KE625 3 (Part 2 of 5)

Kotien kuluttaja-akut lisääntyvätkytkentälupa tarvitaan Paneeleilla tuotettu ylimääräinen sähkö voidaan ladata akkuun, ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi iltaisin tai pilvisinä päivinä. Kuva: Caruna Varautuminen sähkökatkoihin Akku mahdollistaa myös varautumisen sähkökat- koihin: osa järjestelmistä sisältää varavoimatoi- minnon, joka pitää tärkeimmät laitteet käynnissä katkoksien aikana.  Sähkövarasto luokitellaan sähköntuotantolait- teeksi, josta on ilmoitettava verkkoyhtiölle ennen asennusta, aivan kuten aurinkopaneeleistakin. Akun kytkemiseen verkkoon tarvitsee kytke- misluvan verkkoyhtiöltä. Sähköasentaja kytkee sähkövaraston sähkö- verkkoon invertterillä. Verkkoon liitettävän akun tulee täyttää samat tekniset vaatimukset kuin muun pienimuotoisen tuotannonkin. Tuotantolaitteistoksi katsotaan pyörivien ge- neraattorien lisäksi myös erilaiset staattiset säh- köä syöttävät laitteistot, kuten suuntaajalaitteiden välityksellä verkkoon liitetyt aurinkosähköjär- jestelmät, pientuulivoimalat ja akustot sekä polt- tokennolaitokset.    Tuotantolaitteiston tulee täyttää yleisten sähkön laatua ja sähköturvallisuutta koskevien standar- dien vaatimukset. Tuotantolaitteiston ja sähkö- verkon suunnittelussa, käytetyissä teknisissä rakenteissa sekä käytössä ja ylläpidossa on var- mistuttava siitä, että tuotantolaitteisto ei aiheuta häiriötä tai vaaratilannetta esimerkiksi vaiheiden epäsymmetrian, jännitteenvaihteluiden tai häi- riötilanteessa virheellisen toiminnan vuoksi. n  Väre Älylämmitys optimoi taloyhtiön sähköistä lattialämmitystä ja säästää jopa 25 %ilman isoja investointeja. Lupaamme, että säästö on aina suurempi kuin palvelun hinta. Lue lisää >> vare.fi/themo 20 V arautuminen kaupungin omistaman tontin vuokran korotukseen sekä halu alentaa lämmityskustannuksia sai tam- perelaisen taloyhtiön As. Oy. Pelto- lammin Veteraanitalon sai pohtimaan energiare- monttia. Taloyhtiöön kuuluu kaksi vuonna 1968 rakennettua kerrostaloa, joissa on yhteensä 72 asuntoa. Taloissa on yhteensä pinta-alaa 4 080 neliötä. Taloyhtiön tontin vuosivuokra oli noin 15 000 euroa. Lämmityskulutkin olivat mittavat, vuodessa noin 61 000 euroa. Edessä oli asuin- Tamperelainen taloyhtiö saavuttaa vuosittain reilun 40 000 euron säästön maalämmön ja poistoilman talteenoton yhdistelmällä Merkittävät säästöt hybridijärjestelmällä Maalämmön ja poistoilman talteenoton hybridijärjestelmä, jota myöhemmin täydennettiin aurinkovoimalalla, tuo merkittävät säästöt tamperelaisen taloyhtiölle. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: Lamit 21 As. Oy. Peltolammin Veteraanitalo  ■Sijainti: Tampereella Peltolammin kaupunginosassa  ■Rakennusvuosi: 1968  ■Vuokratontti: 60 vuoden vuokrasopimuksella.  ■72 asuinhuoneistoa  ■Pinta-ala 4 080 neliötä  ■Rakennustapa: betonielementti  ■Lämmitystapa: Ennen kaukolämpö, nyt maalämpö ja poistoilman lämmöntalteenotto sekä aurinkosähkö Asunto-osakeyhtiö Peltolammin Veteraanitalo koostuu kahdesta vuonna 1968 rakennettua kerrostaloa, joissa on yhteensä 72 asuntoa. Taloyhtiön toisen kerrostalon katolle asennettiin 25 piikkiwatin aurinkovoimala. kustannusten suuri nousu tai uusi mahdollisuus energiaremontin myötä, pelkistää vaihtoehdot energia-asiantuntija, taloyhtiön energiaremon- tin projektipäällikkönä toiminut Jukka Kinnu – nen Lamit Oy:stä. Yritys otti otti vastuun koko energiaremontista eli vastasi lämpöselvityksen teosta, kilpailutuksesta, sopimusten laadinnasta sekä urakan valvonnasta ja seurannasta. Taloyhtiöön oli tehty lämmitysenergiaa pie- nentäviä remontteja jo 2014, jolloin oli uusittu ikkunat ja parvekkeiden ovet. Oli myös tehty hormien nuohous ja ilmamäärien säätö sekä asennettu uudet termostaatit pattereihin putkire- montin yhteydessä. Nämä toimenpiteet auttoivat jonkin verran kulurakenteessa, mutta tarvittiin lisätoimenpiteitä.  Ensimmäiseksi tehtiin energiakartoitus, joka antaa selkeät askelmerkit energiaremontin tekoon, sanoo Kinnunen. Selvitys kertoi, että taloyhtiölle toimivin ratkai- su on kaukolämmön korvaaminen maalämmöl- lä niin, että sen kylkeen asennettiin poistoilman lämmöntalteenotto. Maalämmön ja poistoilman lämmöntalteen- oton toisiaan tukeva hybridijärjestelmä on erit- täin suuressa roolissa lämmitysenergian säästöjen saavuttamiseksi. Pelkkä poistoilman lämmön- talteenotto ei yksinään riitä kattamaan kaikkea tarvittavaa lämpöenergiaa. Suurin säästö saavu- tetaan niiden yhteensopivuudella. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ensin hyödynnetään läm- pöisen poistoilman energia. Sen jälkeen lämmi- tystä täydennetään maalämmöllä. Jos energiaa tulee enemmän kuin sitä käyte- tään, kuten kesällä monesti tapahtuu, se voidaan varastoida maan uumeniin. Varastoitu energia otetaan maasta, kun sitä tarvitaan.  Ilmaista energiaa lämmitykseen ja lämpi- mään käyttöveteen saadaan maasta ja poistoil- masta noin 70 prosenttia. Pelkällä poistoilman talteenotolla saavutettiin 40 prosentin säästö lämmityskuluissa. Kun siihen lisättiin vielä maa- lämpö, säästöä saavutettiin jo 60 prosenttia, Kin- nunen kertoo. Iso säästö Suomen Ekolämpö Oy valikoitui energiaremontin toteuttajaksi, koska sillä oli kokemusta suurista urakointikohteista. Energiasäästön toteutuminen 22  Ilmaista energiaa lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen saadaan maasta ja poistoilmasta  noin 70 prosenttia. Maalämpöpumpuille ja lämminvesivaraajille raivattiin lisää tilaa muuttamalla kerhohuone tekniseksi tilaksi. vaati urakoitsijalta paljon, täytyy tuntea oikean- laiset toteutusmenetelmät. Valitettavan usein halutut säästöt jäävät saavuttamatta kokemuksen puutteen vuoksi, to- teaa toimitusjohtaja Mikko Väyrynen Suomen Ekolämpö Oy:stä. Tontille porattiin 16 maalämpökaivoa, yhden kaivon syvyys on 300 metriä. Maalämpöpumppuja on neljä kappaletta. Taloyhtiöön asennettiin myös neljä kappaletta 1 000 litran lämminvesivaraajia, jotka mitoitet- tiin riittävän suuriksi, Jukka Kinnunen kertoo. Lämminvesivaraajat ja maalämpöpumput tar- vitsevat tilaa. Tamperelaisen taloyhtiön tekni- nen tila oli varsin pieni, mutta sen vieressä oli vähäiselle käytölle jäänyt kerhotila. Energiare- montissa kerhotila muutettiin tekniseksi tilaksi, jonne sijoitettiin maalämpöpumput ja lämmin- vesivaraajat. Maalämpöjärjestelmän tarvitseman sähkön vuoksi taloyhtiön sähköliittymän kokoa korotet- tiin ja sähköpääkeskukseen vedettiin uusi syöt- tökaapeli. Maalämpöjärjestelmän sähköliittymä on mittaroitu erikseen, joten järjestelmän säh- könkulutusta voidaan seurata tarkasti. Vuonna 2021 taloyhtiö päätti panostaa aurin- kovoimaan. Talon, jossa sijaitsee tekninen tila, katolle asennettiin 25 piikkiwatin kokoinen au- rinkovoimala. Se tuottaa sähköä hieman vajaan 15 000 kilowattituntia vuodessa. Tällä hetkellä lämmitykseen menevä sähkö maksaa vuodessa noin 35 000 euroa. Kaukoläm- pö maksaisi tämän hetken hintatasolla meille noin 75 000 euroa vuodessa. Eli saavutamme vuosittain noin 40 000 euron säästön, kertoo taloyhtiön hallituksen jäsen Kari Tanhuanpää. Energiaremontti maksoi reilut 400 000 eu- roa. Eli järjestelmän takaisinmaksuaika on ko- rot huomioiden noin 12 vuotta. Jatkuva seuranta Taloyhtiössä tarkkaillaan energiankulutusta kuu- kausittain. Sitä hienosäädetään jatkuvasti, jolloin saavutetaan lisää säästöä. Maalämpöjärjestelmä, lämmön talteenot- to ja aurinkovoimala ovat toimineet moitteetta. Olemme hyvin tyytyväisiä, Kari Tanhuanpää sanoo. n 24 Pelkkä suodattimien vaihto ei riitä ilmanvaihdon huolloksi Monimutkainen ilmanvaihto vaatii säännöllistä huoltoa Ilmanvaihto on varsin monimutkainen järjestelmä, joka vaatii ennen kaikkea säännöllisiä tarkastuksia sekä huoltoa. Järjestelmä ei vaadi yleensä merkittäviä säätämisiä, jos se on kertaalleen oikein säädetty Teksti: Juhani Karvonen Tiettyjen laitteiden ja komponenttien osalta tarkastukset pitäisi tehdä tiheämmin kuin on sovittu vaikkapa puhdistusväleistä. Tarkistukset kannattaa antaa ammattilaisten tehtäväksi. J os ilmanvaihtojärjestelmä on säädetty oikein, ei säätöjä tarvitse muuttaa vuo- denaikojen mukaan. Kanavien puhdistus, suodattamien vaihto ja venttiilien huol- to ovat niitä toimenpiteitä, joita taloyhtiön pitää jotakin kautta teetättää. Asukkaan ei pitäisi säädellä koskaan il- manvaihtoaan tai venttiileitä, koska sillä saattaa vaikuttaa koko ilmanvaihtojärjestelmään, sanoo aluejohtaja Markus Salmela Cervistä. Se on energiatehokkuuteen, päästöihin ja kustannus- ten hallintaan erikoistunut yritys Ilmanvaihtojärjestelmiä on useita ja samoin eri valmistajien ilmanvaihtokoneita ja -laitteisto- ja on lukuisia. Huoneistokohtaisesa koneellises- sa LTO-järjestelmässä on yleensä LTO-kennon ohituspelti, joka pitäisi kääntää kesä- tai talvi -asentoon. Tuolloin poistoilma kiertää lämmön- talteenoton kautta ja lämmittää tuloilmaa. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että tämä mekaaninen ominaisuus oli ennen vuotta 2015 myydyissä ilmanvaihtokoneissa, sen jälkeen val- mistajat automatisoivat tuon ominaisuuden omis- sa laitteissaan. Toki vanhoja laitteita on saatettu myydä taloyhtiöille vielä tuon vuoden 2015 jäl- keenkin, Salmela sanoo. Taloyhtiöissä ei välttämättä edes tiedetä, että tällainen toimenpide pitäisi huoneistokohtaisesti tehdä. Vaikka tämä tieto sitten vielä taloyh- tiöllä olisikin, saattaa olla epäselvyyttä siitä, kenen vastuulle toimepide kuuluu. Kiinteistö- huolto voisi sen tehdä samalla kun se vaihtaa huoneistoissa ilmanvaihtokoneiden suodattimet. Suodatinvaihdot ja koneiden vuosihuollot voi ti- lata myös meiltä. Mikäli peltiä ei talviasentoon kukaan tule kääntäneeksi, lämpöä menee harakoille. Lämmönhukan lisäksi kuluu sähköä, koska laitteen sähköinen lämmitysvastus menee päälle ja alkaa lämmittää tuloilmaa sähköllä. 25 Cervin aluepäällikkö Markus Salmela pitää tärkeänä, että taloyhtiöt sisällyttäisivät sopimuksiinsa ilmanvaihdon tarkistukset ja huollot mahdollisimman laajasti. Puhdistus vuosittain Vastuunjakotaulukon mukaan asukkaan velvoit- teisiin kuuluu ilmanvaihtoventtiilien puhdistus samoin kuin liesituulettimen tai liesikuvun ras- vasuodattimen puhdistus. Venttiilit keräävät pölyä, minkä vuoksi ne tulisi puhdistaa ainakin kerran vuodessa. Vent- tiilien asento voi olla tiukka ja pöly saattaa aika helpostikin tukkia niitä. Yksinkertaisin tapa on pölyimurin harjasuulakkeella puhdistaa pölyt. Toinen tapa on kiertää venttiili kauluksesta auki ja pestä sekä kuivata kanava. Imurointi kuiten- kin yleensä riittää hyvin pölyn puhdistukseen, Markus Salmela toteaa. Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus on myös varsin yksinkertainen toimenpide. Sen voi joko pestä astianpesukoneessa tai tiskata kä- sin. Suodattimen on hyvä antaa kuivua kuivaksi, ennen sen paikoilleen asentamista. Mikäli ras- vasuodatinta ei puhdista ja se tukkeentuu, heik- kenee käryjen poisto merkittävästi. Salmela muistuttaa että liesikupu ja liesituu- letin toimivat eri tavoin. Liesikupu on yhteydessä kiinteistön yleisil- manvaihtojärjestelmään, minkä takia kuvulla ei ole omaa moottoria eikä puhallinta. Tuulettimel- la on oma moottori eikä sitä pitäisi koskaan olla liitetty yleisilmanvaihtojärjestelmään. Vaikka asennus olisi tehty kiinteistön rakentamisvai- heessa oikein ja asianmukaisesti, on tuuletin kuitenkin saatettu liittää järjestelmän myöhem- min saneerauksen yhteydessä. Näitä tapauksia on meille joskus tullut vastaan. Kanavistoon on muodostunut ylipaine, mikä pahimmillaan tuntuu hajuina etenkin jos tuuletin on liitetty samaan hormiin naapurin kanssa. Tietty paloriskikin on tällöin olemassa. Oikea ilmamäärä Vaikka kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmä olisi suhteellisen uudenaikainen, saattaa ikkunoiden sisäpuolinen lasi kostua ja huurtua kylmillä il- moilla. Ilmiö näkyy nimenomaan sisimmäises- sä ikkunalasissa, ulkolasin huurtuminen on jo toinen juttu. Kyse voi olla siitä ettei ilmanvaih- don säätö ole onnistunut ja asuntoon on synty- nyt ylipainetta. Toinen keskitetyssä ilmanvaihtojärjestelmäs- sä esiintyvä vika on ilmamääräsäätimien (IMS) vikaantuminen. Laite on vikaantunut, eikä tulo- tai poistoilman määrä säädy kuten sen pitäisi. Ongelma voi näkyä myös yleisenä ilman- vaihdon heikkenemisenä poistoilman osalta. Lai- te alkaa likaantumaan ja ilmanvaihto huononee ja ennen pitkään asukas huomaa sen aistivarai- sestikin, Markus Salmela sanoo. Hänen mukaansa näitä vikaantumisia ilme- nee varsin usein melko uusissakin ilmanvaih- tojärjestelmissä. Joskus vikaantuminen tapahtuu parissa vuo- dessa, joskus kymmenessä vuodessa. Laiteval- mistajia on paljon ja jokaisella on hieman omat tekniikkansa. Ongelma on sen verran hankala, ettei sitä ratkaise kiinteistöhuoltoyhtiö, vaan pai- kalle pitää pyytää ilmanvaihdon ammattilainen. Koneellisessa poistoilmavaihdossa huippui- murin puhaltimien siivekkeet olisi hyvä puh- distaa vuosittain. Kokemuksesta tiedän, ettei nykyisin taloyh- tiöissä tätä enää liian usein teetetä. Ilmanvaih- tokone toimii tehokkaammin kun puhaltimien siivekkeet ovat kunnossa. Ylipäätään koko laitteisto olisi hyvä käydä vuosittain läpi. Imurin hihna on kuluva osa ja se saattaa katketa. Konehuoneessa voi palaa vihreä valo merkkinä siitä että huippuimuri toimii, mutta valo osoittaa vain sen että moottori pyörii. Se voi pyöriä tyhjää vaikka miten pitkään, mutta hihna saattaa olla rikki, jolloin ei koko ilman- vaihtokaan toimi. Tällaiset tarkistukset kannat- taa ehdottomasti sisällyttää huoltosopimuksiin Kattava sopimus Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistukselle an- nettiin ohjeistossa aikanaan asuinkiinteistöjen osalta kymmenen vuoden puhdistusväli. Lii- kekiinteistöjen ilmavaihto piti puhdistaa viiden vuoden välein. Vuosimäärät ovat nyt poistuneet ja nykyi- sessä ohjeessa ilmanvaihtojärjestelmän puhtautta on tarkkailtava ja aina tarvittaessa puhdistetta- va. Tarkkailu jää taloyhtiön tai kiinteistöhuollon vastuulle, mutta toki tuon palvelun voi taloyh- tiö ostaa alan ammattilaiselta. Tuo kymmenen vuotta tuntuu jääneen esimerkiksi monen isän- nöitsijän takaraivoon, Markus Salmela kertoo. Hän pitää tärkeänä, että taloyhtiöt sisällyttäi- sivät sopimuksiinsa ilmanvaihdon tarkistukset ja huollot mahdollisimman laajasti. Taloyhtiön tekemästä sopimuksesta riippuu, miten suodattimet vaihdetaan. Osassa taloyh- tiöistä sen tekee kiinteistöhuolto, mutta osassa asukkaat itse tai vaikkapa taloyhtiön hallituksen 26 Ilmanvaihtokanavat pitäisi puhdistaa säännöllisesti. Kuva: Pekka Rousi puheenjohtaja. Taloyhtiöissä ei välttämättä tie- detä, mitä kaikkea ilmanvaihto pitää sisällään, minkä takia ilmanvaihdon ylläpitoon liittyviä sopimuksia olisi usein hyvä miettiä uudestaan. Kymmenen vuotta on kuitenkin turhan pitkä aika, koska vikaantumisia voi sattua, vaikka itse puhdistustarve olisikin kymmenen vuoden välein. Tiettyjen laitteiden ja komponenttien osalta tar- kastukset pitäisi tehdä tiheämmin kuin on sovittu vaikkapa puhdistusväleistä. Taloyhtiö voisi kir- jata omaan huoltosuunnitelmansa ilmanvaihdon toimivuuden ja laitteiden kunnon tarkistuksen kahden-kolmen vuoden välein, Salmela jatkaa. Huoneistokohtainen ilmanvaihto pitäisi tarkis- taa vähintään kerran vuodessa, mutta mieluusti kaksi kertaa vuodessa. Koska suodattimet kuitenkin pitää vaihtaa pari kertaa vuodessa, voisi huoltoyhtiö samal- la vaivalla varmistaa laitteiden kunnon ainakin käymällä konehuoneessa, Salmela ehdottaa. Painovoimainen ilmanvaihto Ennen koneellisen ilmanvaihdon läpimurtoa ta- loihin rakennettiin painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu ikkunatuu- letukseen sekä rakennuksen sisä- ja ulkolämpöti- laeron luomaan luonnolliseen hormipaineeseen. Kylmä ilma laskeutuu alas ja lämmin ilma nousee poistokanavien kautta ylös. Myös painovoimai- nen ilmanvaihto vaatii säännöllistä huoltamista. Korvausilmaventtiilien suodattimet pitäisi vaihtaa ainakin kerran vuodessa, minkä työn voi tehdä yleensä asukas, vaikka se vastuunja- kotaulukon mukaan kuuluu taloyhtiölle, Markus Salmela sanoo. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa hormien puhdistusväliksi riittää usein kymmenen vuotta. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa hormit tu- lisi puhdistaa viiden-kymmenen vuoden välein, koska siinä ilmaa liikkuu hormeissa enemmän kuin painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Miksi vetää? Veto herättää kysymyksiä hyvin usein taloyh- tiöissä. Veto-ongelma ei johdu oikeastaan koskaan siitä, etteikö ilma sinänsä vaihtuisi. Noin 90 pro- sentissa tapauksista on kyse sitä, ettei korvau- silmaa tulee huoneistoon riittävästi. Paras keino on lisätä venttiileitä ikkunankarmeihin, mikä on varmaan edullisin joskaan ei aina välttämättä paras keino, Markus Salmela selvittää. Yksi venttiili ei monesti riitä, sillä korvau- silmaa pitäisi huoneistoon virrata sama määrä kuin sieltä poistuu. Jos yhden venttiilin kautta maksimissaan tulee korvausilmaa seitsemän lit- raa sekunnissa, mutta esimerkiksi keittiöstä pois- tuu ilmaa 20 litraa sekunnissa, ei ilmanvaihto ole tasapainossa, hän jatkaa, Vetoa syntyy, koska alipaine imee korvau- silmaa kaikissa mahdollisista rei’istä aukoista vaikkapa postiluukusta. Voi olla, että kiinteistössä ilmanvaihto on alun perin toiminut hyvin ja korvausilmaa on virrannut esimerkiksi ulkovaipan kautta. Kun julkisivusaneerauksessa on myöhemmin vaippaa tiivistetty, ei se enää laske lävitseen korvausil- maa samalla tavoin kuin ennen. Säädöt ammattilaisille Suljettu lämmitysjärjestelmä on monessa suh- teessa ilmanvaihtojärjestelmää yksinkertaisem- pi kokonaisuus. Kertaalleen säädettyä lämmitysjärjestelmää ei tarvitse vuosittain uudestaan säätää, uudiskohteissa järjestelmää pitää usein säätää ensimmäisen lämmityskauden jälkeen. Keskitetyssä kaukolämpöjärjestelmässä ala- jakokeskuksen laskennallinen ikä on noin 25 vuotta. Järjestelmässä on kuitenkin paljon kom- ponentteja ja vikaatumisen riski on aina olemas- sa, Markus Salmela huomauttaa. Kiinteistöhuoltoyhtiön olisi hyvä kerran vuo- dessa katsoa järjestelmän kunto samalla, kun tarkistaa patteriventtiilit. Niiden käyttöikä on 20-25 vuotta Patteriventtiilit voivat likaantumisen takia mennä jumiin. Lämmitysjärjestelmän säädöt ovat aina ammattilaisen työtä, oikeastaan ter- mostaatti on ainoa, johon asukas voi koskea. n 27 n Taloyhtiön hallitus P uut ja pensaat herättävät usein keskustelua taloyhtiöissä, eikä aina vältytä suurien intohi- mojen leiskunnaltakaan, kun puheenaiheena on esimerkiksi huono- kuntoisen puun kaataminen. Taloyh- tiöissä usein on ihmisiä, jotka haluavat tontilla olevan mahdollisimman vähän puita, ja on ihmisiä, jotka toivovat ton- tilla olevan runsaasti puita. Rivitaloyhtiöissä keskustelua syntyy takapihoilla olevista puista ja pensais- ta. Takapihalle on saatettu istuttaa 40 vuotta sitten pieni puun taimi, joka on kasvanut isoksi ja kurottuu nyt naapu- rien pihoille. Lähtökohtaisesti taloyhtiön pitää kaadattaa ne puut, jotka ovat liian lä- hellä rakennuksia. Tämä siksi, että liian lähellä olevat puut voivat aiheuttaa ris- kin rakenteille kuten katoille, räystäille sekä sadevesi- ja salaojajärjestelmille. Suurten puiden suositellaan sijaitsevan vähintään viiden-kuuden metrin ja pie- nempien puiden kolmen-neljän metrin etäisyydellä rakennuksista. Kuka päättää taloyhtiöissä puiden kaadoista? Lähtökohtaisesti hallitus. Mutta koska puut vaikuttavat merkit- tävästi pihan ilmeeseen ja viihtyisyy- teen, puiden kaatamiset jakavat usein asukkaiden mielipiteitä. Ristiriitojen ehkäisemiseksi fiksu taloyhtiön halli- tus ei suinpäin lähde kaatamaan puita vaan hyödyntää ammattilaisten apua. Arboristi voi arvioida puiden kunnon, onko jokin puu esimerkiksi laho ja siksi kaadettava. Taloyhtiön hallitus voi myös rakennusalan teknisen puo- len ammattilaisia arvioimaan, ovatko jotkin puut liian lähellä rakennuksia. Huomioitavaa on, että jos huonokun- toinen ja mahdollisesti vaaraa aiheut- tava puu sijaitsee osakkaan hallinnassa olevalla pihalla, taloyhtiö voi turval- lisuussyistä velvoittaa osakkaan kaa- tamaan puun. Monilta riidoilta vältytään, kun puolueeton, taloyhtiöön nähden riip- pumaton toimia arvioi puut ja antaa suosituksensa hallitukselle mahdolli- sista toimenpiteistä. Ja jos tiedossa on, että puiden kaato herättää ristiriitoja, päätökset voidaan tehdä yhtiökokouk- sessa. Mutta tällöinkin olisi hyvä, että päätös pohjautuisi puu- ja rakennusalan ammattilaisten suosituksiin. Puiden kaato vaatii myös lupa-asioi- den hoitoa. Asemakaava-alueella puun kaadon edellytyksenä on viranomais- lupa tai -lausuntoa. Puun kaatoasiat kannattaa hoitaa ajoissa kuntoon ra- kennusvalvonnan kanssa. Jos naapuritontilla kasvavasta puus- ta tai pensaasta on taloyhtiölle haittaa, taloyhtiön kannattaa ensin ottaa yhteyt- tä naapuritontin omistajaan ja esittää toive oksien karsimisesta tai muusta toimenpiteestä. Vasta sen jälkeen ta- loyhtiöllä on lupa ryhtyä toimiin itse Varsinkin rivitaloyhtiöissä kiistoja voi syntyä myös takapihojen pensais- ta. Pihoille on voitu istuttaa pensaita, jotka rönsyilevät naapurien pihoille. Lisäksi pensaat voivat olla aitaraken- teissa tai rakennuksen seinässä kiinni. Taloyhtiön on toimittava, kun pensais- ta on haittaa rakennuksille ja aidoille. Jotta rakennusten perustuksille ei kohdistuisi ylimääräistä kosteusrasi- tusta, suositellaan, ettei kasvillisuutta istuteta ulkoseinien välittömään lähei- syyteen. Kasvillisuuden ja ulkoseinän välille tulisi jättää vähintään metrin etäisyys. Puuverhoilluilla ulkoseinillä kas- vavaa kasvillisuutta pidetään yleisesti haitallisena, koska se sitoo kosteutta rakenteisiin. Kasvillisuuden peittämä seinäpinta ei pääse kuivumaan, jolloin seinärakenne pysyy jatkuvasti koste- ana. Puu materiaalina ei kestä pitkä- kestoista kosteutta, mikä voi johtaa lahovaurioihin. Lisäksi ulkoseinillä tai niiden lähei- syydessä kasvavat kasvit houkuttelevat helposti tuholaisia, kuten muurahaisia, joiden torjunta rakennuksesta voi olla hankalaa. Huomioitavaa on, että kun puuta tai pensasta ryhdytään karsimaan, työ täytyy ajoittaa sellaiseen ajankohtaan, ettei karsiminen aiheuta kasvin kuole- maa. Myös tekotapa täytyy valita niin, ettei se vahingoita kasvia. n Puut ja pensaat herättävät intohimoja taloyhtiöissä Sarja taloyhtiön hallituksen arjesta  ■Taloyhtiön hallitus -sarjassa käsitellään taloyhtiöiden hal- litusten ajankohtaisia asioita. Mitkä asiat mietityttävt? Miten tulevaisuuteen varaudutaan? Entä tuleeko yllättävä tilanne, ja miten siihen reagoidaan? Juttusarja paneutuu taloyh- tiöiden hallitusarkeen. 28 Viemäri- ja käyttövesiputkistojen kunto on suositeltavaa tarkistuttaa viimeistään 30 vuoden iässä. Teksti: Juhani Karvonen Harmillisen usein vuoto osuu rakenteiden sisään, jolloin vesivahingon riski on huomattavasti suurempi Röntgen paljastaa kupariputkistojen syöpymät S uomessa on melko paljon 1960- ja 1970-lu- vuilla rakennettuja kiinteistöjä, joissa ei ole käyttövesi- tai viemäriputkistoja saneerattu kertaakaan, vaikka putkis- tojen tekninen käyttöikä on ylittynyt.–  Suosit- telemme käyttövesiputkistoille röntgenkuvausta viimeistään 30 vuoden jälkeen niiden asentami- sesta. Putkistot voivat olla vielä käyttökunnos- sa, mutta kuvaus kertoo mahdolliset syöpymät ja muut vauriot. Kun kunto on selvillä, voidaan putkistoille laatia pitkäntähtäimensuunnitelma, sanoo tiimipäällikkö Jari Ihajärvi Suomen Asiantuntijapalveluista. Yritys tekee kiinteistö- teknisiä tutkimus- ja analyysipalveluita. Putkistojen kuvaukset paljastavat käyttöve- siverkostossa mahdollisesti esiintyvän korroosion kupariputkistoissa. Viemäreiden sisäpuolisella kuvauksella selviävät viemärilinjojen mahdol- liset ongelmakohdat, esimerkiksi notkot, joihin voi ajan saatossa kertyä jätettä, mikä luo tukos- riskin, Ihajärvi toteaa. Useammat vuodot yleensä kertovat, että talo- yhtiössä on herätty liian myöhään. Osalla taloyhtiöistä voi olla tietysti kyse siitä, ettei niillä ole tietoa putkistojen kuntotut- kimuksista. Paras tilanne on, jos vuoto sattuu näkyvissä tiloissa, mutta harmillisen usein vuo- to osuu rakenteiden sisään, jolloin vesivahingon riski on huomattavasti suurempi. Yksittäinen vuoto on kannattaa yleensä hoi- taa kuntoon paikkaamalla. Vanhassa kuntotutkimusoppaassa oli mai- ninta, että putkiston saneeraus on ajankohtainen viimeistään siinä vaiheessa, jos kahdessa vuo- dessa putkistossa on ilmennyt viisi merkittävää vuotoa. Uusimmasta oppaasta tuo maininta on poistettu, mutta sitä voi pitää edelleen hyvänä nyrkkisääntönä. Kuvaamalla saa varsin luotettavan kuvan put- kistojen kunnosta. Kuntotutkimuksen kuvaukset suoritetaan aina otantana, joten on mahdollista, että putkis- toissa esiintyy parempia tai huonompia kohtia, joita kuntotutkimuksessa löydetään esimerkik- si rakenteissa piilossa. Kuntotutkimusoppaassa määritellään kerrostaloihin röntgenkuvausten määrä, jotta saadaan tarpeeksi laaja kuva put- kiston kunnosta. Putkiston kulumista ja sen myötä vuotoja voi esiintyä hyvin monesta syystä. Etenkin kupariputkeen vaikuttaa veden laa- tu, veden lämpö, kiertovesiverkoston säädöt, ver- koston paine ja kuparin laatu. Aikanaan kuparin laatu vaihteli huomattavasti ja laatu saattoi olla aika huonokin. Jos veden laatu on kova, toisin sanoen se sisältää runsaasti mineraaleja, kupa- riputket voivat syöpyä nopeastikin. Syöpymis- tä edistävät myös se, ettei kiertovesiverkoston säätöjä ole tehty. Komposiitti vaihtoehto Tänä päivänä vanha kupari voidaan korvata kom- posiitilla tai edelleen kuparilla Kupari on yhä hyvä materiaali. Tänä päi- vänä kuparin laatua merkittävämpi tekijä on kenties asennustyö ja putkiston käyttöönotto. Näissä on voitu tehdä virheitä. Käyttöönotto- huuhtelu pitäisi aina tehdä ja virtaamat säätää, Jari Ihajärvi huomauttaa. Komposiitti on tänä päivänä suosittu mate- riaali, mutta sen käytölle on tietyt rajoitukset.Komposiittiputkea ei saa asentaa rakenteen sisälle, vaan rakenteen on oltava avattava. Komposiittiputkessa liitosten on oltava tarkas- tettavissa, koska liitos on puristusliitos. Kupa- riputkistossa runkoputkiston liitokset juotetaan. Puristusliitokset ovat yleensä kestäviä, mutta joskus niissäkin on ilmennyt asennusvirheitä. Kupariputken tekninen käyttöikä on hyvin laaja, 40-60 vuotta, sillä sen tekniseen käyttöi- kään vaikuttaa monet tekijät. 29 Röntgenkuvaus sopii yleensä kellaritiloihin, joissa putket ovat esillä. 30 Komposiittiputken teknisenä käyttöikänä pidetään noin 50 vuotta. Kuparin ja komposiitin ohella käyttövesiputkistoissa käytetään PEX-muo- via, mutta kerrostalojen putkistossa muovia ei käytännössä ole juurikaan käytetty. Röntgen soveltuu kupariputkiin Käyttövesiputkistojen osalta röntgenkuvaus on nopea kuvausmenetelmä. Käyttövesiputkistoja ei voi kuvata sisältäpäin. Kupariputkia voidaan kuvata röntgenillä, mutta komposiittia ei voida röntgenillä kuvata. Normaalin kerrostalon put- ket kuvataan kahden miehen voimin päivässä. Röntgenkuvaus sopii yleensä kellaritiloihin, joissa putket ovat esillä. Paneeli laitetaan putken päälle ja kamera alle. Kuvaus toimii langatto- masti ja digitaalikuva on heti käytettävissä. Hor- mirakenteisiin kuvaus ei sovellu, koska kamera ei rakenteiden sisälle oleviin putkiin mahdu. Kuvaus kohdistetaan putkiston haara- ja käyrä- kohtiin, jotka ovat oletetusti suotuisampia kohtia korroosiolle, Jari Ihajärvi selvittää. Kuntotutkimuksessa selvitetään myös veden- paineet ja kiertovesisäätöventtiilien säädöt, joilla voidaan myös hidastaa korroosiota. Vielä teknisen käyttöiän umpeuduttua putkis- to voi olla kunnossa Suosittelemme, että tätä ennen taloyhtiö teetättäisi kuntotarkastuksen, minkä jälkeen voi- daan laatia ylläpitosuunnitelman. Jos putkisto Putkistojen kuvaukset paljastavat käyttövesiverkostossa mahdollisesti esiintyvän korroosion kupariputkistoissa. vielä hyvässä kunnossa, kuvaus voidaan tehdä viiden vuoden välein ja päivittää samalla aina pitkäntähtäimen suunnitelmaa. Lievän korroosion etenemistä voidaan seurata seurantatutkimuksel- la. Mikäli korroosio alkaa voimistua, taloyhtiö voi päättää milloin putkistosaneeraus aloitetaan. Yllätykset jäävät näin mahdollisimman vähiin. Viemäreistä koepalat Viemäreiden toiminnallinen kunto voidaan to- deta kuvaamalla ne sisältä. Valurautaviemärit voidaan lisäksi röntgenkuvata, mutta muovivie- märeitä ei. Muoviviemäreitä voidaan kuitenkin tutkia materiaalianalyysin avulla. Otamme vanhoista 1970-luvun muovivie- märeistä koepaloja, ja materiaalianalyysin kaut- ta selviää muoviviemärin rakenteellinen kunto. Valurautaviemäreiden röntgenkuvauksella sel- viää putken jäljellä oleva seinämävahvuus ja sen syöpymän taso. Aika ajoin tulee vastaan valu- rautaviemäreiden pantaliitoksia, jotka on tehty alun perin väärin. Viemärin voi sukittaa, jollei se ole päässyt aivan huonoon kuntoon, Jari Iha- järvi toteaa. Sukitus saattaa olla vaihtoehto vahvistaa put- kea, jos putki vain sukituksen kestää. Ennen sukitusta valurautainen putki on ras- sattava puhtaaksi ketjurassauksella, mikä on aika rankka käsittely. Putken sukitus on yleen- sä edullisempi vaihtoehto kuin uuden putken asentaminen. Muoviselle viemärille laskennallinen käyt- töikä on yli 50 vuotta, valuraitaiselle annetaan käyttöiäksi noin 50 vuotta. Vuoteen 1975 saakka viemäreissä käytettiin PVC-muovia, joka heikentyy aikaa myöten. Kun PVC-muoviviemäreiden laatu standar- di muuttui PVC-HT muoviksi 1975, muovivie- märeiden kestävyys parani huomattavasti. Tosin joskus vielä tulee vastaan vanhempaa PVC-muo- via, mutta aika harvinaista se alkaa olla, sanoo Ihajärvi. n Lähes läpisyöpynyt kupariputki on kestoikänsä viime metreillä. Kenelle: suuret kiinteistöt, lämpölaitokset, energiayhtiöt, sijoittajat, energiavarastoa tarvitsevat Yli 20 kertaa tehokkaampi kuin vesivarasto. SPOT ja reservimarkkinaohjaus. Tehdasvalmistettu. Siirrettävä, modulaarinen. 1-10 MW lataus ja purku/tuote. 50 MWh energiavarasto/tuote. Skaalaa usealla tuotteella. Ei rakennuslupaa. Takuu jopa 10 vuotta. www.geopolyrage.fi Toimisto: Jyväskylä Valmistus: Suomi Ari Järvinen, CEO, 040 535 1869 ari.jarvinen@lamit.fi Tuuli ja aurinko talteen 32 Teksti: Eero Wihuri P utkiremonttia on kutsuttu taloyhtiön pahimmaksi painajaiseksi. Eikä se ole mikään ihme. Putkiremontti on pää- sääntöisesti taloyhtiön suurin korjaus- hanke, jossa on monia ”mahdollisuuksia” asioi- den pieleen menemiselle. Linjasaneeraus, putkiremontti, jossa joko uu- sitaan tai kunnostetaan vesi- ja viemärijohdot, on kuitenkin pakko tehdä jossakin vaiheessa. Johdot kun eivät kestä ikuisesti. Linjasaneeraukseen kuuluvat usein vesijoh- tojen uusiminen, viemärien uusiminen tai si- säpuolinen korjaus sukittamalla, ilmanvaihdon parantaminen tai korjaaminen, lämmitysjärjes- telmän parantaminen, sähkö- ja kaapelijohtojen uusiminen ja kylpyhuoneiden remontoiminen. Linjasaneerauksen eli putkiremontin valmistelu sekä toteutus vaativat tarkkaa suunnittelua. Kuva: Remonttipartio Putkiremontin voi toteuttaa usealla tavalla, eri remonttitapojen väliset kustannuserot ovat suuret Putkiremontti on taloyhtiön koetinkivi Monissa taloyhtiöissä elää sitkeästi käsitys siitä, että olemassa on vain perinteinen putki- remontti, jossa kaikki vanhat putket kaivetaan esille rakenteita laajasti purkamalla ja korvaa- malla ne uusilla. Valtaosa, reilut 70 prosenttia, Suomessa vuosittain tehtävistä putkiremonteista toteutetaan perinteisellä linjasaneerausmallilla. Mahdollisuutena on kuitenkin myös toteut- taa remontti niin, että vanhat viemärit korja- taan sukittamalla ja uudet vesijohdot asennetaan uusille paikoille. Sukituksessa viemärin sisään asennetaan paineilman avulla epoksimuovilla kyllästetty sukka, joka lämpöreaktion jälkeen kovettuu noin 3,5 millin paksuiseksi ja rengas- jäykkyydeltään SN4 -luokitelluksi muoviputkeksi. Vanha viemäriputki toimii siis muottina uudelle itsekantavalle viemäriputkistolle ja se jätetään paikalleen haurastumaan uuden putken ympä- 33 Pääkaupunkiseudulla perinteisen putkiremontin neliöhinta voi kohota yli 1 500 euroon. riltä pois. Sukituksessa uusi putki ei siis kiinnity vanhan putken pintaan, eikä se ole riippuvainen vanhan putken kunnosta. Sukittamalla voidaan saneerata valurautaputkien ohella myös betoni- ja muoviviemärit. Iso hintaero Taloyhtiöiden isännöitsijöiden ja hallitusten jä- senten tehtävä on vaativa, heidän pitää valmistau- tua putkiremonttiin huolellisesti. Miten remontti on teknisesti järkevintä toteuttaa? Mitkä asiat pitää huomioida remontointitapaa valittaessa? Onko tarpeen tehdä muita kiinteistön toimintaa ja asumismukavuutta parantavia toimenpitei- tä? Tehdäänkö putkiremontin yhteydessä myös energiaremontti? Ja sitten se kuitenkin painavin asia. Hinta. Pe- rinteisen linjasaneerauksena toteutettava putki- remontti maksaa paljon. Isännöintiliitto julkaisi perinteisen Putkibarometrin toukokuussa. Kulu- van vuoden barometri kertoo karua kieltä siitä, että taloyhtiön kannattaa varautua siihen, että putkiremontti voi helposti kustantaa yli 1 000 euroa asuinneliöltä. Pääkaupunkiseudulla ei ole lainkaan harvinais- ta, että hinta kohoaa yli 1 500 euroon asuinne- liöltä. Miksi pääkaupunkiseudulla putkiremontti on niin kallis? Isännöintiliiton mukaan tähän on monta syytä. Yksi syy on Helsingin keskustan vanhat kerrostalot, joissa putkien sijainti voi olla epätavallinen, mikä tuo haasteita remontteihin ja nostaa niiden kustannuksia. Lisäksi Isännöintiliiton mukaan korjausraken- taminen on ylipäätään kalliimpaa kasvukeskuk- sissa verrattuna syrjäisempiin paikkakuntiin. Suurissa kaupungeissa putkiremontit ovat tyy- pillisesti myös muuta maata laajempia. Esimer- kiksi taloyhtiön yleisiä tiloja, teknisiä järjestelmiä ja lämmitystä uusitaan putkiremontin yhteydessä useammin kuin taantuvien alueiden taloyhtiöis- sä. Tämä varmasti johtuu osin osakkaiden tah- totilasta, mutta osin myös siitä, että rahoitusta laajempiin korjaushankkeisiin on kasvukeskuk- sissa paremmin saatavilla. Raha puoltaa putkiremontin tekemistä hybridi- mallilla. Viemäreiden sukitus maksaa keskimää- rin 100 euroa per neliö ja vesiputkien uusiminen pintavetona noin 150 euroa per neliö. Sähköjen uusiminen maksaa noin 100 euroa per neliö. Eli remontti maksaa keskimäärin noin 350 euroa ne- liötä kohden. Jos halutaan uusia myös kylpyhuo- neet, lisäkustannus on noin 200 euroa per neliö. Eli kustannukset ovat merkittävästi perinteistä linjasaneerausta pienemmät. Yllätys Vantaalla Putkiremonttien hinnat ovat kuitenkin taloyh- tiökohtaisia, siksi taloyhtiöissä kannattaa tarkas- ti tutkia kaikki vaihtoehdot. Mielenkiintoinen esimerkki on Vantaalta, jossa taloyhtiön putki- remontin kilpailutus tuotti yllättävän tuloksen: kattava linjasaneeraus osoittautui lähes 90  000 euroa edullisemmaksi kuin sukittamisen ja kyl- pyhuoneremonttien hybridi. Vuonna 1972 rakennetun Asunto Oy On- nin-Salvan yhtiökokous oli hylännyt hallituksen ensimmäisen ehdotuksen perinteisestä putkire- montista. Sitä vastustettiin, koska osassa asuntoja kylpyhuoneet oli korjattu aikaisemmin. Taloyh- tiön projektinjohtajan ehdotuksesta yhtiö pyysi KVR-urakkatarjoukset kahdesta vaihtoehdosta: hybridimallista, jossa jo korjatut kylpyhuoneet olisi jätetty remontin ulkopuolelle ja viemärit su- kitettu, sekä kattavasta remontista, jossa kaikki putket ja kylpyhuoneet uusitaan.  Laskennan tulos yllätti kokeneetkin ammat- tilaiset. KVR-urakkana toteutettava projekti oli lähes 90 000 euroa edullisempi. Taloyhtiö valitsi urakoitsijaksi Remonttipartion, jonka hankkeista noin puolet on KVR-urakoita. Onnin-Salvan re- montin suunnittelu käynnistyi lokakuussa 2024, ja työmaa valmistuu joulukuussa 2025.  KVR-mallissa urakoitsija vastaa sekä remontin suunnittelusta että toteutuksesta. Remonttipar- tion hankejohtaja Timo Turusen mukaan sukit – tamisen ja kattavan remontin hintaero selittyy muun muassa sillä, että rakenteiden muuttami- nen vaikeuttaa viemäreiden sukitusta. Lisäksi sukittamisen metrihinta voi olla moninkertai- nen uuteen viemäriin verrattuna.     Hinta ratkaisee Putkiremontin hinta herättää usein huolta taloyh- tiöiden osakkaissa. Isännöintiliiton vuoden 2025 Putkiremonttibarometri osoittaa, että hinnalla on kaikista eniten merkitystä, kun taloyhtiö va- litsee putkiremontilleen urakoitsijaa. Putkibarometrin mukaan lainaa otetaan yleen- sä 20-25 vuoden ajalleja se vaikuttaa suoraan taloyhtiön taloudellisiin mahdollisuuksiin myös tulevia korjauksia ajatellen. Nyt tehtävä putkiremontti vaikuttaa siis talo- yhtiön ja sen osakkaiden talouteen vielä pitkään. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon taloyh- tiön on mahdollista saada lainaa muita mahdol- lisia suurempia korjauksia varten. Se, että putkiremonttia varten joudutaan ot- tamaan suuri laina, voi kuitenkin johtaa siihen, että muita peruskorjaushankkeita joudutaan sen takia lykkäämään. Barometri osoittaa, että näin on käynyt 13 prosentissa tänä vuonna raportoi- tuja putkiremontteja. Vielä huolestuttavampaa on, että yhä useam- massa taloyhtiössä putkiremonttia ei pystytä to- teuttamaan lainkaan rahoitusvaikeuksien takia. Barometrin mukaan 19 %:lla isännöitsijöistä on hallinnoinnissaan kohteita, joissa putkiremont- teja on jäänyt toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia. Osuus on mittaushistorian suurin. Taantu- villa ja väestöään menettävillä alueilla toimivi- en isännöitsijöiden keskuudessa osuus on peräti 36 prosenttia. n 34 Nanopinnoitus perustuu nanoteknologiaan, jolla luodaan pinnalle äärimmäisen ohut, mutta kestävä ja hengittävä suoja. 35 Nanopinnoite tuo lisää käyttöikää kylpyhuoneeseen Kestävä ja hengittävä suoja Kylpyhuonetta voi uudistaa myös ilman kallista täysremonttia. Teksti: Juhani Karvonen N anopinnoitus pidentää pintojen käyt- töikää ja tekee niiden puhtaanapidosta helpompaa. Ratkaisu sopii kylpyhuo- neiden lisäksi monille muille pinnoil- le, sekä ulko- että sisäkäyttöön. Taloyhtiöiden yhteisissä tiloissa voidaan hyödyntää myös va- lokatalyysipinnoitusta, joka desinfioi pinnat it- sestään ja torjuu taudinaiheuttajia. Nanopinnoitus on hyvä vaihtoehto silloin, kun kylpyhuoneelle ei ole tarvetta tehdä täysremont- tia, mutta tilaa halutaan uudistaa ja raikastaa. Nanopinnoitus perustuu nanoteknologiaan, jolla luodaan pinnalle äärimmäisen ohut, mut- ta kestävä ja hengittävä suoja. Se hylkii vettä ja rasvaa ja soveltuu kylpyhuoneessa lähes kaikille pinnoille, kertoo Nanoksin avainasiakaspäällik- kö Esa Kinnunen. Pinnoitus vähentää kosteutta rakenteissa jopa yli 80 prosenttia, jolloin tilat kuivuvat nopeam- min ja homeen sekä sienten kasvu ehkäistään. Lisäksi lika ja kalkkisaostumat eivät tartu tai imeydy pintoihin, mikä helpottaa siivousta. Nanopinnoite kestää kovaa kulutusta, ja sitä voidaan hyödyntää myös ulkopinnoilla esimerkik- si betonilaatoissa, luonnonkivissä ja julkisivuissa. Julkisivuissa pinnoitus estää sammaloitumista ja esimerkiksi punajäkälän leviämistä. Ainoa poik- keus ovat lakatut tai maalatut puupinnat sekä muovi- ja öljytyt pinnat, joihin pinnoite ei tartu. Pintojen ylläpito helpottuu Kylpyhuoneen pinnoille kertyy ajan myötä li- kaa ja kalkkisaostumia, joita on vaikea poistaa, vaikka pintoja puhdistettaisiin säännöllisesti. Myös mineraalipitoinen vesi voi muuttaa laat- tojen väriä. Nanopinnoitus ratkaisee ongelman muodostamalla pinnalle näkymättömän suojan, johon lika ei tartu eikä imeydy. Kun pinta on kerran käsitelty Nanoksilla, se on helppo pitää puhtaana, eikä puhtaana pitämi- seen tarvita vahvoja puhdistusaineita. Useimmiten riittää lämmin vesi, mikrokuituliina ja pehmeä harja. Nanopinnoitetta voidaan hyödyntää myös taloyhtiön yleisiin tiloihin kuten porraskäytäviin, jolloin niiden siivous helpottuu ja siivouskustan- nukset vähenevät, Esa Kinnunen toteaa. Pinnoite säilyttää pintojen alkuperäiset omi- naisuudet, värit ja ulkonäön. Huolellisen syvä- puhdistuksen ja pinnoituksen ansiosta pinnat palautuvat lähelle alkuperäistä ilmettään. Lisäksi esimerkiksi graffitit on helpompi pois- taa käsitellyiltä pinnoilta.Olemme huomanneet, että käsitellyiltä pin- noilta graffitit on helpompi poistaa ja ylipäätään peruspesujen määrä pienenee, kertoo Kinnunen. Vahvoilla pesuaineilla tai karkeilla välineillä, kuten karhunkielellä pinnoitettua pintaa ei tule kuitenkaan puhdistaa, sillä ne saattavat vauri- oittaa pinnoitusta. Huolellinen pohjatyö Ennen nanopinnoitteen levittämistä pinnat sy- väpuhdistetaan ja tarvittaessa uusitaan siliko- nit ja laattasaumat. Pohjatyön tekee Nanoksin oma koulutettu asentaja, sillä pitkäaikainen ja siisti lopputulos edellyttää täysin puhdasta le- vityspintaa. Avainasiakas- päällikkö Esa Kinnusen mukaan nanopinnoite kestää kovaa kulutusta, ja sitä voidaan hyödyntää myös ulkopinnoilla esimerkiksi betonilaatoissa, luonnonkivissä ja julkisivuissa. 36 Saumojen vaihtotarve arvioidaan aina kohdekohtaisesti. Jos saumaukset ovat uudehkot ja hyväkuntoiset ei niitä välttämättä vaihdeta, mutta nekin puhdistetaan ja pinnoitetaan huolellisesti. Saumojen vaihtotarve arvioidaan aina koh- dekohtaisesti. Jos saumaukset ovat uudehkot ja hyväkuntoiset ei niitä välttämättä vaihdeta, mutta nekin puhdistetaan ja pinnoitetaan huolellisesti, Esa Kinnunen selvittää. Pohjatöiden jälkeen pinnoille asennetaan ma- teriaaliin parhaiten sopiva pinnoite. Pinnoite on yleensä kosketuskuiva kahden-kuuden tunnin kuluttua, ja suihkua voi käyttää vuorokauden jälkeen. Lopullinen karkaistuminen tapahtuu noin viikon kuluessa. Pinnoitteen kesto on asuin- tiloissa 5-10 vuotta, kovassa julkisessa käytössä kolme-viisi vuotta. Suomessa nanopinnoitteita on käytetty jo parikymmentä vuotta, ja niiden suosio kasvaa jatkuvasti, sillä kustannukset ovat murto-osa re- montista ja tilat voidaan ottaa käyttöön nopeasti. Fotonit desifioi jatkuvasti Nanopinnoitteen rinnalla taloyhtiö voi hyödyn- tää valokatalyysipinnoitusta, joka tekee pinnoista itsestään desinfioituvia. Teknologia eliminoi yli 98 prosenttia yleisistä viruksista ja bakteereista, kuten korona- ja norovirukset sekä listeria- ja salmonellabakteerit. Lisäksi pinnoite neutralisoi esimerkiksi tupakan aiheuttamia hajuja. Pinnoitusta on kehitetty yhteistyössä Tam- pereen yliopiston kanssa, ja se tuli markkinoille vuonna 2019. Se soveltuu erityisesti kosketus- pinnoille, kuten hissien nappuloihin, käsipui- hin ja valokatkaisimiin. Näin voidaan vähentää tartuntatautien leviämistä taloyhtiön arjessa, Esa Kinnunen kertoo. Fotonit-pinnoitus ei muuta pintojen ul- konäköä ja soveltuu lähes kaikille materiaaleille lukuun ottamatta puuta. Korkean kosketusrasi- tuksen kohteissa käsittely uusitaan vuosittain, mutta vähän käytetyillä pinnoilla kestoikä voi olla jopa kymmenen vuotta, hän jatkaa. Nanoksi- ja Fotonit-pinnoitteita voidaan käyt- tää samoissa tiloissa, mutta ei samoilla pinnoilla. Nanopinnoite uudistaa, suojaa ja helpottaa puh- taanapitoa, kun taas Fotonit-pinnoite tuo jatku- vaa hygieniasuojaa. Niitä ei kannata sekoittaa keskenään, sillä vaikutukset eivät silloin pääse kunnolla esiin, sanoo Kinnunen. n Pinnoitus vähentää kosteutta rakenteissa jopa yli 80 prosenttia, jolloin tilat kuivuvat nopeammin ja homeen sekä sienten kasvu ehkäistään. 38 V alokuitu valitaan usein talo- yhtiöihin sen toimivuuden takia. Valokuitu on nopein mahdollinen nettiyhteys, eikä etäisyys tukiasemaan vaikuta netin nopeuteen, datan vastaanotta- minen ja lähettäminen toimivat yhtä hyvin. Vaikka nopeus on tiedonsiirrossa tärkeä asia, on se valokuituyhteyden kohdalla sinänsä toisarvoinen kysy- mys, koska valokuituyhteys on skaalat- tavissa lähes mihin tahansa nopeuteen, sanoo Valokuitunen Oy:n toimitus- johtaja Heikki Kaunisto . Hänen mukaansa yhteyden nopeus ei ole useimmille se tärkein kritee- ri, vaan asiakkaat arvostavat toimin- tavarmuutta ja vakautta. Esimerkiksi valokuidulla videoneuvottelut toimivat saumattomasti. Mobiiliverkossa voi nopeus so- pimusehtojenkin mukaan vaihdella merkittävästi. Esimerkiksi mobiilissa 100- megaisen yhteyden nopeus saa so- pimusehtojen mukaan vaihdella 5-100 megan välillä. Valokuidussa 100-me- gaisen yhteyden nopeus on aina hy- vin lähellä sataa megaa. Valokuitu on nopein mahdollinen nettiyhteys, eikä etäisyys tukiasemaan vaikuta netin nopeuteen. Datan vastaanottaminen ja lähet- täminen toimivat yhtä hyvin. Valo- kuidun etuna on myös tiedonsiirron symmetrinen kaksisuuntaisuus. Yh- teys pelaa kumpaankin suuntaan yhtä varmasti ja hyvin. Valokuidussa nopeus ei vaihtele ei- vätkä sääolosuhteet tai verkossa olevien käyttäjien määrä vaikuta yhteyksiin. Mobiiliverkossa nopeus puolestaan vaihtelee ja verkon kapasiteetti jaetaan käyttäjien kesken, mikä voi aiheuttaa verkon ruuhkautumista ja yhteys voi aika ajoin tökkiä. Mobiiliverkko kuitenkin puolus- taa paikkaansa haja-asutusalueilla ja kaupunkien ulkopuolella liikuttaes- sa. Jos mobiiliverkko kuormittuu lii- kaa kotitalouksien netin käytöstä, se Taloyhtiössä huoneistokohtainen ratkaisu voi olla paras Valokuidulla nopea ja varma verkkoyhteys Valokuitu on osoittautunut varmaksi ja nopeaksi yhteydeksi, minkä takia valokuituverkko alkaa olla hyvin kattava kaupungeissa ja taajamissa. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Valokuitunen Suomi alkaa olla rakennettu kuituverkon osalta. Kuitu kattaa nyt yli 70 prosenttia Suomesta. 39 ruuhkautuu. Valokuitu keventää mo- biiliverkkoon kohdistuvaa painetta. Kaunisto kehottaa asiakkaita harkit- semaan omia tarpeitaan. On aivan eri asia verrata 100 megan mobiiliyhteyt- tä ja sadan megan valokuituyhteyttä. Palvelutarjoajat tuntuvat joskus hieman pullistelevan jopa tuhansien megojen nopeuksilla, koska niissä myyjän katteet ovat suurimmat. No- peutta valokuituun saa lisää, mutta hyvin harvalle kuluttajalle se on tar- peen. Palveluiden tarjoajat mainosta- vat jopa tuhansien megojen nopeuksia, koska niissä katteet ovat suurimmat. Niillä nopeuksilla ei tavallinen käyt- täjä tee mitään. Valokuituverkon etuna on myös sen pitkäikäisyys, sillä elinkaari on aina- kin 50 vuotta. Tosin todellista elinikää ei ku- kaan vielä tiedä. Asiakas vastaa sisäverkosta Kerrostalo- ja rivitaloyhtiöihin valokui- tukaapeli tuodaan talojakamoon, josta se voidaan jakaa asuntoihin. Rivitaloissa runkokaapeli voidaan vetää ulkokautta ja sitä tehdä pistoja asuntoihin. Jos joku asukas ei kuitua halua, voidaan jättää huoneiston kohdalle varaus. Toisaalta kannattaa miettiä, miten paljon kuidun puuttuminen voi vai- kuttaa asunnon myyntiarvoon tulevai- suudessa. Taloyhtiön kautta valokuitu tulee edullisemmaksi verrattuna siihen, että se vedettäisiin erikseen yksittäi- seen huoneistoon. Langaton sisäverkko toimii kuitenkin yleensä hyvin. Tänä päivänä hyvin moni kodin laite saat- taa olla kytkettynä nettiin, mutta lan- gattomaan wifi-verkkoon eivät muut laitteet vaikuta. Jos taloyhtiöllä on oma riittävän laa- dukas sisäverkko, voidaan valokuitu vetää talojakamoon ja sieltä asukkail- le. Toinen mahdollisuus on vetää va- lokuitu ulkokautta joko alhaalta maan tasosta tai ylhäältä räystäiden kautta huoneistokohtaisesti. Valokuitusen toim itusjohtaja Heikki Kauniston mukaan yritys on isoista verkko- operaattoreista ainoa, joka tarjoaa avointa verkkoa. 40 Huoneistokohtainen ratkaisu on siinä mielessä parempi, että jokainen asukas voi valita, liittyykö verkkoon ja minkä palveluoperaattorin verkon valikoimista hän valitsee. Sisäverkossa ei asukkaille ole valinnanvaraa, vaan kaikkien on suostuttava yhteiseen ratkaisuun esi- merkiksi palveluoperaattorin suh- teen, Heikki Kaunisto sanoo. Isoissa kerrostaloissa valokuitu tuo- daan hyvin yleisesti jakamon kautta. Mitä pienempi taloyhtiö on, sen paremmin huoneistokohtainen ratkaisu sopii. Etenkin rivitaloissa se on hyvin tyypillinen, koska kuitu voidaan vetää maan alla huoneistoihin. Valokuidun toimitus alkaa suunnit- telukäynnillä, jossa taloyhtiön yhteys- henkilö asiantuntijan kanssa katsoo päätelaitteen asennuspaikan ja kaa- pelin asennusreitin pihalla. Kun alueen runkoverkko on val- mis, kaivetaan kullekin asiakkaalle yh- teys kadun varresta talon seinustalle. Kun kaapeli on vedetty, me täytämme ojan ja siistimme jäljet. Vedämme kaapelin asiakkaan tontille. Tontilla kaapeli kaivetaan noin kolmekymmentä senttiä syvään uraan. Vastaamme valokuituverkon rakentamisesta päätelaitteeseen saak- ka. Asiakkaan vastuulle jää huoneis- ton langaton sisäverkko samoin kuin reitittimistä ja mahdollisista vahvisti- mista huolehtiminen. Palveluntarjoaja eli operaattori vastaa laajakaistalitty- mästä ja mahdollisista vikatilanteista.