Peruslämmitys tarkoittaa pienellä käytöllä tai tyhjillään olevan rakennuksen lämpötilan pitämistä 10–15 asteessa. Perinteisesti on ajateltu, että tällä tavoin rakennukset pysyvät kunnossa. Todellisuus voi olla varsin karu, sillä ongelmia aiheutuu kahdesta eri asiasta.
Peruslämmitys hukkaa valtavan määrän energiaa etenkin suuremmissa rakennusmassoissa. Valtaosa kuluista aiheutuu energiasta, mutta lämmitetyssä rakennuksessa joudutaan pitämään huolta myös esimerkiksi kiinteistönhuollosta, jotta talotekniikka pysyy kunnossa. Käyttämättä olevien kiinteistöjen lämmittäminen on merkittävä menoerä.
Rakennuksen ylläpito peruslämmöllä voi aiheuttaa myös kosteusvaurioriskin, mikäli rakennus ei ole tiivis. Tällöin esimerkiksi 10 asteen lämpötila puolentoista metrin korkeudessa voi tarkoittaa, että lattianrajassa on selkeästi kylmempää – talvella jopa pakkasta. Lämpötilan muutos tarkoittaa, että sisälle jää myös kastepistelämpötiloja, joissa ilman luonnollinen kosteus alkaa tiivistyä vedeksi. Pitkittyessään peruslämpö voi siis itsessään aiheuttaa kosteusongelmia, joita sillä pyritään nimenomaan välttämään.
Mitä kuivasäilytys tarkoittaa?
Kuivasäilytyksessä rakennuksen lämpötilan annetaan elää luonnollisesti ulkolämpötilan mukana, mutta keskitytään hallitsemaan ilmankosteutta.
Kuivasäilytyksessä kiinteistön vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä tyhjennetään ja suljetaan, ilmanvaihto katkaistaan ja sulkupellit ajetaan kiinni. Tämän jälkeen kiinteistöön asennetaan ilmankuivain, jonka toimintaa kontrolloidaan hygrostaatilla.
Kuivasäilytys ei ole tekniikkana uusi, mutta etäluettavien antureiden yleistyminen on tehnyt siitä turvallista ja hallittavaa. Kun kiinteistön olosuhteita seurataan etäluettavilla antureilla jatkuvasti, voidaan varmistaa koko ajan, että kiinteistön ilmankosteus on halutulla tasolla. Etäluennan ansiosta kuivasäilytys sopii erinomaisesti myös kohteisiin, joissa välimatkat säännöllisesti kiinteistöä tarkastamaan ovat pitkiä.
Kuivasäilytysmenetelmä sopii sekä lyhytaikaiseen toiminnan keskeytykseen että pidempiin säilytystarpeisiin.
Kuivasäilytyksen avulla pystytään tiputtamaan kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuvia kuluja merkittävästi. Se säästää usein jopa 90 prosenttia energiakustannuksista ja vähentää lisäksi muita kiinteistön ylläpitokuluja, kun kiinteistönhoidon tarkastuksista ja talotekniikan huolloista voidaan luopua säilytyksen ajaksi.
– Tavallisesti kuivasäilytyksellä pystytään tiputtamaan kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuvia kokonais-kustannuksia vähintään puoleen – joskus ylikin, kertoo Polygon Finland Oy:n asiantuntija Janne Siik.
– Tekniikka sopii kaikenlaisiin rakennuksiin ja mitä isompi rakennus, sitä isompi säästö kuivasäilytyksellä saavutetaan. Hiilijalanjälkeen vaikutus on tietysti kaikkein suurin, kun ei tarvitse lämmittää rakennusta, jossa lämpöä ei oikeastaan tarvita.
Siik huomauttaa suomalaisilla kunnilla ja kaupungeilla sekä muilla julkisyhteisöillä olevan suuri määrä erilaisia rakennuksia, jotka on poistettu käytöstä ja odottavat myyntiä tai uutta käyttötarkoitusta. Etenkin muuttotappioalueiden kunnille vajaakäytöllä olevista rakennuksista huolehtiminen on merkittävä menoerä. Lisäksi ongelma koskee tyhjillään olevia toimisto- ja teollisuusrakennuksia.
