Ilmanvaihtokoneilla on omat elinkaarensa, ja jossain vaiheessa vanha ilmanvaihtokone tai huippuimuri on uusittava. Usein toimimattomaan tai puutteelliseen ilmanvaihtoon havahtuu vain osa taloyhtiön asukkaista. Monissa tapauksissa ilmanvaihdon puutteet huomataan parhaiten juuri, kun asunto on hankittu. Tunkkaiseen tai muuten heikkolaatuiseen sisäilmaan nimittäin tottuu yllättävän nopeasti.
Taloyhtiöt tarvitsevat ilmanvaihtoremonttia, kun ilmanvaihtojärjestelmät ikääntyvät, energiatehokkuusvaatimukset tiukentuvat tai sisäilmaongelmat alkavat haitata asukkaiden hyvinvointia. Vanhentunut ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi tehokkaasti, mikä näkyy kohonneina energiakustannuksina ja huonona sisäilman laatuna.
– Ilmanvaihtojärjestelmiä on käytännössä kolme. Suomessa on painovoimaisia ilmanvaihtoja, koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulopoistoilmanvaihto. Painovoimainen ilmanvaihto ei ole välttämättä huono sinänsä, jos se toimii kuten sen pitäisi. Painovoimaisen ilmanvaihdon tehokkuus riippuu myös säätilasta, sanoo talotekniikkajohtaja Jesse Jokinen Catevasta. Yritys huoltaa ilmanvaihtokoneita ja järjestelmiä, modernisoi ilmanvaihtokoneita tekee ilmanvaihtotöihin liittyviä rakenteellisia muutostöitä. Cateva on osa PHM Groupia, joka muodostuu paikallisista kiinteistöpalvelualan yrityksistä.
Tulopoistoilmanvaihto on mekaaninen järjestelmä, joka sekä puhaltaa raikasta ilmaa että poistaa likaista ilmaa rakennuksesta puhaltimien avulla. Järjestelmän keskeinen etu on energiatehokkuus, sillä se hyödyntää poistoilman lämpöä tuloilman esilämmitykseen lämmöntalteenoton avulla, mikä säästää lämmitysenergiaa ja parantaa asumismukavuutta.
Koneellinen poistoilmanvaihto on järjestelmä, jossa ilmaa poistetaan rakennuksesta mekaanisesti puhaltimien avulla, useimmiten katolla olevalla huippuimurilla tai kanavapuhaltimella. Se on yleinen vanhemmissa rakennuksissa, joissa ilmanvaihto toimii, vaikka sääolosuhteet olisivat heikot. Se toisaalta myös kuluttaa energiaa, koska lämmöntalteenottoa ei ole ja poistoilma hukkaa lämpöenergiaa. Järjestelmä vaatii riittävästi korvausilmaventtiilejä, jotta sisäilma pysyy puhtaana eikä korvausilma pääse imeytymään rakenteiden kautta epäpuhtauksia.
Hormistojen avartaminen
Ilmanvaihtojärjestelmästä toiseen ei juurikaan vaihdeta eikä koko järjestelmän vaihdossa ole mielekkyyttä.
– Ilmanvaihtojärjestelmiä vaihdetaan hyvin harvoin, koska vaihto järjestelmästä toiseen on kallis ja lisäksi se todennäköisesti edellyttäisi rakenteellisia muutoksia kiinteistössä. Jos esimerkiksi koneellinen poistoilmanvaihto korvattaisiin tulopoistoilmanvaihdolla, pitäisi hormistot käytännössä uusia ja avartaa, Jesse Jokinen selvittää.
Joskus painovoimainen ilmanvaihto on mahdollista muuttaa koneelliseksi poistoilmanvaihdoksi, mikä kannattaa taloyhtiön tehdä linjasaneerauksen yhteydessä. Muutoksessa hormit on joko sukitettava tai pinnoitettava, niihin on tehtävä aukkoja. Linjasaneerauksessa hormit on joka tapauksessa aukaistava, joten niiden uusiminen koneellista poistoilmanvaihtoa varten on järkevää. – Näitä tehdään kuitenkin hyvin harvoin, koska taloyhtiölle se on aika kallis ratkaisu saavutettuihin etuihin nähden, sanoo Jokinen.
Painovoimaisessa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa oleellista on riittävä korvausilman johtaminen huoneistoon.
– Tunkkaisuus ja muualta leviävät hajut kertovat, ettei raitista ilmaa virtaa sisätiloihin riittävästi, mikä viittaa siihen, etteivät raitisilmaventtiilit ole riittävästi auki. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että asukkaat ovat tukkineet raitisilma- tai poistoilmaventtiileitä, koska ovat kokeneet vetoa. Joskus venttiilit on jopa tapetoitu umpeen, Jokinen selvittää.
Vedon tunne syntyy siitä, että ulkoa tuleva kylmä ilma laskeutuu alas lattian tasolle, koska ulkoilman ja sisäilman painesuhde on erilainen. Kun yksi asukas tukkii venttiilinsä, vaikuttaa se koko järjestelmään ja sitä kautta kaikkien muidenkin huoneistojen ilmanvaihtoon. Vaikutukset kertautuvat ja koko ilmanvaihto menee sekaisin.
Koneellisessa poistoilmanvaihdossa on joko yksi tai useampi poistoilmakone hoitamassa kiinteistön ilmanvaihtoa.
– Tunkkaisuus ja muualta leviävät hajut kertovat, ettei raitista ilmaa virtaa sisätiloihin riittävästi, mikä viittaa siihen, etteivät raitisilmaventtiilit ole riittävästi auki.
Huollettu järjestelmä toimii
Huollettu ilmanvaihtojärjestelmä toimii energiatehokkaasti. Ilmanvaihtokoneet väistämättä vikaantuvat ajan saatossa.
– Puhaltimiin ilmaantuu yleensä ennen pitkää laakerivikaa, minkä havaitsee jo aistinvaraisesti. Puhallin pitää sellaista ääntä, ettei sitä voi olla huomaamatta. Huippuimurin kunto ei ole aina iästä kiinni. Vastaan tulee todella vanhoja huippuimureita, jotka pelittävät edelleen hyvin. Ilmanvaihdon kanavisto on nuohottava ja puhdistettava pölystä, Jesse Jokinen sanoo.
Myös päätelaitteet on pidettävä puhtaina pölystä. Tulopoistoilmanvaihdossa on huolehdittava suodattimien vaihdoista, mitä ei tarvitse koneellisessa poistoilmanvaihdossa tehdä. Suodattimet eivät saisi liikaa pölyyntyä koska ilmanvaihdon teho heikkenee.
–Ilmanvaihtojärjestelmään tulisi vaihtaa suodattimet kaksi-neljä kertaa vuodessa ja huippuimuri tarkastaa ja huoltaa vuosittain. Huippuimurin ääni paljastaa vikaantuneisuuden, mikä on helppo huomata muiden huoltotoimenpiteiden yhteydessä, Jokinen toteaa.
Esimerkiksi Sisäilmastoluokitus 2018 esittää ohjeen tarkastaa kanaviston puhdistamistarve viiden vuoden välein
Energiatehokkuus on laskettavissa vain rakennuskohtaisesti.
– Teknisesti ottaen energiatehokkuus ei ole pelkästä järjestelmästä kiinni. Markkinoilla hihnavetoisia puhaltimia ja ns. ec-puhaltimia. Hihnavetoiset puhaltimet ovat yleensä hieman vanhempia mutta niissäkin on tänä päivänä hyvin energiatehokkaita malleja.
Jokisen mukaan puhaltimien tai tekniikan uusimiseen kannattaa tehdä laskelma, kannattaako puhaltimet uusia uudempaan tekniikkaan. Laskelmista selviää takaisinmaksuaika. Jos puhallin menee rikki tai esimerkiksi huippuimuri vanhenee ja rikkoontuu, voi vaihtaa uudempaan tekniikkaan.
Vetoisuus harmittaa usein
Jesse Jokinen saa usein vastata kysymyksiin vedon tunteesta. Vedon tunnetta kuitenkin tulee, koska tuolloin ilma nimenomaan vaihtuu.
– Se on nimenomaan tunne, johon ihmiset reagoivat hyvin eri tavoin. Joitakin veto todella kiusaa, toiset eivät sitä edes huomaa. Vedolle voi tehdä loppujen lopuksi aika vähän. Raitisilmaventtiileitä voi joissakin tapauksissa lisätä ja ainakin varmistaa, että ne ovat puhtaat.
– Uusissa ikkunoissa on karmeissa korvausilmaventtiilejä, jolloin ilma hieman lämpenee lasien välissä ennen kuin se ehtii sisälle saakka. Raitisilmaventtiileiden määrää voi lisätä, jos rakenteet antavat myöten.
Ikkunaremontin yhteydessä Jokisen mukaan voisi olla hyvä idea käydä raitisilmaventtiilit lävitse. Vedontunne voi olla ratkaistavissa myös huonejärjestystä muuttamalla tai katsomalla kenties huonosti sijoitetulle venttiilille uusia paikka.
– Hinta riippuu esimerkiksi järjestelmästä ja koneiden määrästä. Hinta on laskettava aina tapauskohtaisesti.
