Asuminen, Korjausrakentaminen, Toimitilat

Asbestia yhä runsaasti suomalaisissa rakennuksissa

Kuitumaisia silikaattimineraaleja, joista käytetään yleisnimitystä asbesti, käytettiin vuosikymmenten ajan rakennusmateriaalina. Vaikka asbestin uusiokäyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1993, vanhoissa rakennuksissa on runsaasti vielä asbestia.

Kuva vanhasta vesiputkesta, jossa asbestia.

Asbestia on käytetty menneinä vuosikymmeninä laajasti muun muassa putkieristeissä. Kuva: Sustera

Asbestia esiintyy edelleen huomattavan monessa suomalaisessa rakennuksessa. 72 prosentissa tutkituista kohteista havaittiin vähintään yksi asbestipitoinen materiaali. Kiinteistöjen elinkaaripalveluita tarjoavan Susteran teettämä tutkimus kattoi yhteensä 90 asbesti- ja haitta-ainetutkimusta eri vuosikymmenien rakennuksissa.

Tutkimuksessa analysoitiin 1808 materiaalinäytettä. Näytteet kerättiin vuosien 2019–2024 aikana. Tutkitut rakennukset oli rakennettu eri vuosikymmenillä painottuen 1900-luvun jälkipuoliskolle.

– Tulokset vahvistavat, että asbestia esiintyy yhä laajasti rakennuksissa. Kartoituksen teettäminen on paras tapa ehkäistä altistumista ja varmistaa turvallinen elinympäristö ja turvallinen rakenteiden purku, painottaa toinen tutkimuksen takana oleva sisäilma-asiantuntija Petri Nevalainen Susteralta.

Asbestikuidut ovat hengitettynä erittäin vaarallisia, sillä ne voivat aiheuttaa keuhkosyöpää, asbestoosia ja keuhkopussin sairauksia. Ongelma syntyy, jos asbestia sisältävät materiaalit rikkoutuvat. Silloin asbestikuidut vapautuvat sisäilmaan. Ehjänä rakenteissa olevat asbestipitoiset materiaalit eivät vaikuta sisäilman laatuun.

– Joka neljännessä kohteessa havaittiin rikkinäisiä asbestipitoisia materiaaleja. Altistuminen oli vähäistä materiaalien sijainnin vuoksi, mutta löydökset vaativat korjaustoimenpiteitä. Erityisesti vanhojen talojen putkieristeiden kuntoon kannattaa siis kiinnittää huomiota, Nevalainen kertoo.

Sininen asbesti


Asbestia havaittiin yhteensä 21 erilaisessa materiaalissa. Eniten asbestihavaintoja tehtiin vinyylilaatoituksissa, putkieristeissä ja kuitusementtilevyissä.

Tutkimuksen mukaan krokidoliittia eli sinistä asbestia havaittiin kuudessa eri kohteessa. Lähes kaikki krokidoliittihavainnot tehtiin 1960-luvun rakennuksissa ja useimmiten kuitusementtilevyissä.

Sininen asbesti on asbestityypeistä vaarallisin. Krokidoliitin purulle on tiukemmat vaatimukset muun muassa purkuosastoinnin alipaineistuksen ja henkilösuojauksen suhteen.

Kaikkiin ennen vuotta 1994 rakennettuihin rakennuksiin on tehtävä lain mukaan asbestikartoitus ennen purku-, korjaus- tai kunnossapitotöihin ryhtymistä. Asbestipurkutyön saa myös tehdä vain luvanvarainen yritys. Kartoitusten ja oikeaoppisen purun teettäminen on rakennuttajan vastuulla.

Lisää artikkeleita aiheesta

Asuminen

– Hissi ei ole mikään luksustuote

Suomi kaupungistui myöhään verrattuna muihin länsimaihin, mutta muuttoliike maalta kaupunkiin oli nopea. Vielä vuonna 1950 enemmistö suomalaisista asui maalla, 20…

Uncategorized

Taloyhtiöillä korostunut vastuu pihojen kunnossapidosta

Neljä suomalaista kymmenestä liukastuu tai kaatuu tulevana talvena. Näin kertoo Liikenneturvan tilasto. Muutama vuosi sitten tehdyn Liikenneturvan selvityksen mukaan mukaan…

Uncategorized

Vanhan modernisointi vai kokonaan uusi hissi?

Suomen hissikanta on 60 000 – 70 000 hissiä, joista iso osa on peräisin 1960 – 1980 -luvuilta, jolloin maassa rakennettiin…