Venäläisen maakaasun ja öljyn ostaminen pyritään kieltämään kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Tavoitteena on kieltää öljyn osto vuoden 2025 loppuun mennessä ja kaasuntuonti vuoden 2026 loppuun mennessä.
Venäjän aloitettua vuonna 2022 hyökkäyssotansa Ukrainassa EU vähensi energiaostojaan Venäjältä 90 prosenttia. Vuoden 2025 aikana öljyn ja kaasun ostot ovat kuitenkin lähteneet merkittävään kasvuun. EU:n jäsenmaat ovat käytännössä rahoittaneet Venäjän sotimista Ukrainassa useilla miljardeilla euroilla. Tiedot käyvät ilmi ajatushautomo CREA:n tutkimuksesta, josta kertoi uutistoimisto Reuters.
CREA:n selvityksen mukaan EU-maat kasvattivat öljyn ja kaasun tuontia Venäjältä 11 miljardiin euroon kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Seitsemän EU:n jäsenmaata lisäsi tuontinsa arvoa edellisvuoteen verrattuna.
Nyt siis valmisteilla on venäläisen öljyn ja maakaasun ostokielto koko EU-alueella. Kysymyksiä herättää, millaisia vaikutuksia ostokiellolla on sähkömarkkinoille. Tuoreessa muistissa on vuoden 2022 tapahtumat, jolloin Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti Eurooppaan energiakriisin ja roiman sähkön kallistumisen. Kun vuonna 2020 yhden megawattitunnin keskimääräinen tukkumarkkinahinta hinta oli 28 euroa, nousi se 72 euroon vuonna 2021. Vuonna 2022 hinta jatkoi nousuaan aina 154 euroon. Vuoteen 2021 verrattuna sähkön hinta oli yli kaksinkertainen ja vuoteen 2020 verrattuna jopa yli viisinkertainen.
Sähkö kallistui maakaasun hinnan nousun vuoksi. Maakaasun hinta puolestaan nousi siksi, että monet EU-maat lopettivat kaasun oston Venäjältä. Sähkö kallistui Suomessakin, koska hinta pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä, jossa sähkön tuottajat ja ostajat käyvät kauppaa tuntikohtaisilla hinnoilla. Jokaiselle tunnille muodostuu oma hinta kysynnän ja tarjonnan perusteella. Vaikka hinta määräytyy hyvin pitkälti kysynnän ja tarjonnan perusteella sähköpörssissä, sen taustalla vaikuttavat useat eri asiat. Esimerkiksi sääolosuhteet, geopoliittiset kriisit, polttoaineiden hintojen muutokset, päästöoikeuksien kustannukset ja sähköverkon ongelmat voivat nostaa sähkön hintaa.
Erityisen kohtuuttomasti sähkömarkkinamyllerrys kosketti niitä kotitalouksia ja yrityksiä, joiden määräaikaiset sähkösopimukset päättyivät syksyn 2022 aikana. Tällöin tarjottiin vain todella kalliita uusia sopimuksia.
– Pajatso on tyhjennetty. Voisi jopa sanoa, että sähkön tuottajat ja myyjät saivat tehdä laillistetun ryöstön. Vaikka sähkön tuotantokustannukset ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla kuin ennen energiakriisiä, silti sähkön hinta nousi valtavasti. Syyttömät ihmiset pistettiin kylmästi maksajiksi, sanoi sähkömarkkinoita vuosia tutkinut teknillisen fysiikan professori Peter Lund Kiinteistö&Energia -lehdelle keväällä 2023.
Pysyvämpi ilmiö
Miten EU:n kaavailema venäläisen öljyn ja maakaasun ostokielto vaikuttaa sähkön hintaan Suomessa? Pitäisikö EU:n laatia enemmän pelisääntöjä, jotta emme enää kokisi rajuja sähkön hintapiikkejä?
– Sähkön pörssihinnan raju heilahtelu on luultavasti pysyvämpi ilmiö vähähiilisessä energiajärjestelmässämme, joka nojaa vaihtelevaan uusiutuvaan energiaan. Suomen sähkönkulutus on suurinta talvisin kovilla pakkasilla ja huippukulutuksen aikana olemme riippuvaisia tuontisähköstä muista Pohjoismaista, sanoo europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (S&D, sdp).
Hänen mukaansa keskeistä keskeistä sähkönhinnan kehityksen kannalta on varmistaa investoinnit riittävään uusiutuvaan ja vähähiiliseen energiantuotantokapasiteettiin unohtamatta perusvoimaa, panostaa uusiin innovaatioihin sähkön- ja lämmönvarastoinnin saralla, sekä vahvistaa sähkönsiirtoyhteyksiä, myös rajat ylittäviä yhteyksiä.
Heinäluoman mielestä EU:n vireillä oleva ilmastolaki ja uusi lakiehdotus venäläisestä kaasusta irtaantumiseksi ovat tärkeitä ohjauskeinoja energian omavaraisuuden lisäämiseksi.
– Talouden vähähiilistäminen ja etenkin fossiilisesta tuontienergiasta irtaantuminen ovat välttämättömiä toimia EU:n kilpailukyvyn, ilmastotavoitteiden ja energiaomavaraisuuden kannalta. EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta käydään kuitenkin parhaillaan kiistaa. Mielestäni olisi suuri virhe tässä kohtaa lipsua päästövähennystavoitteista.
Hän huomauttaa Suomessa olevan jo nyt selvästi keskivertoa vähähiilisempi energiajärjestelmä ja teollisuuden maksama energian hinta on pysynyt kohtuullisena moneen muuhun EU-maahan verrattuna.
– Fossiilienergiasta irtaantuminen ei siis automaattisesti tarkoita korkeampaa energialaskua, mutta hinnanmuodostus kuitenkin muuttuu. Öljyn ja kaasun sijaan maksetaan uudesta uusiutuvan energian tuotantokapasiteetista, siirtoyhteyksien vahvistamisesta ja energian tehokkaammasta varastoinnista.
Suomalaisten kotitalouksien energialaskut ovat EU:n keskikastia.
– Monissa EU-maissa kotitalouksien energialaskuja tuetaan eri politiikkakeinoin. Sähkön hinnoittelua ja saatavuutta kuluttajille täytyy seurata. Esimerkiksi alati muuttuvan pörssisähkön hinnan määräytyminen pitää tehdä avoimemmaksi ja ymmärrettävämmäksi, varsinkin nyt kun koko EU:n alueella siirryttiin pörssisähkön varttihinnoitteluun. EU-sääntelystä tarvitaan vipuvartta siihen, että kansallisesti ympäri EU:ta tehdään riittävästi kuluttajaa suojelevaa lainsäädäntöä, Heinäluoma toteaa.
Europarlamentaarikko Ville Niinistö (The Green, vihr) huomauttaa valtaosan EU-maista jo lopettaneen venäläisen maakaasun ja öljyn ostamisen.
– Asiantuntija-arvioiden mukaan kaasun ja öljyn ostokielto Venäjältä ei aiheuta isoa markkinashokkia. Eurooppa on paremmin varautunut tilanteeseen, esimerkiksi maakaasuvarastot ovat nyt hyvällä tasolla.
Europarlamentin laaja enemmistö antoi lokakuun puolivälissä tukensa Ville Niinistön pääneuvottelijana valmistelemalle mietinnölle Venäjän fossiilienergian tuontikiellon tiukentamisesta teollisuusvaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan yhteiskokouksessa. Niinistö veti neuvotteluja teollisuusvaliokunnan puolesta yhdessä kansainvälisen kaupan valiokunnan pääneuvottelijan Inese Vaideren (EPP) kanssa.
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen (GUE/NGL, vas) muistuttaa Euroopan eri maissa olevan valtavat hintaerot energiassa. Hän peräänkuuluttaa jokaiselta EU-maalta riittäviä toimenpiteitä oman energiatuotannon voimistamiseksi.
– Ihmisiä ymmärrettävästi huolettaa sähkömarkkinoiden toimivuus. En ole kuitenkaan huolissani sähkön hintakehityksestä Suomessa. Suomessa ollaan siirrytty pitkälti uusiutuvaan energiaan, toteaa europarlamentaarikko Mika Aaltola (EPP, kok).
Suomessa edullista
Euroopan maihin verrattuna sähkö on Suomessa verrattain edullista. Sähköyhtiö Vattenfallin keräämien tietojen mukaan kuluvan vuoden tammikuussa EU-maista kallein sähkö oli Saksassa, hinta oli 40,4 senttiä per kilowattitunti. Koko EU:n keskiarvo oli 25,5 senttiä/kWh. Vertailun vuoksi Suomessa pörssisähkön keskimääräinen hinta oli tammikuussa 6,63 senttiä ja helmikuussa 5,93 senttiä per kilowattitunti.
Monet Euroopan maat eivät ole omavaraisia sähkön tuotannon suhteen, vaan joutuvat tuomaan sähköä muista maista. Lisäksi useassa Euroopan maassa sähköä tuotetaan yhä kalliilla fossiilisilla tuotantomenetelmillä kuten hiilellä ja kaasulla.
