Luvut ovat karut. Pörssisähkön kuukauden keskihinta oli tammikuussa 14,72 senttiä per kilowattitunti ja helmikuun alkupuolella keskihinta nousi peräti 29,02 senttiin kilowattitunnilta. Helmikuun keskihinta oli 17,22 senttiä per kilowattitunti.
Vuoden takaiseen verrattuna hinnanmuutokset olivat rajuja, tammikuussa 2025 pörssisähkön keskihinta oli 6,63 senttiä per kilowattitunti ja helmikuussa 5,93 senttiä per kilowattitunti.
Pörssisähkön hinta kipusi ”taivaisiin” alkuvuodesta usean asian yhteisvaikutuksena. Erityisesti sähkön hintaa nostivat kylmä sää, eli kovat pakkaset, sekä vähäiset sateet. Lisäksi tuulivoiman tuotanto jäi viime vuoden tasosta. Viime vuonna alkutalvi oli sääolosuhteiltaan otollisempi sähköntuotannolle ja -kulutukselle, koska talvi oli leudon lämmin sekä sateinen.
Pörssisähkön rajut hintapiikit saivat monet miettimään, kumpi on edullisempi vaihtoehto: kiinteähintainen sähkösopimus vai pörssisähkösopimus.
Kysymykseen ei ole olemassa selkeää patenttivastausta. Oma sähkönkulutus ja sähkönkäyttötavat vaikuttavat paljon, samoin sähkösopimuksen ehdot.
Pörssisähkön hinta määräytyy markkinoilla, siksi hinta voi heilahdella nopeastikin. Pidemmällä tähtäimellä pörssisähkö on ollut hinnaltaan kilpailukykyinen. Sähköyhtiö Vattenfallin laskelmien mukaan viime vuonna pörssisähkön keskihinta oli 5,08 senttiä per kilowattitunti. Vuonna 2024 vuoden keskihinta oli 5,72 senttiä kilowattitunnilta ja vuonna 2023 vastaava luku oli 7,09 senttiä kilowattitunnilta.
Kiinteähintaisia sähkösopimuksia on parin viime vuoden aikana tehty reilun seitsemän sentin kilowattituntihinnalla. Tällöin kyseessä on ollut tyypillisesti määräaikainen kahden vuoden sähkösopimus kiinteällä hinnalla.
Huomioitavaa on, että sähkösopimustarjonta on laajentunut merkittävästi muutaman viime vuoden aikana. Markkinoilla on kiinteitä, vaihtuvia, kulutuksen mukaan joustavia, hintakiinnityksellisiä, futuurimarkkinoita seuraavia, määräaikaisia, toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Erot näiden sopimusten välillä ovat merkittäviä.
Markkinoilla on kiinteitä, vaihtuvia, kulutuksen mukaan joustavia, hintakiinnityksellisiä, futuurimarkkinoita seuraavia, määräaikaisia, toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia.
Kiinteällä säästöjä
Sähkövertailusivusto Halvinsähkösopimus.fin laskelman perusteella joulukuussa kiinteän määräaikaisen sopimuksen tehneet kotitaloudet ovat voineet säästää alkuvuoden aikana jopa satoja euroja verrattuna pörssisähköön, jos asuu sähkölämmitteisessä talossa.
Tammikuussa pörssisähkön keskimääräinen arvonlisäverollinen hinta nousi 14,72 snt/kWh tasolle ja helmikuussa peräti 17,22 snt/kWh tasolle. Samaan aikaan joulukuussa lukitut kiinteät sopimukset olivat energian hinnaltaan seitsemän sentin tuntumassa.
Laskelman mukaan kerrostaloasunnossa helmikuussa 12 kuukauden kiinteän sopimuksen kustannus oli energian hinnan osalta noin 13,78 euroa, kun pörssisähkön kustannus oli noin 35,26 euroa. Säästö pörssisähköön verrattuna helmikuussa oli noin 21 euroa. Pienemmällä kulutuksella riskin vaikutus on selvästi maltillisempi. Laskelmassa kerrostaloasunnon sähkönkulutus on 200 kilowattituntia kuukaudessa.
Huomioitavaa on, että alkuvuoden pörssisähkön hintapiikki nosti myös uusien kiinteiden sopimusten hintoja. Maaliskuun alussa kuuden kuukauden kiinteähintaisen sähkösopimuksen hinta oli noin 7,49 euroa per kilowattitunti, vuoden sopimuksen 8,89 senttiä ja kahden vuoden sopimuksen noin 7,99 senttiä.
Taustalla on sähköfutuurien hinnannousu, jonka vuoksi sähköyhtiöiden suojauskustannukset ovat nousseet. Kiinteissä sopimuksissa hinta lukitaan johdannaismarkkinoilta, jolloin futuurien kallistuminen näkyy nopeasti myös kuluttajahinnoissa.
Hinta ja riski
Sähkösopimuksen valinta on aina tasapainottelua hinnan, riskin, varmuuden ja kulutuskäyttäytymisen välillä. Pörssisähkö on pitkällä aikavälillä usein edullisin sopimustyyppi, koska sähköyhtiön marginaali on pienempi eikä hintaan sisälly samanlaista riskilisää kuin kiinteissä sopimuksissa. Useina aiempina talvina ja kesinä pörssisähkö onkin ollut selvästi halvin vaihtoehto.
Alkuvuosi kuitenkin osoitti riskisuhteen merkityksen. Pörssisähkön hinta voi nousta lyhyessä ajassa erittäin korkeaksi, ja hinnannousu osuu usein juuri kylmimpiin kuukausiin, jolloin kulutus on suurimmillaan.
Kiinteä sopimus toimii tällaisessa tilanteessa eräänlaisena vakuutuksena: hinta on hieman korkeampi keskimäärin, mutta suojaa poikkeuksellisilta hintapiikeiltä.
Pörssisähkö reilulla kolmasosalla kotitalouksista
Reilu kolmannes kotitalouksista on valinnut pörssisähkösopimuksen. Energiaviraston tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2025, silloin pörssisähkösopimuksia oli noin 33 prosenttia kaikista sopimuksista.
Osuus nousi vuodesta 2023 kaksi prosenttiyksikköä, mikä kertoo pörssisähkösopimusten nopean kasvun taittumisesta. Vielä vuonna 2021 pörssisähkösopimusten osuus oli alle 10 prosenttia, joten kahdessa vuodessa osuus kolminkertaistui. Nopean kasvun tasaannuttua pörssisähkö on vakiinnuttanut asemansa osaksi kuluttajien sopimusvalintoja. Pörssisähkössä kuluttaja kantaa hintavaihtelun riskin, mutta jos hän pystyy ohjaamaan kulutustaan edullisille tunneille, sopimus on yleensä edullisin vaihtoehto.
Määräaikaisten sopimusten osuus oli vuonna 2024 noin 45 prosenttia, eli yhtä suuri kuin edellisvuonna. Osuus on edelleen pienempi kuin vuonna 2021, jolloin se oli noin 54 prosenttia. Määräaikaisten sopimusten suosio pysyi ennallaan, vaikka markkinahinnat tasaantuivat vuoden 2023 korkeiden hintojen jälkeen. Monelle kuluttajalle vakaa sähkön hinta on tärkeä tekijä uutta sähkösopimusta valitessa.
Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osuus laski vuonna 2024 noin 22 prosenttiin. Osuus on pienentynyt kymmenessä vuodessa huomattavasti: vuonna 2015 se oli lähes 58 prosenttia. Vuosittain jatkunut lasku on ollut viime vuosina erityisen nopeaa. Kuluttajat ovat siirtyneet enenevissä määrin määräaikaisiin sopimuksiin tai pörssisähköön.
Energiavirasto julkaisee perinteisesti kesällä tiedot edellisvuoden sähkösopimuksista.
