KE625 2 (Part 1 of 5)

6/25 10,60€ energia • talotekniikka • taloyhtiöt • piha  & ympäristö Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen: Energiaremontteja tehtävä kortteleittain Itä-Suomessa valtava tuulivoimapotentiaali Nanopinnoituskylpyhuoneelle uusi ilme isoa remonttia kevyemmin Postitalo on valkoinen erikoisuus Kuopiossa Helsingin Siltamäessä Suomen suurin aluekorjausurakka Ota yhteyttä saadaksesi lisätiet oja: +358 40 7090505 info@qicraft.fi    Valitse Technogym ja hanki ku ntosali palveluna. TILA, JOKA VETÄÄ PU OLEENS A Technogym auttaa luomaan houkuttelevan hyvinvointitilan, joka tekee vaikutuksen. Nykyaikainen kuntosali on odotettu osa laadukasta kiinteistöä ja ratkaisu, joka tarkoittaa parempaa vuokratuottoa, pidempiä asiakkuuksia ja selkeää kilpailuetua. Toimitamme kuntosalin palveluna: suunnittelu, asennus ja ylläpito yhdellä sopimuksella ja kiinteällä kuukausihinnalla. Lue lisää 4 AjankohtaistaSisältö 6/ 2025 14  Helsingin Siltamä- essä remontoidaan Suomen suurimmassa alue- korjaushankkeessa kuuden taloyhtiön yhteensä 44 ker- rostaloa. 20 Maalämmön ja pois- toilman talteen- oton hybridijärjestelmä, jota myöhemmin täydennettiin aurinkovoimalalla, tuo mer- kittävät säästöt tamperelai- sen taloyhtiölle. 24  Ilmanvaihto on var- sin monimutkainen järjestelmä, joka vaatii en- nen kaikkea säännöllisiä tar- kastuksia sekä huoltoa 27 Puut ja pensaat ai- heuttavat usein kiis- toja taloyhtiöissä. 28 Viemäri- ja käyt- tövesiputkistojen kunto kannattaa tarkistaa viimeistään 30 vuoden iässä. 38  Valokuitu on osoit- tautunut varmaksi ja nopeaksi yhteydeksi. 44  Isännöinnin laatu on mainettaan parem- paa tuoreen kyselyn tulosten perusteella. 46  Taloyhtiöiden tie- toturva-asioita voi- taisiin parantaa EU-tason sääntelyllä. 50 Sähkömarkkinalakia halutaan muuttaa, se mahdollistaisi kohtuullisem- mat siirtomaksut. 60  Itä-Suomessa on val- tava tuulivoimapo- tentiaali. Puolustusvoimien tutkaongelma on ratkaista- vissa. 66  Kuopion vanha pos- titalo on kulkenut pitkän matkan 1930-luvul- ta nykypäivän seurakunta- ja toimistotaloksi. 70  Kansallismuseossa on menossa mittava peruskorjaus ja lisäosan ra- kentaminen. Sivu 42 Sivu 6 Jos energiatehokkuusremontteja tehtäisiin kortteleittain, tai peräti kaupunginosittain, säästyisi rahaa. Li- säksi remontteihin voisi saada tukea EU:lta. Näin sanoo europarlamentaa- rikko Sirpa Pietikäinen (EPP/kok). Usein energiatehokkuushankkeet lähtevät hitaasti liikkeelle, sillä yksit- täisten asunto-osakeyhtiöiden energia- remontit aiheuttavat kokoonsa nähden ison työn ja vaivan sekä kilpailuttajalle että työn tarjoajalle, ja tulevat suhteel- lisesti sen vuoksi kalliiksi. Moni suomalainen asunto-osak- keen omistaja ei seuraa taloyhtiön- sä tapahtumia, mikä johtaa kalliisiin laskuihin, kun taloyhtiöissä ei tehdä korjauspäätöksiä tarpeeksi ajoissa. Näin sanoo suomalaisen kiinteistö- jen kunnossapitojärjestelmää kehit- tävän EstateAppin toimitusjohtaja Patrick Nyberg. Tärkeintä olisi, että osakkaat vaa- tisivat remonttien tapahtuvan ajoissa. Isännöitsijä 2025-palkinnon voit- taja Jonna Kärki saa voimaa met – säretkistä, rauhaa tulen kajosta ja energiaa koti-illoista. Käsillä te- keminen tuo tarp eellista vastapai- noa työlle joensuulaisessa Karelian Kiinteistötili Oy:ssä työskenteleväl- le Kärjelle. Työssään palkitsevinta on Kärjen mukaan luottamuksen ansaitseminen taloyhtiöiden osakkailta, hallituksil- ta ja yhteistyökumppaneilta. Kylpyhuoneelle uusi ilme ilman kallista täysremonttia Sivu 72 Kylpyhuonetta voi uudistaa myös il- man kallista täysremonttia. Nanopin- noitus pidentää pintojen käyttöikää ja tekee niiden puhtaanapidosta hel- pompaa.Nanopinnoitus perustuu nano- teknologiaan, jolla luodaan pinnal- le äärimmäisen ohut, mutta kestävä ja hengittävä suoja. Se hylkii vettä ja rasvaa ja soveltuu kylpyhuoneessa lähes kaikille pinnoille, kertoo Nan- oksin avainasiakaspäällikkö Esa Kin – nunen. Remonttien välttely tulee kalliiksi Pörssisähkön hinta määräytyy 15 minuutin jaksoissa Sähkömarkkinat siirtyivät loka- kuun alussa uuteen tarkkuuteen, kun pörssisähkön hinta määräy- tyy nyt 15 minuutin jaksoissa. Tätä kutsutaan varttisähköksi tai varttihinnoitteluksi. Muutos koskee pörssisähkön käyttäjiä, kulutusvaikutuksen sisältävän yhdistelmäsopimuksen valin- neita asiakkaita sekä ylijäämä- sähkön takaisin sähköverkkoon myyviä pientuottajia. Varttihinnoittelussa sähkön hinta määräytyy sähköpörssis- sä neljä kertaa tunnissa, eli 15 minuutin välein. Muutoksella vastataan uusiutuvan energian tuotannon, kuten tuuli- ja aurin- kosähkön, suureen vaihteluun. Tarkempi hinnoittelu auttaa ta- sapainottamaan sähkön kysyn- tää ja tarjontaa reaaliaikaisesti. Sähkövarastojen liityntärajoitukselle jatkoa Etelä-Suomessa Kantaverkon liittymiskapasi- teetista on lähivuosina niuk- kuutta eteläisessä Suomessa. Kantaverkkoyhtiö Fingrid jat- kaa uusien sähkövarastojen lii- tyntärajoitusta Etelä-Suomessa vuoteen 2029 saakka. Fingridin mukaan sähkövarastojen kau- pallisen toiminnan kannalta si- jainnilla on vähäinen merkitys, ja sähkövarastoille on tarjolla runsaasti liityntämahdollisuuk- sia muualla Suomessa. Fingrid perustelee rajoitusta sillä, että sen tavoitteena on var- mistaakapasiteetin riittävyys ko- titalouksien, palvelusektorin ja teollisuuden sähkönkulutuksen kasvulle sekä talouskasvua luovil- le uusille teollisille investoinneille. Sivu 34 Energiaremontit kortteleit- tain ja kaupunginosittain? Luottamuksen ansaitsemi – nen palkitsee isännöitsijän Bioenergia voi olla kestä- vää energiantuotantoa Bioenergia on jatkossakin osa kestävän energiantuotannon osana. EU:n yleinen tuomiois- tuin vahvisti syyskuussa asian. Päätöksellä on suuri merkitys myös EU:n 2030-luvun energia- ja ilmastopolitiikan kehittämi- sen kannalta, sillä uusiutuvalle energialle on kaavailtu merkit- tävää roolia EU:n tavoitellessa 90 prosentin päästövähennystä vuoteen 2040 mennessä. 54 J ulkisen sektorin kuuluisan byrokra- tian onneton kukkanen. Näin voi todeta Espoon Tapiolan uimahal- likiinteistön kohtalosta ja sen eri, var- sin mutkikkaista suunnitteluvaiheista. Kaiken kukkaraksi suojelukohteen toi- menpiteiden ja muun hissuttelun vuoksi, saneerauksen hinta nykyisen näkemyk- sen mukaan nousee noin kaksinkertaisek- si verrattuna vastaavan uuden laitoksen rakentamiseen. Suojelu on siis tullut ve- ronmaksajille tolkuttoman kalliiksi. Vir- kamiehet pyörittelevät päätään ja johtavat luottamusmiehet eivät oikein tiedä asias- ta yhtään mitään. Tapiolan uimahalli on osa Tapiolan suojeltua kansallismaisemaa. Tapiola tun- netaan puutarhakaupunkina, jonka ydin on keskusallas, ja jonka yhdellä laita- malla kyseinen uimahallikiinteistö seisoi vuosikymmenet. Saman altaan reuna- milla sijaitsevat myös Espoon kulttuuri- keskus ja Tapiola Garden hotelli. Hiukan edempänä Tapiolan kirkko ja uurnalehto. Uimahalli remontoitiin lähes 10 mil- joonalla eurolla parikymmentä vuotta sitten, mutta toteutus epäonnistui, hal- li todettiin pian remontin jälkeen ns. lä- pimäräksi ja suljettiin kokonaan vuonna 2016. Sen jälkeen alkoi suunnittelu ja suojelusta pähkääminen. Vihdoin pää- tettiin, että halli remontoidaan eikä sitä pureta. Saneeraus alkoi loppukeväästä 2025, jonka alkajaisiksi rakennusmie- het purkivat koko hallikiinteistön perus- tuksia myöten. Vain 20 vuoden takainen uudisosa, alkuperäisen kiinteistön taka- na, jäi yksinään törröttämään keskusal- taan reunamille. Museovirasto byrokraatteineen sekä kuntasektorin kunnanisät Espoossa il- meisesti aiheuttivat toiminnallaan koko prosessin. Museovirastolla on omasta mielestään oikeus puuttua länsimaisen yhteiskunnan yhteen peruspilariin, omistusoikeuteen. Kunnanisillä taas ei oikein ole omat ra- hat taskussa. Näistä seikoista johtuen päätöksenteko liukuu ja venyy, kukaan ei tartu kunnol- la asioihin ja vie niitä ajoissa ja oikeas- sa rytmissä eteenpäin. Liukuu ja liukuu, varsinkin silloin kun asia tai hanke on vaikea tai hankala ja vaatii laajaa pe- rehtymistä ja sen mukaisia toimenpitei- tä. Viime kädessä vahvan näkemyksen ongelman ratkaisusta. Hankkeesta päättäminen kesti 10 vuot- ta. Erilaisia syitä on jälkikäteen esitetty. Syynä ei ainakaan ole asiantuntijoiden puute, koska niitähän Suomessa on joka oksalla, niin kunnallisissa organisaati- oissa kuin erityisorganisaatioissa kuten museovirastossa. Varsinkin silloin asiantuntijoita il- maantuu, kun joku taho tai henkilö tarttuu yleisessä hallinnassa ja hoidos- sa olevaan ongelmalliseen asiaan ja pyrkii viemään sitä eteenpäin kohti ratkaisua. Asiantuntijoita löytyy yllättävästi eri ta- hoilta kuin sieniä sateella, mielipiteineen päivineen. Erityisesti lehtien palstoilla, nykyisin myös sähköisissä viestimissä. Toivoa sopii, ettei tällainen menette- ly, suoranainen hölmöily ole maan tapa. Jahnataan 10 vuotta suojelukysymyk- siä, jonka päätteeksi purkaa rämäyte- tään koko suojelukohde, ja hintalappu on kaksinkertainen. Höysteeksi tässä Tapiolan tapauksessa puhutaan uimahallin lasisen kattokuvun ja mahdollisesti joidenkin muiden raken- nelmien siirtämisestä puretusta kiinteis- töstä uuteen rakennussuojelun nimissä. Suojelua ilmeisesti sitten sekin. Veronmaksajaa naurattaisi päättäjien ja byrokraattien olematon hääriminen, ellei lasku lankeaisi maksettavaksi kor- kojen kera veronmaksajien niskaan. Es- poolla lienee toistaiseksi tällaiseen varaa. Pääkirjoitus KiinteistöKiinteistö & & energia energia 8 numeroa vuonna 2025 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. 050-382 8933 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. 050-475 0982 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi Puh: 050-475 0964 Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-ke klo 9.00-11.30 puh. 040-729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 81 €/v Määräaikainen 88 €/v (8 nroa) Digilehti: Kestotilaus 64 €/v Määräaikainen 70 €/v (8 nroa) Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Julkisen sektorin byrokratian onneton kukkanen sai lopun Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kannustaa toteuttamaan energiaremontteja kortteleittain. Kuva: Sirpa Pietikäinen 6 K auhukuvat olivat selkeät: EU mää- rää suomalaiset taloyhtiöt tekemään ”pakkoremontteja” energiatehokkuu- den parantamiseksi. Jäsenvaltioiden yhteistyöllä viime vuonna hyväksytystä energia- tehokkuusdirektiivistä kuitenkin poistettiin kiin- teistöjen energiakorjaustavoitteet. Lähtökohtana on, että kun rakennusta ryhdytään korjaamaan tai sen käyttötarkoitusta muutetaan, silloin täy- tyy parantaa energiatehokkuutta. Mutta vaikka niin sanotut pakkoremontit jäi- vät direktiivistä pois, tavoitteet ovat yhä vaativia, kunnianhimoisia. Suomen ja jokaisen jäsenmaan tulee itsenäisesti kyetä pudottamaan asuinraken- nuskantansa primäärienergiankäytöstä 16 pro- senttia vuoteen 2030 mennessä. Tästä seuraavan viiden vuoden aikana määrän pitäisi kasvaa 22 prosenttiin vuoden 2020 tasoon nähden. Lisäksi puolet tästä tulisi tapahtua hei- komman energiatehokkuusluokan kiinteistöissä. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen esittää taloyhtiöiden energiaremonttien tekemistä kaupunginosittain, jolloin remonttien hinnat laskevat ja niille voisi hakea tukea EU:lta. 7 Taloyhtiöiden energiaremontteja voitaisiin toteuttaa kaupunginosittain, remontteihin voisi myös hakea taloudellista tukea EU:lta Helpompia ja halvempia remontteja Jos energiatehokkuusremontteja tehtäisiin kortteleittain, tai peräti kaupunginosittain, säästyisi rahaa. Lisäksi remontteihin voisi saada tukea EU:lta. Teksti: Eero Wihuri Liikekiinteistöille luvut ovat vielä kovemmat: 16 prosenttia ja 26 prosenttia. Kerros- ja rivitalot edustavat yli 60 prosent- tia Suomen asuinkiinteistöjen kannasta, mikä tarkoittaa suunnilleen saman kokoluokan yh- teisvastuuta energiaparannuksista taloyhtiöille. Esimerkiksi Saksassa ja Italiassa taloissa on yk- sin- tai kaksinkertaiset ikkunat ja usein kaasu- lämmitys. Näissä maissa direktiivin vaatimusten täyttäminen on helppoa, koska hieman yksinker- taistettuna parin ilmalämpöpumpun asentaminen per talo riittää. Asia on sillä ratkaistu. Suomessa puolestaan on jo tehty runsaasti energiatehok- kuustoimenpiteitä. Euroopassa keskimäärin noin 40 prosenttia kasvihuonepäästöistä tulee rakennuksista, Suo- messa noin 30 prosenttia. Tämä kertoo siitä, kuin- ka Suomessa on jo tehostettu energiankäyttöä. Mutta direktiivi on armoton, vaikka Suomessa on tehty oikeita toimenpiteitä, pitää tehdä lisää. 8 Direktiivi ei ota huomioon, mitä on jo tehty. Suomalaisia taloyhtiöitä odottaakin energiare- monttien tarve. Voimia yhteen Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on ainut- laatuinen maailmassa. Asunto-osakeyhtiömal- li syntyi 1800-luvun puolivälissä, jolloin Suomi teollistui ja kaupungistui samanaikaisesti. Teol- listumisen myötä osakeyhtiöt vakiinnuttivat ase- maansa yritysmuotona, mikä loi pohjaa myös asuntojen rakennuttamiselle osakeyhtiömallilla. Kasvavan työväestön siirtyessä kaupunkeihin tarvittiin runsaasti uusia asuntoja. Ensimmäiset osakeyhtiömuotoiset talot olivat vuokrakasar- meja 1800-luvun puolivälissä. 1880-luvulla al- koi syntyä kerrostaloja, joissa asukkaat tulivat omistajiksi. Asunto-osakeyhtiömallissa yhtiö omistaa asun- not ja rakennuksen ja ”asunnonomistaja” omistaa yhtiön osakkeita, joilla hän saa hallintaoikeuden tiettyyn asuntoon. Euroopassa yleisin on niin sa- nottu condominium-malli, jossa omistaja omistaa asuntonsa kiinteistömuodossa, kuten vaikkapa omakotitalon omistajat. Asukas omistaa asun- non, ja yhteisesti omistetaan kaikki rakenteet ja yhteiset tilat sekä järjestelmät. Näiden hallin- nointia varten perustetaan omistajien yhdistys, joka vastiketta keräämällä hoitaa yhteisiä asioita. Osittain ilmeisesti tästä suomalaisesta asun- to-osakeyhtiömallista johtuen taloyhtiöt ovat perinteisesti toteuttaneet remontit itsenäisesti. Euroopassa sen sijaan remontteja usein toteute- taan laajempina kokonaisuuksina. Edessä ole- vat energiaremontit voisivat olla hyvä sytyke Suomessakin koota voimia laajemmin yhteen. Usein energiatehokkuushankkeet lähtevät hitaasti liikkeelle, sillä yksittäisten talojen ja asunto-osakeyhtiöiden energiaremontit aiheut- tavat kokoonsa nähden ison työn ja vaivan sekä kilpailuttajalle että työn tarjoajalle, ja tulevat suhteellisesti sen vuoksi kalliiksi, sanoo euro- parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (EPP/kok). Energiatehokkuusremontteja varten tulee hanke suunnitella hyvin, kilpailuttaa ja toteut- taa, mikä voi yksittäisille omakotitaloasujille tai taloyhtiöille olla haastavaa. Sen takia joissakin jäsenmaissa on jo kerätty toimijoita yhteen suun- nittelemaan ja toteuttamaan laajempia energia- tehokkuusremontteja naapurustoittain tai peräti kaupunginosittain, hän jatkaa. Pietikäinen ehdottaa, että myös Suomessa voitaisiin valtion, kaupunkien, Kiinteistöliiton, Omakotiliiton sekä asuntorahastojen ja raken- nusyhtiöiden välisellä yhteistyöllä ryhtyä toteut- tamaan energiaremontteja isompina hankkeina. Remonttimalleja olisi kuitenkin eri tilantei- siin sopivia. Erilaisia malleja pitäisi olla tarjolla tietysti taloyhtiöille sekä yksittäisille omakoti- taloasujille, Pietikäinen painottaa. Helppoutta ja etuja Sirpa Pietikäinen ehdottaa kaupungeissa ener- giaremonttien suunnittelemista laajempina ko- konaisuuksina skaalaetujen saamiseksi. Tässä tapauksessa kunta, rakennusyhtiöt ja haettavat tuet tekevät remonteista helpompia ja halvempia skaalaedun vuoksi. Kyseiset remontit voitaisiin toteuttaa esimerkiksi aluerakentamis- sopimusmallilla, joka oli aikaisemmin paljon- kin käytössä. Nyt voitaisiin tehdä aluerakentamismalli, jossa esimerkiksi Helsinki olisi aktiivinen re- monttien alullepanija. Tällöin esimerkiksi ensin tehtäisiin energiaremontteja Itä-Pasilassa, siitä edettäisiin Länsi-Pasilaan ja edelleen Ilmalaan, hän jatkaa. Pietiköinen muistuttaa energiaremontin to- teuttamisen olevan yksittäiselle taloyhtiölle han- kalaa, koska sillä ei ole välttämättä tarvittavaa kilpailutus- tai isännöintiosaamista. Suuremmat projektit hyötyvät EU-rahoituksesta, sillä tuet jaetaan kansallisella ja alueellisella tasolla. Aurinkoenergian hyödyntäminen vähentää riippuvuutta uusiutumattomista energialähteistä. Taloyhtiöissä aurinkopaneelit ovat yleistyneet viime vuosina, aurinkosähkön avulla muun muassa lämmitetään käyttövettä. Kuva: Caruna 9 Maalämpökaivoja on porattu viime vuosina runsaasti niin asuintalojen kuin liike- ja tuotantorakennuksienkin tonteille. Maalämpö sopii päälämmitysjärjestelmäksi lähes kaikkiin kiinteistöihin, niin uusiin kuin vanhoihinkin. Se on erinomainen vaihtoehto kaukolämmölle erityisesti alueilla, missä on kallis kaukolämpö. Kuva: Rototec– Yksittäisten taloyhtiöiden on myös vaike- ampi päästä mukaan kilpailutuksiin liian pieni- nä projekteina. Myös hinta on tässä tapauksessa korkeampi, sillä yksittäiset taloyhtiöt eivät hyö- dy mittakaavaeduista, joita aluerakentamissopi- musmalli niille voisi tarjota. Pietikäisen ehdottamassa mallissa taloyhtiöitä houkuteltaisiin siis remonttiprojektiin mukaan lupaamalla halvempaa toteuttamiskustannusta ja helppoutta, kun kilpailutusta ei tarvitse toteuttaa itse. Kaupunkien tulisi olla projektijohtajia ja nii- den käynnistäjä. Ympäristöministeriön johdol- la pitäisi Pietikäisen mukaan tehdä kansallinen energiatehokkuusremonttiohjelma ja valtionva- rainministeriön osalta kansallinen rahoitus. Kaupungeilla tulisi tässä olla aloitevastuu ja energiaremontit toteutetaan kaupunginosittain kerralla. Mikäli taloyhtiö ei projektiin halua läh- teä mukaan, tulee energiaremonttien toteuttami- nen tulevaisuudessa huomattavasti kalliimmaksi. Energiaremontit ovat Pietikäisen mukaan tie- tenkin järkevintä toteuttaa silloin, kun taloon tu- lisi tehdä perusremontti joka tapauksessa. Niinpä energiaremontit kannattaa suunnitella kaupun- ginosittain niin, että alueen rakennuskantaan on jo valmiiksi aikataulutettu useita perusre- monttitarpeita. Aluerakentamissopimusmalli teettäisi li- säksi töitä rakennusalalle, joka kipeästi tarvitsee uutta puhtia. Alalle saataisiin lisää työpaikkoja, ammattitaitoa ja uusia innovaatioita, jolloin malli toimisi myös puhtaasti liiketoiminnan kehittäjänä. Mallin avulla energiaremontit halpenevat, ener- gialaskut pienenevät, toimiala menestyy parem- min, ammatillinen osaaminen kehittyy ja lisäksi myös kaupunkien ja näin ollen koko Suomen hii- lijalanjälki pienenee, Pietikäinen luettelee etuja. Taloudellista tukea Suurin, kaupunginosittain toteuttaviin energia- remontteihin voisi olla haettavissa myös talou- dellista tukea EU:lta. Kyseessä on Renovation Wave -tuki. Yksittäiset ihmiset eivät pysty tukea hake- maan, minkä vuoksi suuremmat projektit hyö- tyvät myös EU-rahoituksesta, sillä tuet jaetaan kansallisella ja alueellisella tasolla. Suomi ei ole tähän mennessä hyödyntänyt tukia tarpeeksi te- hokkaasti, Sirpa Pietikäinen huomauttaa. Lisäksi remonttien tekeminen kaupungino- sittain tulee halvemmaksi joukkokilpailutuksen ja skaalaedun takia, minkä vuoksi taloyhtiöitä kannustetaan lähtemään yhdessä mukaan. Ener- giaremonttien takaisinmaksuaika tulee olemaan noin viisi vuotta ja tämän mittaluokan energia- tehokkuusprojekteissa voidaan luottaa tekijöi- den asiantuntemukseen ja osaamiseen eikä itse tarvitse asiaa sen enempää tutkia, hän jatkaa. EU jakaa Renovation Wave -rahoitusta jäsen- maille, joten jäsenmaiden on sitä ensin haetta- va. Tämän jälkeen tukea haetaan kansalliselta viranomaiselta. Näin ollen, mikäli remontit toteutetaan alue- rakennussopimusmallilla, jossa kaupungit ja val- tio ovat jo mukana, tulee rahoituksen jakaminen projektille luontaisesti helpommaksi. EU- raho- jen haussa menestyvät erityisesti mittakaavae- tuja hyödyntävät hankkeet, jotka ovat huolella valmistettu ja ne ovat monia osapuolia hyödyn- täviä ja työllistäviä, Sirpa Pietikäinen toteaa. Lisäksi on olemassa EIR-rahoitus, joka on Euroopan investointirahaston takaama laina energiaremonteille. Se tarjoaa taloyhtiöille ja pienyrityksille parempia lainaehtoja ja vähentää vakuuksien tarvetta energiaremonteissa.  Takauksen avulla rahoitusta on helpompi saada, ja se voi kattaa jopa 70–80 prosenttia in- vestoinnin arvosta, Pietikäinen toteaa. n 10 n Kiinteistöalan uutisia Redin Food Port ravintolasatama aukesi syksyllä 2023. Kuva: Asi Rask H elsingin Kalasatamassa si- jaitseva kauppakeskus Redi on alkuvuoden aikana ker- tonut merkittävästä kasvus- ta. Kesän aikana kasvu on jatkunut ja käynnissä on kauppakeskukselle ennätysten vuosi. Samalla kauppa- keskusta kehitetään palvelemaan yhä paremmin kehittyvää ja kasvavaa Ka- lasataman aluetta. Kesäkuussa Redi teki historiaa ja ylitti ensimmäistä kertaa kuukauden aikana 1,1 miljoonan kävijän rajan. Heinäkuussa kasvua nähtiin yli 14?pro- senttia edellisvuoteen verrattuna, ja elokuussakin kävijämäärä kasvoi 12 prosenttia. Kävijämäärien kasvu on näkynyt myönteisesti myös Redin vuokralaisten myynneissä: vuokra- laisten myynnit kasvoivat kesäkuussa seitsemän, heinäkuussa yhdeksän ja elokuussa seitsemän prosenttia. Kaup- pakeskuksen kävijämäärä on kasvanut kuluneen vuoden aikana 10?prosent- tia ja vuokralaisten myynti kuusi pro- senttia. Tämä tarkoittaa noin 800 000 uutta asiakasta ja yli kuuden miljoonan euron myynnin kasvua. KTI Kiinteis- tötiedon kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksien mukaan pääkaupun- kiseudun kauppakeskusmarkkina on kasvanut kuluvan vuoden aikana mal- tillisesti: kävijämäärä kaksi ja myynti 0,7 prosenttia.  Redin kasvu on ollut todella mer- kittävää. Tällaiset luvut eivät synny it- sestään vaan ovat pitkäjänteisen työn tulosta. Kasvu luo meille koko ajan vakaampaa pohjaa, jonka avulla kes- tämme tulevia haasteita paremmin, sanoo kauppakeskusjohtaja Mika Mustasilta. Syyskuussa 2018 avatun Redin omistavat Ilmarinen, LähiTapiola ja OP Ryhmä. Historiallinen kortteli myyntiin Rovaniemellä Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt Rovaniemen keskustassa sijaitsevan Lääninhallituksen korttelin tarjouskil- pailun. Kortteli muodostuu puistomai- sesta alueesta sekä useista rakennuksista, ja se on osa valtakunnallisesti merkit- tävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella on toiminut vuosikymmenten ajan valtionhallinnon eri toimijoita.  Kyseessä on ainutlaatuinen kohde ai- van napapiirin portilla upeassa historial- lisessa ympäristössä. Lääninhallituksen kortteli tarjoaa mahdollisuuden vaalia vanhaa ja luoda uutta elämää arvokkaa- seen ympäristöön Rovaniemen matkailun, hallinnon ja palveluiden ytimeen, sanoo Senaatti-kiinteistöjen kehityspäällikkö Antti-Ville Haapanen Rovaniemen keskustan kortteli 38, tun- netaan myös nimellä Koskenranta, sijait- see Kemijoen rannalla Jätkänkynttilän ja Ounaskosken siltojen välissä. Alueella si- jaitsevat muun muassa vuonna 1947 val- mistunut lääninhallituksen virastotalo, vuonna 1939 rakennettu Kemijoen Uit- toyhdistyksen talo, rivitalo, maaherran entinen asunto, sauna- ja talousrakennus sekä lämpökeskus. Vuokranalennuksia ja ennätysinvestoinnit turvallisuuteen Senaatti-konserni toteutti vuoden 2025 alusta yhteensä noin 19 miljoonan eu- ron vuokranalennukset valtion virastoil- le ja laitoksille. Yhdessä virastojen ja laitosten kanssa jatketaan toimia, joil- la pystytään vuosien 2025–2027 aikana saavuttamaan yhteensä 53 miljoonan ti- lakustannussäästöt. Rakennusinvestoin- nit erityisesti turvallisuusviranomaisten tiloihin ovat ennätystasolla, ja koko vuo- den investointien ennustetaan nousevan noin 770 miljoonaan euroon. Poikkeuksellisen haastavan markkina- tilanteen takia kiinteistömyynnin tilanne on vaikea. Alkuvuoden aikana myyn- tejä toteutui Senaatti-kiinteistöillä vain 5,5 miljoonaa euroa, ja kiinteistömyyn- nin tulos oli 900 000 euroa tappiollinen. Viime vuoden vastaavan ajankohdan to- teutuneet kiinteistömyynnit olivat 49,8 miljoonaa euroa. Kiinteistömyynnin ennustetaan olevan koko vuoden osalta 55 miljoonaa euroa, joka alittaa selvästi budjetoidun 78 mil- joonaa euroa. Nopeasti vähenevä toimis- totilan käyttö ja kiinteistömarkkinoiden alavire aiheuttavat sen, että kiinteistö- myynnin tulostavoitteiden saavuttami- nen on jatkossa haastavaa. Turun satamaan merkittävät investoinnit  Matkustajakäytävä S1 toimii tulevaisuudessa laivamatkustajien sisäpuolisena kulkuyhteytenä Skanskan parhaillaan rakentamasta terminaalirakennuksesta uudelle S1-pistolaiturille. Havainnekuva: PES-Arkkitehdit Oy. S kanska ja Turun Satama ovat allekirjoittaneet sopimuksen Turun sataman S1-laiturin matkustajakäytävien sekä maihinnoususiltojen rakentamisesta. Asennustyöt Turun satamassa alkavat toukokuussa 2026 ja valmistuvat sa- man vuoden loppuun mennessä. Hankkeeseen sisältyvät suunnitte- lu-, rakennus- ja talotekniset sekä hyd- rauliikkatyöt. Matkustajakäytävä S1 toimii tulevaisuudessa laivamatkus- tajien sisäpuolisena kulkuyhteytenä Skanskan parhaillaan rakentamas- ta terminaalirakennuksesta uudelle S1-pistolaiturille, jonne laivapaikka sijoittuu. Skanskan rooli sekä yhteistermi- naalin että nyt myös S1-laiturin matkus- tajakäytävien ja maihinnoususiltojen rakentamisessa vahvistaa hankkeen kokonaisvaltaista etenemistä. Yhteis- työ mahdollistaa saumattoman toteu- tuksen, jossa matkustajapalveluiden kehittäminen ja satamaliikenteen su- juvuus kulkevat käsi kädessä, toteaa Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Erik Söderholm. Kauppakeskus Redin myynti Helsingissä vauhtiin Pitkää ikää putkillesi! Skannaa QR -koodi ja tutustu käyttäjäkokemuksiin ja videoihin tai siirry selaimella osoitteeseen bauersolutions.fi/asiakaskokemukset Bauer Solutions Oy Lämmittäjänkatu 6, 00880 Helsinki l 040 900 7651 info@bauersolutions.fi l bauersolutions.fi Ensiksi nostimme menoveden lämpötilaa, mikä poisti yläkerrosten ongelman, mutta alakerrosten asunnot ylikuumenivat. Uusimme myös termostaatteja, ilmasimme pattereita sekä huuhtelimme lämmitysverkoston, mutta mitkään toimet eivät auttaneet. Lämmityksestä alkoi tulla melko kallista.” Isännöitsijät laskevat, että laitteet ovat maksaneet itsensä takaisin säästyneinä korjauskuluina jo kymmeniä kertoja.” Lämmityspuolella yhden lämmityskauden jälkeen myös kylmät huoneistot alkoivat lämmetä ja lämmitys pystyttiin palauttamaan alun perin määriteltyihin arvoihin. Tämä osaltaan tarkoitti säästöä lämmityskuluissa.” Kun Bauer-laite asennettiin ei tarvinnut tehdä isoja putkistoremontteja ja patteri- venttiilit toimivat erinomaisesti. Olemme olleet todella tyytyväisiä laitteiston toimintaan ja olemme harkinneet Bauerin asennusta myös käyttövesiverkostoon.” Bauer-vedenkäsittelylaitteen käyttö lämmitys- ja käyttövesijärjestelmissä vähentää energiankulutusta, poistaa jo muodostuneita sakkakerrostumia ja minimoi korroosion. • Lisää käyttöikää ja suojaa putkistolle • Asumisviihtyvyyttä ja lisäarvoa kiinteistölle • Säästöä huolto- ja korjauskustannuksissa • Varmistaa erinomaisen vedenlaadun • Energiatehokas ja ympäristöystävällinen Lisätietoa: Mikko Timonen, puh. 040 900 7651 12 A Asunto-osakeyhtiöissä toteutetaan monenlaisia korjaushankkeita, aina yksittäisten huoneistojen pienehköjen ongelmien korjaamisesta koko kiin- teistön kattaviin peruskorjaus- ja perusparannus- hankkeisiin. Valitettavan usein asunto-osakeyhtiöiden kor- jaushankkeet epäonnistuvat, ja valitettavan usein ne myös johtavat riitoihin ja oikeudenkäynteihin. Yleensä ei ole asunto-osakeyhtiön, osakkeenomistajan eikä asunto-osakeyhtiön sidos- ryhmienkään (esimerkiksi isän- nöintitoimistot, korjaushankkeissa käytettävät urakoitsijat ja konsultit jne.) etujen mukaista käyttää vuo- sikausia aikaa ja suuria summia rahaa oikeusprosesseihin, joiden lopputulosta ei ole milloinkaan varmuudella mahdollista tietää etukäteen. Lisäksi, vaikka oikeu- denkäynti voitettaisiinkin, vasta vastapuolen maksukyvystä riip- puu, muuttuuko tuomioistuimen myönteinen tuomio milloinkaan konkreettisesti rahaksi, ja oliko oikeudenkäyntiin ryhtyminen kannattavaa vai ei. Korjaushank- keiden onnistumiseen ja riitojen välttämiseen on kuitenkin asun- to-osakeyhtiön omalla tekemisellä mahdollista vaikuttaa tehokkaasti. Kaikki lähtee oikean tilan- nekuvanniin teknisen kuin juridisenkin tilannekuvanmuo- dostamisesta. Kun esille tulee kor- jaustarve, huolellisesti toimiva asunto-osakeyhtiö selvittää ensin- näkin, mistä on teknisesti tarkal- leen kyse, ja mikä on teknisesti perustelluin ja tarkoituksenmu- kaisin tapa toteuttaa korjaaminen. Edelleen huolellisesti toimiva asunto-osakeyhtiö sel- vittää, mitä kyseiseen korjaushankkeeseen ryhtyminen juridisesti edellyttää. Voiko isännöitsijä tai hallitus päät- tää korjaamisesta, vai onko kyse laajakantoisesta tai olen- naisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin vaikuttavasta hankkeesta, johon tarvitaan yhtiökokouksen päätös? Tar- vitaanko viranomaislupia? Liittyykö korjaushankkeeseen osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta sivuavia aspekteja, jotka täytyisi ottaa huomioon? Onko käsillä tilanne, jos- sa asunto-osakeyhtiön on vahingonkorvausvastuun uhalla ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin, vai voiko korjaa- minen odottaa esimerkiksi seuraavaan tilikauteen? Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä lukuisista juridisista ky- symyksistä ja riskeistä jotka voivat korjaushankkeiden yh- teydessä tulla eteen. ”Liikkuvia osia” voi niin tekniseltä kuin juridiseltakin kannalta olla paljon. ”Oikeille raiteille” Sen jälkeen kun realistinen ja oikea tilannekuva on luotu, seuraa hankesuunnittelu. Varsinkin laajemmissa ja haasta- vammissa korjaushankkeissa hankesuunnitteluun ja vies- tintään osakkeenomistajille kannattaa panostaa niin, että hanke lähtee heti alusta lähtien ”oikeille raiteille”. Huolellisella ja asianmukaisella hankesuunnittelulla varmistetaan, että kaikki asunto-osakeyhtiön velvollisuu- det rakennuttajana tulevat asianmukaisesti täytetyiksi, ja että hankkeelle on myös osakkeenomistajien tuki. Erittäin tärkeitä hankesuunnitteluun liittyviä vaiheita ovat urakoitsijoiden, konsulttien ja muiden tarvittavien pal- veluntarjoajien kilpailuttaminen ja valitseminen, rakenta- miseen tarvittavien suunnitelmien / piirustusten suunnittelu ja teettäminen sekä hankkee- seen liittyvien sopimusasiakir- jojen suunnittelu ja teettäminen. Jos jossakin näistä epäonnistu- taan, seurauksena on helposti epäonnistunut korjaushanke, syyllisten etsintä ja riitely tuo- mioistuimessa. Urakoitsijan ja muiden palveluntarjoajien valit- semisen jälkeen ja urakkasopi- muksen ja muiden sopimusten tultua solmituksi, alkaa urakan toteuttaminen. On tärkeää, että urakkaa val- votaan asianmukaisesti, ja sikä- li kuin urakoitsijan toiminnassa ilmenee huomauttamista, ura- koitsijaa tulee reklamoida puut- teista ja sopimusrikkomuksista asianmukaisesti ja viipymättä. Samoin muita palveluntarjoajia tulee tarvittaessa reklamoidajos esimerkiksi urakkasuun- nitelmissa ilmenee ongelmia, tulee suunnittelijaa reklamoida. Pätevän ja ammattitaitoisen valvojan / valvojien valitse- misen tärkeyttä ei voi kyllik- si korostaa. Asunto-osakeyhtiö saattaa menettää oikeutensa ve- dota urakoitsijan tai muun sopi- muskumppaninsa sopimusrikkomuksiin pelkästään sillä perusteella, että asianmukainen reklamaatio on jäänyt huolimattoman valvonnan vuoksi tekemättä. Vaatimukset yksilöitävä Urakan valmistuttua seuraa urakan vastaanottotarkastus. Asunto-osakeyhtiöiden ja urakoitsijoiden välisiin urakka- sopimuksiin sovelletaan useimmiten YSE 1998 -sopimu- sehtoja (jäljempänä ”YSE”). Kyseiset sopimusehdot lähtevät siitä, että osapuolten tulee esittää mahdolliset vaatimuksensa perusteiltaan yk- silöityinä viimeistään vastaanottotarkastuksessa uhalla, että oikeus vaatimusten tekemiseen on muutoin menetetty. Tämä riski tulee tietenkin tiedostaa, ja jos jostakin asias- ta ei ole vastoin yllä suositeltua aikaisemmin reklamoitu ja esitetty vaatimusta, on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että reklamaatio ja vaatimus esitetään vähintäänkin perus- teiltaan yksilöitynä viimeistään vastaanoton yhteydessä. On myös hyvä uudistaa aikaisemmin asianmukaisesti jo esitetyt vaatimukset vastaanoton yhteydessä. Jos asun- to-osakeyhtiön ja urakoitsijan väliset tilisuhteet jäävät vas- taanottotarkastuksen jälkeen vielä joltakin osin epäselviksi, pidetään YSE:n mukaisesti taloudellinen loppuselvitys. Korjaushankkeen riskien välttäminen Mikko Puhakka. n Taloyhtiön lakiasiat 13 Oulun Torihotellin rakennustyöt vauhtiin Oulun keskustaan valmistuu ensi vuonna 144 huoneen Torihotelli. Havainnekuva: SRV O ulun keskustaan toteutettavan Torihotellin rakennustyöt al- koivat syyskuussa. Rakenta- misen käynnistämispäätöstä edellyttäneet maanvuokrasopimusten muutossopimukset on nyt allekirjoitet- tu. Torihotelli on tarkoitus valmistua kesäkuussa Oulun kulttuuripääkaupun- kivuodelle 2026.  Heinäkuussa SRV ja kiinteistösijoi- tusyhtiö Balder Finland allekirjoittivat sopimuksen Torihotellin kaupasta ja loppuun rakentamisesta.  Rakentami- nen käynnistyy työmaan perustamisel- la ja sisävaiheen töillä, jossa toteutetaan tilat valmiiksi tulevaa hotellin ja ravin- tolan toimintaa varten.   Torihotellin tiloihin avataan?kesällä 2026 Scandic Go -hotelli, joka tuo alueel- le modernia majoitustarjontaa keskeisellä sijainnilla Oulun keskustassa. Hotelliin tulee Scandicin uuden hotellikonseptin mukaiset 144 huonetta.  Hotellin lisäksi rakennuksen?katuta- soon avautuu oululaisen 2 Fam Group Oy:n?operoima noin?1800 neliömetrin?- laajuinen?ravintola- ja tapahtumatilako- konaisuus, joka rikastuttaa Oulun alueen palvelutarjontaa ja elävöittää torialuetta.   Lisäksi kohteessa on tarjolla vuok- ralle?pinta-alaltaan 230?ja?280 neliö- metrin laajuisia liike-, tai varastotiloja. Tilat soveltuvat erinomaisesti esimer- kiksi erikoisliikkeille, toimistotilaksi tai palvelualan toimijoille, jotka haluavat sijoittua vilkkaalle torialueelle.  Helen jätti Kampin  Sähkötalon n Kiinteistöalan uutisia Helsingin energiayhtiö Helen muut- ti syyskuun puolivälissä Sähkötalosta uusiin toimitiloihin Ruoholahden We Landiin, aivan Salmisaaren voimalai- toksen viereen. Uudet toimitilat on ra- kennettu ympäristövastuullisesti ja ovat ensimmäiset Suomessa, jotka täyttävät korkeimman BREEAM Outstanding -ta- son ympäristöluokituksen.  Ikoninen Sähkötalo rakennutettiin Helsingin kaupungin energialaitoksen, nykyisen Helenin, pääkonttoriksi vuon- na 1973. Alvar Aallon suunnittelema kulttuurihistoriallisesti arvokas toimis- torakennus on säilynyt pääosin alkupe- räisessä kunnossa.  Sähkötalo on palvellut meitä he- leniläisiä erinomaisesti kuuden vuosi- kymmenen ajan. Nyt kun tähtäämme kohti polttamattomuutta uudessa ener- gian kokonaisjärjestelmän joustavuu- teen perustuvassa strategiassamme, niin työkulttuuri kuin Helen organisaationa on muuttunut huomattavasti ja on aika kääntää uusi sivu Helenin historiassa myös toimitilojemme suhteen, Helenin työntekijäkokemuksesta vastaava joh- taja Janna Anttila toteaa.  Helenillä on uusissa tiloissa käytös- sään noin 6 500 neliömetriä tilaa nel- jässä kerroksessa.   Ennen kaikkea uudet toimitilat toimivat heleniläisten kohtaamispaik- kana. Samoihin tiloihin siirtyi Käpyläs- tä myös Helen Sähköverkko Oy, mikä mahdollistaa entistä tiiviimmän yh- teistyön Helen-konsernin sisällä, tii- vistää Anttila.  Loppuselvityksessä osapuolten tu- lee esittää vaatimuksensa toisiaan kohtaan paitsi perusteiden, myös määrien osalta yksilöityinä puhe- vallan menettämisen uhalla. Tässä yhteydessä todettakoon, että käy- tännössä on myös tavanomaista, että vastaanottotarkastus ja talou- dellinen loppuselvitys sovitaan pi- dettäväksi yhdellä ja samalla kertaa samassa tilaisuudessa. YSE:n mu- kaan urakan takuuaika käynnistyy, kun urakoitsijan urakkasuoritus on vastaanottotarkastuksessa hyväk- sytty vastaanotetuksi. Takuuaika on YSE:n mukaan kaksi vuotta, jollei urakkasopi- muksessa ole toisin sovittu. En- nen takuuajan umpeen kulumista on tärkeää pitää takuutarkastus. Jos urakoitsijan urakkasuorituksessa il- menee virhe, joka ei ole vastaanot- totarkastuksessa ollut havaittavissa, siihen on lähtökohtaisesti vedotta- va takuuaikana. Kynnys sille, että tilaaja voi vedota urakoitsijan vir- heisiin takuuajan umpeen kuluttua, on YSE:n mukaan varsin korkea. T akuutarkastus on siten yleen- sä viimeinen mahdollinen paikka asunto-osakeyhtiölle urakoitsijan virheeseen vetoamiselle. Takuu- ajan ja takuutarkastuksen osalta on kuitenkin huomattava, että jos vastaanottotarkastuksessa havait- tavissa olleesta virheestä ei ole reklamoitu ja esitetty vähintään pe- rusteeltaan yksilöityä vaatimusta vastaanoton yhteydessä, siihen ei voi enää vedota takuuaikanakaan. Korjaushankkeiden ”sudenkuopat” vältetään tehokkaimmin, kun han- ke suunnitellaan ja valmistellaan asianmukaisesti jo alkumetreiltä lähtien. On tärkeää tietää ja ym- märtää niin tekniseltä kuin juri- diseltakin kannalta, mitä oikein ollaan tekemässä, ja mitä riskejä tilanteeseen liittyy. Asunto-osa- keyhtiöiden hoitovastikkeiden ja hoitokulujen noustua voimakkaasti viime vuosina, joissakin yhtiöissä saattaa olla houkutuksena korja- ushankkeiden toteuttaminen niin halvalla kuin vain suinkin mahdol- lista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että aluksi kaikkein halvimmalta näyttänyt vaihtoehto saattaa asioi- den mennessä pieleen osoittautua lopulta kaikkein kalleimmaksi. n Mikko Puhakka Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Niemi & Puhakka Oy 14 Julkisivuremontti uudistaa talojen ilmeen. Kuvassa vasemmanpuoleisen talon julkisivu on uusittu, oikeanpuoleisen talon julkisivu remontoidaan lähiaikoina. Suomen suurimmassa aluekorjaushankkeessa remontoidaan perusteelllisesti 44 kerrostaloa Helsingin Siltamäessä S uomalaiset oppivat tuntemaan Koilis-Hel- singissä sijaitsevan Siltamäen kaupun- ginosan vuosina 1969-1976 esitetystä televisiosarjasta Naapurilähiö. Sarja oli aikansa suuri ilmiö, maamme suosituin tv-sar- ja. Parhaimmillaan MTV:n sarjan jaksoja katsoi kaksi miljoonaa suomalaista. Sarjassa seurattiin Suomen suurimmassa aluekorjaushankkessa remontoidaan perusteellisesti kuuden taloyhtiön yhteensä 39 kerrostaloa. Aluekorjausmalli tuo taloyhtiöille mittavat taloudelliset hyödyt. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri perheiden elämää kuvitteellisessa Helsingin Ka- tajamäessä, sarja kuitenkin kuvattiin Siltamäessä. Siltamäkeä ryhdyttiin voimakkaasti rakenta- maan 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Alueen asemakaavan ja rakennukset suunnitteli arkki- tehti Pentti Ahola. Alueen rakentamisen toteutti Puolimatkan ra- kennusliike, jolle Siltamäki oli kolmas aluera- kennuskohde Vantaan Kaivokselan ja Myyrmäen jälkeen. Puolimatka osti yhteensä 52 hehtaaria maata eräältä maanviljelijältä ja rakensi lähiöön 44 kerrostaloa. Talot rakennettiin kaksi- ja kol- mikerroksisiksi. Siltamäkeä pidetään yhtenä Suomen hienoim- mista lähiörakentamisen esimerkeistä. Siksi alue on maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympä- ristön statuksen maakuntakaavassa. Siltamäen historia on vahvasti läsnä parhaillaan toteutet- Naapurilähiön kasvojenpesu 15 Susteran taloyhtiöpalveluiden liikepäällikkö Jari Kauppinen, As. Oy Siltakoivun hallituksen puheenjohtaja Jyrki Kuula ja isännöitsijä Mika Lappalainen pitävät aluekorjausmallia hyvänä tapana toteuttaa isot remontit. Taloyhtiöt hyötyvät erityisesti alentuneista kustannuksista. tavassa aluekorjaushankkeessa, joka on Suomen suurin. Korjaushankkeessa remontoidaan perus- teellisesti kuuden taloyhtiön yhteensä 44 kerros- taloa. Talot on rakennettu vuosina 1968-1973. Asuntoja taloissa on yhteensä 981. Taloyhtiöis- tä neljä on kolmekerroksisia ja kolme kaksiker- roksisia. Ulkovaippasaneerauksessa korjataan vesikatto, julkisivut, salaojat, parveke-elemen- tit, ikkunat sekä porrashuoneiden lasiseinät. Lisäksi jo urakan aloittaneiden taloyhtiöiden lämmitysjärjestelmä vaihtuu maalämpöön, jota toteutustavasta riippuen tukee lämmön talteen- otto. Taloyhtiöillä on myös varaus rakennuttaa aurinkovoimala. Koska alue ja talot ovat suojeltuja, Helsingin kaupungin korjaustapaohjeet ohjaavat nyt teh- tävien remonttien materiaalivalintoja ja toteu- tustapoja. Kaupunki on antanut tiukat ohjeet mitä voi- daan tehdä. Esimerkiksi julkisivurappauksesta käytiin tarkka keskustelu. Keskusteluissa pää- dyttiin siihen, että julkisivun uuden rappauksen päälle rapataan vielä kiviseosta, jotta talojen ulkonäkö pysyy entisellään, kertoo Siltamäen aluekorjaushankkeesta vastaavan Susteran talo- yhtiöpalveluiden liikepäällikkö Jari Kauppinen . Käyttäiän päässä Aluekorjaushanke sai alkunsa, kun talojen ra- kenteiden kunto oli teknisen käyttöikänsä päässä. Yksinkertaisesti aika tekee tehtävänsä. Ta- lot ovat yli 50 vuotta vanhoja, eikä rakenteille aiemmin oltu tehtyvastaavan laajuisia peruskor- jauksia. Korjausvelkaa oli päässyt kertymään, 16 Parvekkeet uusitaan kokonaan. Uudet parvekkeet ovat aiempaa suurempia, noin kahdeksan neliön kokoisia. Parvekkeet myös lasitetaan. Syyskuun puolivälissä työmaalla asennettiin pariin taloon uusia parvekelaattoja. Siltamäen kaupunginosassa Helsingin ja Vantaan rajalla on yhteensä 49 Puolimatkan rakennusliikkeen rakentamaa kerrostaloa. Korjaushankkeessa remontoidaan perusteellisesti kuuden taloyhtiön yhteensä 39 kerrostaloa. Talot on rakennettu vuosina 1968-1973. Kuva: Sustera kertoo Siltamäen Huolto Oy:n toimitusjohtaja, isännöitsijä Mika Lappalainen . Hän toimii isännöitsijänä kaikissa taloyhtiös- sä, joihin perusteellinen julkisivuremontti par- haillaan tehdään. Siltamäen Huollon puolestaan omistavat siltamäkeläiset asunto-osakeyhtiöt. Toki remontteja on tehty aikojen kuluessa aikaisemminkin, kuten esimerkiksi saumojen uusimisia, kattokorjauksia ja ikkunoiden päivi- tystä kolmannella ruudulla, Lappalainen jatkaa. Muutama vuosi sitten toteutettiin putkire- montti. Se oli pakko tehdä, koska vuotoja alkoi olla niin paljon. Remontissa viemärit sukitettiin ja käyttövesiputket uusittiin, kertoo taloyhtiöistä suurimman, Asunto-osakeyhtiö Siltakoivun hal- lituksen puheenjohtaja Jyrki Kuula . Koska Siltamäen talot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, ja taloyhtiöt omistavat yhdessä isännöinti- ja huoltoyhtiön, on luonnollista, että taloyhtiöt ryhtyivät yhdessä suunnittelemaan jul- kisivuremonttia. Taloyhtiöt ovat koko olemassa- olonsa ajan tehneet tiivistä yhteistyötä eri asioissa. Osakkaita ei lopulta ollut vaikeata saada hyväksymään remontti, vaikka putkiremontin kustannuksia on vielä maksamatta. Meidän ta- loyhtiössämme 80 prosenttia osakkaista kannatti julkisivuremontin tekemistä, muissa taloyhtiöis- sä remontit on hyväksytty lähes kokonaan ilman soraääniä, Jyrki Kuula kertoo. Ensimmäisen kohteen urakkavaihe alkoi ke- väällä 2025. Ihmiset ovat tiedostaneet talojen kunnon, moni on odottanut remonttia. Ja remontin suosio on kasvanut sitä mukaa, kun muiden taloyhtiöiden ihmiset ovat käyneet katsomassa meidän taloyh- tiömme remontoituja julkisivuja, Kuula sanoo. Monia hyötyjä Suomessa ryhmärakentaminen ja aluekorjaus- mallit ovat verrattain harvinaisia, vaikka ne tuo- vat runsaasti hyötyjä taloyhtiöille. Suomessa 17 Lämmöntalteenoton siirtoputket on koteloitu siististi talon julkisivuun. Talojen pitkille sivuille asennetaan vanhan julkisivukuoren päälle 70 millin eriste, jonka päälle tulee uusi rappaus. Talojen päätyihin asennetaan 100-millinen eriste, kertoo Susteran taloyhtiöpalveluiden liikepäällikkö Jari Kauppinen. Siltamäen aluekorjausurakan mittakaavasta kertoo uusittavien ikkunoiden määrä, noin 4 000 kappaletta. Kerrostalojen julkivuihin rapataan pienistä kivistä koostuvaa seosta. Näin talojen ulkomuoto vastaa vanhaa betonirappausta. nuksia niin paljon, ettei hoitovastikkeita tarvit- se nostaa. Lämmityskustannuksia alentaa myös energiatehokkuuden merkittävä parantuminen, uusitut julkisivut ja ikkunat parantavat E-lukua, Mika Lappalainen sanoo. Hinnat paikallaan Vaikka Siltamäessä asuvat ihmiset arvostavat rauhallista, luonnonläheistä asuinaluettaan, kau- punginosa on harvinaisuus pääkaupunkiseudulla: asuntojen hinnat eivät ole merkittävästi nousseet. Alueen ilmettä Helsingin Sanomat luonnehti ty- lysti vuonna 2019: ”Koillis-Helsingin Siltamäki näyttää uinuvalta neuvostolähiöltä”. Parhaillaan työn alla olevassa remontissa alue kokee täydellisen kasvojenpesun. Asukkaiden toiveissa on alueen arvostuksen kasvu, joka nä- kyisi myös asuntojen hinnassa. Talot näyttävät uusilta remontin jälkeen. Uskomme, että talojen perusteellisen remon- tin jälkeen kiinnostus asuinaluettamme koh- taan kasvaa. Taloyhtiöissä on hyvin eri kokoisia asuntoja aina reilun 30 neliön yksiöistä noin 130 neliön isoihin perheasuntoihin. Sopivia asuntoja on hyvinkin erilaisiin elämäntilanteisiin, Jyrki Kuula sanoo. Siltamäellä on muutamia valttikortteja ”taka- taskussaan”. Yksi niistä liittyy asumiskuluihin, sillä muihin Helsingin kaupunginosiin poik- keuksena Siltamäessä taloyhtiöt omistavat itse tonttinsa. Eli kaupungin tonttivuokrakorotukset eivät koske siltamäkeläisiä. Alue on myös hyvin rauhallinen, sillä kaikki asunnot ovat omistusasuntoja. Lisäksi vieressä on paljon luontoa, ulkoiluun ja liikunnan har- rastamiseen mahdollisuudet ovat erinomaiset. Meillä on myös ostoskeskuksen yhteydessä ui- mahalli, Kuula luettelee. Neljän taloyhtiön remonttien on määrä val- mistua ensi vuoden loppupuolella. n taloyhtiöt ovat tottuneet tekemään remontit it- senäisesti keskustelematta juurikaan naapuri- taloyhtiöiden kanssa. Aluekorjaushanke tuo monia etuja taloyh- tiöille. Koska kaikki talot ovat jotakuinkin sa- manlaisia, suunnittelukustannuksissa säästetään. Lisäksi säästöä kertyy materiaalihankinnoissa. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiö Siltakoivun ta- loihin hankittiin 1 000 ikkunaa ja kaikkiaan re- montoitaviin taloihin hankitaan yhteensä 4 000 ikkunaa. Kun ikkunoiden ostomäärät ovat näin suuret, yhden ikkunan hinta laskee olennaisesti, Jari Kauppinen sanoo. Hintahyötyjä tulee myös itse korjausurakasta. Aluekorjaushankkeen urakat ovat houkutte- levia urakoitsijoille kokonsa vuoksi. Skaalaetuja syntyy merkittävästi, sen ansiosta urakkahinta alenee, Kauppinen toteaa. Aluekorjaushanke on taloudellisesti mittava hanke, nyt remontissa olevan neljän taloyhtiön yhteenlaskettu urakkahinta on noin 40 miljoo- naa euroa. Kun kaikki seitsemän taloyhtiötä on aikanaan remontoitu, remontin kokonaiskustan- nukset nousevat yli 50-60 miljoonaan euroon. Remontti maksaa reilut 800 euroa per asuin- neliö. Meidän taloyhtiölle myönnetyn remont- tilainan takaisinmaksuaika on 25 vuotta, Jyrki Kuula kertoo. Helsingissä on tunnetusti hyvin kallis kauko- lämpö. Lämmitystavan muutos lämmön talteen- otolla tuettuun maalämpöön on taloudellisesti erittäin hyvä ratkaisu taloyhtiöille. Lämmitystavan muutostöiden kustannukset tulevat julkisivuremontin päälle. Lämmitystavan muutos alentaa taloyhtiöiden lämmityskustan- 18 Y hä useammassa suomalaiskodissa on kuluttaja-akku. Se on kodin tai kiin- teistön energiavarasto, joka yleisimmin yhdistetään omaan aurinkosähköjär- jestelmään. Paneeleilla tai muulla tuotantolait- teistolla tuotettu ylimääräinen sähkö ladataan akkuun, ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi il- taisin tai pilvisinä päivinä. Akku parantaa energiaomavaraisuutta ja voi pienentää sähkölaskua, kun sähköä voidaan käyt- tää akusta silloin, kun sen hinta on korkeampi. Akkuun varastoitua sähköä voi myydä myös verkkoon, jos on tehnyt ylijäämäsähkön myyn- tisopimuksen sähköyhtiön kanssa. Kotitaloudet voivat osallistua sähkön reser- vimarkkinoille omien akkujen muodostaman akuston sekä aggregaattorien kautta. Kuluttajalle tarjolla oleva aggregaattori on eräänlainen virtu- aalinen toimija tai palvelu. Se yhdistelee sähkön käyttäjien ja tuottajien resursseja, ja osallistuu niiden avulla esimerkiksi sähkön reservimarkki- noille. Tavallisempaa vielä toistaiseksi kuitenkin on, että reservimarkkinoille osallistuvat suuret, teollisen kokoluokan akut.  Kuluttaja-akut ovat tärkeä osa energia- murrosta. Akut tukevat kotitalouksien mahdol- lisuuksia tuottaa ja käyttää omaa sähköä entistä tehokkaammin. Kuluttaja-akkujen määrän arvi- oidaan kasvavan nykyisestä 1 000 akusta lähes 10 000 akkuun 2030 mennessä, sanoo verkkoyh- tiö Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen.