Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on selvittänyt, kuinka paljon ja miksi rakennuksia päädytään purkamaan jo paljon ennen niiden oletettua elinkaaren loppua. Selvityksessä tarkastellaan rakennuskannan kehitystä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Selvitys on osa Kiertotalot-hanketta.
Selvityksessä on tarkasteltu vuosina 2024–2025 purettuja rakennuksia. Ennenaikainen purkaminen on selvityksessä määritelty alle 50-vuotiaiden rakennusten purkamiseksi.
– Ennenaikaisesti pääkaupunkiseudulla purettujen rakennusten keskimääräinen ikä purettaessa oli vain noin 37 vuotta, kertoo HSY:n projektipäällikkö Aino Moisio.
Kaikkien vuosina 2024–2025 purettujen rakennusten keskimääräinen ikä oli noin 118 vuotta.
Vuosina 2024–2025 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla purettiin yhteensä 854 rakennusta. Ennenaikaisesti purettuja eli alle 50-vuotiaita rakennuksia oli näistä noin 40 prosenttia eli 345 kappaletta.
– Kun tarkastellaan purettuja rakennuksia kerrosalana, alle 50-vuotiaat rakennukset muodostivat jo yli puolet puretusta kerrosalasta, Moisio sanoo.
Purettuja rakennuksia oli kerrosalana yhteensä 394 000 kerrosneliömetriä. Alle 50-vuotiaana purettuja rakennuksia oli 218 000 kerrosneliömetriä.
– Rakennusten ennenaikainen purkaminen on kestävyyshaaste. Materiaaleja menee hukkaan ja syntyy turhia päästöjä, Moisio sanoo.
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla purettavien rakennusten joukossa korostuvat nyt toimistorakennukset.
– Vuosina 2020–2024 purkulupia on haettu ja myönnetty eniten toimistorakennuksille, Moisio kertoo.
Myös opetusrakennuksille myönnettiin paljon purkulupia kaikissa kolmessa kaupungissa.
Monitahoinen syiden vyyhti
Rakennusten ennenaikaiseen purkamiseen ei ole olemassa yhtä yksittäistä syytä, vaan taustalla on monitahoinen syiden vyyhti.
– Keskeisinä juurisyinä ennenaikaiseen purkamiseen ovat kaupunkien halu kasvaa ja kaupungistumisen keskeneräisyys, Aino Moisio kertoo.
Kaupungeilla on jatkuva kilpailu asukkaista, työpaikoista ja investoinneista. Usein kaupungin kasvua pidetään vetovoimatekijänä, ja uudisrakentaminen nähdään keskeisenä ratkaisuna. Tilaa uudelle rakentamiselle haetaan usein vanhaa purkamalla. Jatkuvalla kasvulla ja kaupungistumisen keskeneräisyydellä on kääntöpuolensa: kaupunkirakenne ja rakennuskanta ovat jatkuvassa muutoksessa.
Muita syitä ennenaikaiseen purkamiseen ovat esimerkiksi rakennusten suunnitteluvirheet muun muassa mitoituksessa, rakentamisen heikko laatu ja rakennusten huollon ja kunnossapidon laiminlyönti.
Purkamista ei voida kokonaan välttää ja tulevaisuudessakin rakennuksia tullaan purkamaan ennenaikaisesti.
– Keskeinen kysymys on, millä tavoin purkamista ohjataan. Vaikuttavimmat ohjauskeinot tunnistavat purkamisen taustalla olevat juurisyyt, ottavat huomioon erilaisten rakennustyyppien erilaiset elinkaaret ja kohdistuvat pitkälle tulevaisuuteen, Aino Moisio sanoo.
Tavoitteena on, että olemassa olevaan rakennuskantaan käytetyt luonnonvarat pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Tähän päästään pidentämällä rakennusten elinkaarta ja edistämällä rakennusosien ehjänä purkamista, mikä mahdollistaa rakennusosien uudelleenkäytön.
Selvitys on toteutettu Kiertotalot-hankkeessa, jossa ovat mukana HSY:n lisäksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit. Hanke edistää pääkaupunkiseudun rakentamis- ja kiinteistöalan siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Hankkeen tavoitteena on muun muassa tukea olemassa olevan rakennuskannan mahdollisimman tehokasta käyttöä.
