalous.  

– Työryhmä on ottanut hyvin huomioon eri näkökulmat. Museotoiminnan näkökulmasta molemmat sijainnit ovat erinomaisen soveltuvia ja loisivat positiivista kehitystä alueilleen. Makasiinipuiston potentiaali nähtiin vahvana, mutta Olympiarantaa puoltavat argumentit ovat kaupunkikehittämisen ja konsernitalouden näkökulmasta kokonaisuudessa vieläkin vahvempia, painottaa kansliapäällikkö Ujula.  

– On valtavan arvokasta, että Helsinki panostaa taiteeseen ja HAMin uudistumiseen. Tulevissa tiloissa voisimme tarjota uudelle tasolle nousevat, kansainvälisen luokan taidepalvelut, joista sekä helsinkiläiset että kaupungissa vierailijat voivat nauttia. Museon näkökulmasta tarkastelussa oli useita hyviä vaihtoehtoja, joista Olympiaranta, lähellä tulevaa Arkkitehtuuri- ja designmuseota, on hyvin inspiroiva, sanoo HAMin museonjohtaja ja tilahanketyöryhmän jäsen Arja Miller.   

– Taidemuseon näkökulmasta Makasiinipuiston ehdotuksessa erityisen vahvaa oli siihen sisältyvä ainutlaatuinen yhteistyö suomalaisten taidekeräilijöiden ja -säätiöiden kanssa. Toivomme, että voisimme jatkaa heidän kanssaan yhteistyöneuvotteluja myös Olympiarantaa ajatellen, hän jatkaa.


Parempi saavutettavuus

Tilahanketyöryhmän tavoitteena oli etsiä HAMille uutta sijaintia ja tiloja, jotka edistävät museon ja kaupungin tavoitteita monipuolisesti. Tavoitteena oli muun muassa vahvistaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta kaupunkilaisille ja erilaisille yleisöille, mahdollistaa HAMille säätiön tavoitteiden mukaisen omarahoituksen monipuolistaminen sekä tuoda alueen kehittämiseen lisäarvoa. 

– Tulevassa HAMissa on mahdollista esittää entistäkin kunnianhimoisempia näyttelyjä sekä tarjota yleisölle nykyaikainen ja kokonaisvaltainen museokokemus ravintola- ja muine palveluineen. Tavoitteena on myös pystyä esittämään Helsingin kaupungin taidekokoelmaa huomattavasti entistä laajemmin. Lisäksi julkisella taiteella voisi olla nykyistä vahvempi rooli taidemuseota ympäröivän kaupunkitilan elävöittämisessä, sanoo Arja Miller. 

Uuden sijainnin ja tilojen tulee tukea myös Helsingin strategisia ja kaupunkikehityksellisiä tavoitteita, kuten keskustan elinvoimaisuuden ja merellisyyden kehittämistä. Uudessa sijainnissa HAM ja HAMin järjestämä Helsinki Biennaali pystyisivät edistämään entistä paremmin Helsingin tunnettuutta ja vetovoimaisuutta kansainvälisenä taidekaupunkina.

Olympiarannassa museo sijoittuisi myös kulttuurihistoriallisiin, merkityksiä ja tarinoita kantaviin rakennuksiin, jotka uudisrakentamiseen yhdistämällä olisivat HAMille tunnistettavat ja vahvistaisivat sen brändiä. Uusi kiinnostava sijainti ja tilat mahdollistaisivat myös monipuolisen omarahoituksen kehittämisen. 

HAM jatkaa toistaiseksi toimintaansa Tennispalatsissa hyvässä yhteistyössä nykyisen vuokranantajansa kanssa. Äskettäin julkaistu vuoden 2026 näyttelyohjelma tuo esiin kansainvälisiä huippunimiä sekä suomalaisen taiteen klassikoita ja nykytaiteilijoita.  

– Tennispalatsissa on luvassa rikasta ja vaikuttavaa näyttelytoimintaa vielä vuosien ajan. Esimerkiksi ensi vuonna avaamme entistä laajemman Tove Jansson -gallerian ja uudenlaisten näyttelykonseptien näyttämön, Uuden taiteen tilan, sekä kehitämme taidekokoelmamme esittelytiloja, muistuttaa Miller. 

Seuraavaksi kaupunki arvioi, miten hankkeen edistäminen jatkuu osana kaupungin investointisuunnitelmia. 

HAMin sijoittuminen Olympiarantaan on huomioitu valmisteilla olevassa Makasiinirannan asemakaavan muutoksessa, ja Satamatalon ja Olympiaterminaalin väliin on sijoitettu mahdollisuus lisärakentamiselle. Tämänhetkisen arvion mukaan rakentaminen alueella voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2033 ja museo olisi valmis aikaisintaan vuonna 2035. 

Lisää artikkeleita aiheesta

Asuminen

– Hissi ei ole mikään luksustuote

Suomi kaupungistui myöhään verrattuna muihin länsimaihin, mutta muuttoliike maalta kaupunkiin oli nopea. Vielä vuonna 1950 enemmistö suomalaisista asui maalla, 20…

Uncategorized

Täydellisyyttä hipova julkisivuremontti Helsingin Kruununhaassa

Kymmenettä kertaa järjestettyyn julkisivuremontoinnin kilpailuun osallistui 16 laadukasta korjausta pääasiassa Etelä-Suomesta. Enemmistö kohteista oli viime vuosisadan alun arvotaloja, useimmiten pääkaupunkiseudulta,…

Uncategorized

Mona Schalinista arkkitehtuurin akateemikko

Tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi lokakuun loppupuolella taiteen akateemikon arvonimen arkkitehti Mona Schalinille. Käärmetalon peruskorjauksesta Arkkitehtuurin Finlandialla (2019) palkitun arkkitehdin työssä punaisena lankana…