Lain lähtökohta on selkeä: taloyhtiön täytyy varmistua leikkipaikkansa turvallisuudesta ja tunnistaa siihen liittyvät vaaratekijät.
Käytännössä laki toi taloyhtiöille velvollisuuden dokumentoida pihan leikkipaikan turvallisuuteen liittyvät asiat. Dokumentoinnin muoto on vapaa, mutta se tulee olla kirjallisessa muodossa. Lisäksi leikkipaikalla tapahtuneista vakavista onnettomuuksista pitää tehdä ilmoitus myös Tukesiin.
Taloyhtiöt ovat tulkinneet eri tavoin, miten uusi laki velvoittaa taloyhtiöitä huolehtimaan leikkipaikoista. Esimerkiksi Helsingissä muutama taloyhtiö päätyi viime syksynä purkamaan leikkipaikat, koska ne tulkitsivat lain vaativan esimerkiksi hiekkalaatikoiden hiekkojen vaihtamista joka vuosi. Osa taloyhtiöistä on dokumentoinut leikkipaikan turvallisuusasiat varsin ytimekkäästi.
– Leikkipaikan purkaminen ei ole varmastikaan järkevin ratkaisu, sanoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin johtava asiantuntija Jaakko Laitinen.
Hän painottaa laista taloyhtiöille seuraavien velvoitteiden olevan melko suppeat, ja taloyhtiö voi toteuttaa ne pitkälti omin voimin. Ulkopuolista asiantuntijaa voi käyttää apuna tarvittaessa, mutta se ei ole pakollista.
– Dokumentoinnin voi liittää osaksi taloyhtiön korjaussuunnitelmaa tai pelastussuunnitelmaa. Kun asiat on kirjattu ylös, taloyhtiössä tiedetään miten ja milloin leikkivälineitä on huollettu. Tieto säilyy, vaikka taloyhtiössä tapahtuisi muuttoliikettä, Laitinen toteaa.
Dokumenttia ei myöskään tarvitse lähettää Tukesille, mutta sellainen pitää olla olemassa tilanteessa, jossa esimerkiksi poliisi selvittää tapaturmaa.
Mitä pitää selvittää?
Mitä taloyhtiön pitää selvittää leikkipaikan turvallisuusdokumenttiin?
Vähintään vuosittaisia tarkastuksia edellyttävät esimerkiksi välineiden liikkuvat osat, kuten keinujen ketjujen ja sakkelien kuluminen, rakenteiden perustusten kunto ja tukevuus sekä välineiden putoamisalueella olevan alustan riittävä vaimentavuus. Välineiden valmistaja on usein määrittänyt tarkemmat huolto-ohjeet ja -välit.
– Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää muun muassakuluvien osien, kuten keinujen saranoiden ja ketjujen kuntoon, mahdollisiin puurakenteiden lahovaurioihin ja putoamisalustojen kuntoon. Rikkoutuneet välineet tai niiden osat on vaihdettava, Jaakko Laitinen toteaa.
Hiekkalaatikon hiekan vaihtotarve on yksi säännöllisistä keskustelunaiheista taloyhtiöissä. Jaakko Laitisen mukaan viranomainen ei edellytä hiekan vaihtoa joka vuosi.
– Mutta jos hiekkalaatikko joutuu ilkivallan kohteeksi ja hiekan seassa on rikkoutunut lasipullo, on syytä vaihtaa hiekkaa.
Myöskään leikkivälineiden alla olevaan hiekkaa, turvahiekkaa, ei tarvitse vaihtaa joka vuoksi.
– Turvahiekan säännöllinen möyhentäminen riittää usein, Laitinen sanoo.
Jos keinujen ja muiden välineiden alla käytettävä iskua vaimentava turvahiekka on kulkeutunut pois tai alusta on kovettunut ja ruohottunut, on aika uusia alusta.
Riskejä tunnistettaessa katsetta pitää kiinnittää myös leikkipaikan läheisyyteen.
– Huomiota pitää kiinnittää myös mahdolliseen liikenteeseen sekä mahdollisesta vesistöstä aiheutuvaan vaaran ja arvioida turvallisuustoimenpiteiden tarve.
Paikoin korjausvelkaa
Taloyhtiöiden leikkipaikkojen ylläpidossa on Tukesin havaintojen mukaan paljon vaihtelua. Uudet leikkipaikat ovat yleensä hyvässä kunnossa, ja niillä on asianmukaisesti asennetut EN 1176-standardin mukaiset, yhteisesti käytettäväksi tarkoitetut leikkivälineet.
Useamman kymmenen vuoden ikäisissä taloyhtiöissä välineet alkavat olla jo rakenteeltaankin väistämättä elinkaarensa loppupuolella, ellei leikkipaikkaa ole jo uudistettu. Jonkin verran taloyhtiöiden leikkipaikoilla näkee myös EN 71-standardin mukaisia keinuja ja muita välineitä, jotka on tarkoitettu vain yksityisille kotipihoille eikä yhteiseen käyttöön taloyhtiössä.
