KE625 1 (Part 3 of 5)

Valokuitunen eroaa muista saman alan palveluiden tarjoajista siinä, että asiakas saa valita operaattorin ver- kon palvelutarjonnasta. Me tarjoamme avointa verkkoa. Asiakas voi kilpailuttaa operaattorit ja voi ottaa yhteyden käyttöön kun sitä haluaa. Me rakennamme vain infran, minkä jälkeen asiakas voi edetä kui- dun nettipalveluiden suhteen halua- massaan aikataulussa. Jos asiakkaalla on vaikkapa kahden-kolmen vuoden määräaikainen sopimus jonkun toisen operaattorin kanssa, ei hänen tarvitse maksaa kahdesta liittymästä, sanoo Kaunisto. Valokuidun hankinta on yleensä hal- lituksen päätöksen takana, mutta jos- kus päätöksen tekee myös yhtiökokous. Taloyhtiöissä yksi pelko on vastik- keen nousu. Toisaalta valokuidun kysyntä on kasvanut myös kuukausi- maksujen ansiosta. Aikanaan asiakkaat maksoivat valokuidusta kertamaksua, joka saattoi olla 2 000-3 000 euroa ja sen lisäksi nettipalveluista kuukausi- maksua. Kun kaikki palvelutarjoajat ovat siirtyneet kuukausimaksuihin, on kysyntäkin kasvanut, Kaunisto toteaa. Taloyhtiö maksaa meille kuukau- sittain vuokraa verkosta, jotta voimme ylläpitää verkkoa. Taloyhtiössä hinta ei valokuitunetistä ole montaa kymp- piä kuussa asukasta kohden. Pyrim- me aina viemään kaapelit viherreittiä pitkin, jottei asfalttia tarvitsisi rikkoa, hän jatkaa. Verkko alkaa olla rakennettu Haja-asutusalueilla olisi kysyntää ja tarvetta valokuidulle, mutta monessa tapauksessa verkko tulisi liian kalliiksi Lähes kaikissa kyläkeskittymissä on jo runkoverkkoa ja niihin kuidun voi vetää ilman tukia. Valokuitua ei tulla koskaan rakentamaan 100 prosentin kattavuudella eikä se ole kenenkään etukaan, sanoo Heikki Kaunisto. Suomi alkaa olla rakennettu kuitu- verkon osalta. Kuitu kattaa nyt yli 70 prosenttia Suomesta, mikä on käytän- nössä se osa maata, joka on tiheimmin asuttu. Suurin buumi on nyt Kauniston arvion mukaan ohitse Buumi alkoi korona aikana viiti- sen vuotta sitten. Tänä vuonna verkon rakentamisen volyymi ei vielä kovasti vähenee, mutta jo ensi vuonna ainakin itse näkisin volyymin putoavan. Sen sijaan liittymiä rakennetaan edelleen vielä vuosia. Nyt myymme pääasias- sa isompien kaupunkien kehyskuntien taajama-alueita ja jälkiliittymiä jo ra- kennetuille alueille. Haja-asutusalueilla kaapeli voidaan vetää myös pistona esimerkiksi kylä- keskittymän ulkopuolisille kiinteistöil- le, mutta tuolloin kaapelille voi tulla aika paljon hintaa, koska asiakas mak- saa kaapelin hinnan lisäksi kaiken kai- vuutyön lähimmästä runkoverkosta, Valokuitua voi rikkoontua käytän- nössä vain sen takia, että kuitu syystä tai toisesta katkeaa. Kaivamme kaapelin yleisillä tie- alueilla aina 70 sentin syvyyteen, jollon routa ei pääse kuitua vaurioittamaan. Haluamme varmistaa, ettei routa mis- sään olosuhteissa kaapeliin vaikuta. Verkon rakentamisessa kaupungeis- sa pitää olla tarkkana, maan ala kul- kee monesti runsaasti erilaista kaapelia ja johtoa. Sinänsä kaapeleiden paljous ei ole yleensä ongelma, mutta niiden doku- mentaatio on joskus puutteellista. n Mikä on valokuitu?  ■Valokuitu on hiuksenohut kaapeli, joka siirtaa tietoa rajattomasti. Valokuitukaa- peli sijoitetaan aina maan alle. Valokui- dulla voidaan toteuttaa muun muassa asukkaiden kodin nettiyhteys alueilla, joilla se on kustannuksiltaan järkevää Va- lokuidun kapasiteetti on monenkertainen verrattuna vanhaan kuparikaapeliin. Mobiiliverkko on langaton tietoliiken- neverkko, joka rakentuu mastoista ja tu- kiasemista, jotka ovat kaikki yhteydessä maanalaiseen valokuituverkkoon. Mobii- liverkolla tarkoitetaan matkapuhelinverk- koa, joka hoitaa perinteisen matkapuhelin puhelinliikenteen lisäksi mobiililaajakais- ta asiakkaiden liikenteen. Mobiiliverkkoja on käytössä neljää eri sukupolvea (2G, 3G, 4G ja 5G), josta erityisesti 4G ja 5G verkkoa käytetään mobiilidatan siirtämi- seen tänä päivänä.  Kaapeli kaivetaan yleisillä tiealueilla aina 70 sentin syvyyteen, jollon routa ei pääse kuitua vaurioittamaan. 41 Helsingin yliopiston Porthanian kiinteistöön kattava peruskorjaus Helsingin yliopiston Porthanian kiinteistöön tehdään mittava peruskorjaus. Tilojen talotek- niikkaa uudistetaan sekä toiminnallisuuksia muutetaan palvelemaan paremmin yliopiston tarpeita. Opetustiloista suunnitellaan avoimia, muunneltavia, joustavia sekä uusia opetusme- todeja tukevia oppimisympäristöjä. Työtilojen osalta tavoitellaan käyttäjien kanssa kehitettäviä työympäristöratkaisuja, joissa suojelunäkökohdat on otettu huomioon. Tavoitteena on myös parantaa tilojen saavu- tettavuutta ja esteettömyyttä. Toteutettavat ratkaisut huomioivat ja kunnioittavat arkki- tehtuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen arvoja sekä Helsingin yliopiston tavoitteita hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Alun perin vuonna 1957 valmistuneen ra- kennuksen on suunnittelut arkkitehti Aarne Ervi. Rakennus sijaitsee aivan Senaatintorin kupeessa Yliopistonkadulla. Rakennukseen kohdistuvat laajat ja vaa- tivat suojelutavoitteet. Rakennuksen koko- naislaajuus on noin 21 000 bruttoneliömetriä. Rakennustyöt on tarkoitus käynnistää kehi- tysvaiheen jälkeen kesällä 2026. SRV toimii allianssin päätoteuttajana, ja pää- ja arkki- tehtisuunnittelusta vastaa LPR-arkkitehdit. Hanke käynnistyy kehitysvaiheella. Toteu- tusvaiheeseen siirtymisestä tehdään erillinen päätös kesällä 2026, jolloin hanke siirtyy SR- V:n tilauskantaan.   Allianssimallilla toteutettavan hankkeen alustava kokonaiskustannusarvio on 30 mil- joonaa euroa. Hankkeen laajuus ja arvo täsmentyvät hankesuunnittelu- ja kehitys- vaiheessa. n Kiinteistöalan uutisia Helsinki investoi toreihin13 torille oma profiili Helsingin kaupunki on laatinut kunnianhi – moisen suunnitelman torien kehittämiseen. Visiotyön mukaisesti kehitettäviin toreihin satsataan yhteensä yli 20 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunki on laatinut suunnitel- man, jossa kolmelletoista torille on tehty yk- silölliset profiilit sekä määritelty budjetti ja aikataulu korjaustöitä varten. Torien master plan -nimisen visiotyön tavoitteena on lisätä torien viihtyisyyttä ja kaupungin elinvoimaa. Suunnitelmalla selkeytetään torien käyt- töä. Helsingin toreja tarvitaan niin oleske- lulle, kaupankäynnille, tapahtumille kuin suurille kokoontumisille. Ne ovat myös his- toriallisesti merkittäviä ja niillä on erilaisia symboliarvoja. Tarkoitus on kehittää toreja palvelemaan erilaisia käyttötarkoituksia to- rien profiilien mukaan. Suunnitelma ohjaa esimerkiksi lupien myöntämistä suurteras- seille ja muille tapahtumille. Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX on kiinteistönhuollon, isännöinnin ja siivouksen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla ohjataan ja hallitaan asiakaskohteissa tapahtuvaa työskentelyä tehtävien töiden alkuvaiheesta niiden laskutukseen saakka. 42 n Tapasimme Juttusarja ajankohtaisista kiinteistöasioista  ■Tapasimme -juttusarjassa keskustellaan kiinteistöalan vai- kuttajien kanssa ajankohtaisista asioista. M oni suomalainen asun- to-osakkeen omistaja ei seuraa taloyhtiönsä tapah- tumia, mikä johtaa kallii- siin laskuihin, kun taloyhtiöissä ei teh- dä korjauspäätöksiä tarpeeksi ajoissa. Näin sanoo suomalaisen kiinteistöjen kunnossapitojärjestelmää kehittävän EstateAppin toimitusjohtaja Patrick Nyberg. Suomessa on noin kaksi miljoonaa asunto-osakkeen omistajaa ja 90 000 taloyhtiötä.Asuntojen rakentamis- vuodet painottuvat 1960-, 1970- ja 1980-luvuille, minkä vuoksi kym- menissä tuhansissa asuntoyhtiössä on merkittävästi korjausvelkaa. Patrick Nybergin mukaan taloyhtiöiden kor- jausten välttely maksaa usein yhdelle taloyhtiölle kymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja. Selvitysten mukaan saneerauksen lykkääminen voi nostaa remontin ko- konaishintaa jopa 30 prosentilla. Suu- rissa remonteissa ja taloyhtiöissä se voi tarkoittaa satoja tuhansia euroja. Oli kyseessä pieni tai suuri taloyhtiö, korjausvelka saattaa tuoda yksittäisel- le asunto-osakkeen omistajalle jopa Valitettavasti moni suomalainen osakas on täysin pihalla taloyhtiönsä asioista, ja se tulee monille kalliiksi Asukkaiden kallis tietämättömyys Taloyhtiöiden osakkaat saattavat maksaa kymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja liikaa tietämättömyyden takia. Teksti: Eero Wihuri kymmenien tuhansien eurojen liika- maksun, Nyberg kertoo. Hänen mukaansa osakkaiden tietä- mättömyys johtuu useimmiten siitä, ettei heillä ole helppoa ja nopeaa pää- syä taloyhtiön tietoihin, joiden avulla kunnostustarpeita voidaan arvioida. Usein nämä tiedot lepäävät vain isän- nöitsijän ja hallituksen harteilla, joiden aktiivisuus ja toimeenpanokyky mää- rittelevät pitkälti taloyhtiön arvon nou- sut tai laskut. Ongelmaa pahentaa se, ettei aiemmista remonteista aina löy- dy edes dokumentteja, jolloin kenel- läkään ei ole tarkkaa tietoa tulevista kunnostustarpeista. Tärkeintä olisi, että osakkaat vaa- tisivat remonttien tapahtuvan ajoissa. Nyt Suomessa on tilanne, jossa talo- yhtiöt vain lykkäävät remontteja, jotta osakkaiden vastikkeet eivät nousisi. Se on kuitenkin pitkässä juoksussa huono päätös, sillä hintalappu kasvaa lopul- ta suuremmaksi. Remonttien välttely myös johtaa asunnon arvon alenemi- seen sekä myynnin vaikeutumiseen, Nyberg jatkaa. Asema paranee Osakkaiden asema on kuitenkin para- nemassa uuden lakimuutoksen myötä. Lain myötä taloyhtiöiden tietoja siirre- tään Maanmittauslaitoksen digitaali- seen huoneistotietojärjestelmään, josta tiedot voidaan siirtää helposti osak- keenomistajien nähtäväksi. Tällöin isännöintiyritysten on helppo tarjota osakkaille väylä, jolla seurata kiin- teistön kuntoa sekä muita tietoja, ku- ten tehtyjä ja tulevia remontteja. Sen myötä osakkaat voivat ohjata hallituk- sia remontoimaan oikea-aikaisesti, jol- loin vältytään turhilta liikamaksuilta  Tieto taloyhtiön asioista tulee helpommin saatavaksi, mutta jokai- sen osakkaan pitäisi ymmärtää, että remonttien siirtäminen käy kalliik- si. Esimerkiksi lukuisissa 1980-luvun kerrostaloissa tiedetään, että käyttö- vesiputket ovat tulleet tiensä päähän, mutta asialla ei ole vielä tehty mitään. Tällöin vesivahinkoriski kasvaa mer- kittävästi ja aiheuttaa pahimmillaan niin sanotun hätäsaneerauksen, Pat- rick Nyberg sanoo. Voi myös olla, etteivät vakuutus- yhtiöt korvaa tällaisia tapauksia. Vali- tettavasti moni suomalainen osakas on täysin pihalla taloyhtiönsä asioista, ja se tulee monille kalliiksi, hän jatkaa. Ristiriitainen maine Isännöintialan maine on pitkään ollut ristiriitainen, sillä alan toimijat yhdis- tetään helposti hitaisiin toimintamal- leihin ja epäselvään tiedonkulkuun. 43 Tärkeintä olisi, että osakkaat vaatisivat remonttien tapahtuvan ajoissa. Nyt Suomessa on tilanne, jossa taloyhtiöt vain lykkäävät remontteja, jotta osakkaiden vastikkeet eivät nousisi. Se on kuitenkin pitkässä juoksussa huono päätös, sillä hintalappu kasvaa lopulta suuremmaksi, korostaa EstateAppin toimitusjohtaja Patrick Nyberg. Jotta käsityksiä isännöintialasta voi- daan parantaa merkittäväksi, tarvitaan Patrick Nybergin mukaan merkittä- vämpää läpinäkyvyyttä hallituksille ja sitä kautta osakkaille. Isännöitsijälle tämä tarkoittaa koko- naisvaltaisen ja ajankohtaisen näkymän tarjoamista, mikä lisää luotettavuutta sekä ammatillista arvostusta. Nybergin mukaan parempi läpinä- kyvyys ei ainoastaan muokkaa isän- nöitsijöihin liittyviä ennakkoluuloja, vaan myös tukee myös alasta saata- van kuvan kehitystä. Isännöitsijöistä on kasvamassa omaisuudenhoitajia, jotka viestimällä selkeästi asiakkail- leen tukevat heidän asuntojensa arvon kehitystä. Nybergin mukaan silti perinteinen ala muuttuu hitaasti ja eikä läpinä- kyvyys ole vielä standardi. Osa isän- nöintiyrityksistä on vähitellen alkanut panostaa osittaiseen läpinäkyvyyteen, esimerkiksi energiaseurannan osalta, mutta kokonaisvaltaista kuvaa kun- nossapitoon ja rakenneosien teknisiin käyttöikiin tarjoaa vasta vähemmistö. Pankkimaailman omaisuudenhoi- dossa tätä voisi verrata siihen, että omaisuudenhoitaja ilmoittaisi esimer- kiksi vain salkun tuoton, erittelemättä riskitasoa tai sitä, mihin rahat on oi- keasti sijoitettu. Se loisi asiakkaalle hyvin kapean ja vääristyneen kuvan omaisuutensa hoidosta, aivan kuten taloyhtiön osakkaille käy, jos he saa- vat vain osittaisia palasia tiedosta il- man kokonaiskuvaa. Patrick Nybergin johtama EstateApp on luonut ohjelmiston, jonka avulla isännöitsijä ja hallitus voivat paremmin hoitaa taloyhtiön kiinteistöjä. Yrityksen mukaan rnnakoivalla kunnossapidol- la voidaan säästää korjauskustannuk- sissa jopa 10-30 prosenttia. Lisäksi se vaikuttaa arvonnousuun, asumismu- kavuuteen sekä rahoituksen saantiin. Ohjelma muun muassa tekee muun muassa suosituksia tulevista remonttitarpeista taloyhtiön remont- tihistoria huomioiden. Ohjelma voi esi- merkiksi kertoa, että vesikaton kunto olisi nyt hyvä tutkia, koska edellisen kerran se on tutkittu kymmenen vuotta sitten, Nyberg havainnollistaa. Ohjelmistoon tallennetaan tiedot siitä, mitä rakenneosia hankkeeessa on uusittu tai kunnostettu, mikä pa- rantaa olemassa olevan tiedon laatua merkittävästi ja mahdollistaa tiedolla tai datalla johtamisen yhä paremmin. Tämän tiedon pohjalta EstateApp voi suositella oikea-aikaisia toimenpitei- tä, hän jatkaa. Sovellus ohjaa elinkaariajatteluun ja visualisoi selkeästi sellaiset raken- neosat, joiden tekninen käyttöikä on alustavan tiedon valossa päättymässä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että korjausvelka saadaan näkyviin helpos- ti luettavaan muotoon, joka taas ohjaa remontoimaan oikea-aikaisesti. nTieto taloyhtiön asioista tulee helpommin saatavaksi. 44 I sännöinnin laatu on mainettaan parempaa tuoreen Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton teettämän Isän- nöinnin laatu 2025 -tutkimuksen mukaan. Taloyhtiöt antoivat isännöit- sijöilleen kouluarvosanan 8, joka sa- nallisena arvosteluna vastaa arvosanaa hyvä. Isännöintiyritykset saivat vastaa- jilta eli taloyhtiöiden hallitusten jäse- niltä ja muilta osakkailta arvosanan 8-. Kyselyyn annettiin 6 599 vastaus- ta. Tutkimus toteutettiin nettikyselynä touko-kesäkuussa 2025. Kohderyhmä- nä olivat taloyhtiöiden puheenjohtajat, hallitusten jäsenet sekä taloyhtiöiden osakkaat. Isännöitsijät saivat kyselyssä huo- mattavasti paremmat arviot kuin Kiin- teistöliitto Uusimaan vuosina 2022 ja 2023 tekemissä kyselyissä. Tuoreessa kyselytuloksessa on kuitenkin alueel- lisia eroja. Uudellamaalla sijaitsevat taloyhtiöt suhtautuvat isännöintiin kriittisemmin kuin muualla maassa sijaitsevat taloyhtiöt. Uudenmaan ta- loyhtiöiden arvosana isännöitsijälle oli 7,6, kun muualla Suomessa se oli 8,1. Uudenmaan, ja erityisesti pää- kaupunkiseudun, taloyhtiöt poikkeavat muusta Suomesta erityisesti siinä, että isännöintisopimukset ovat lyhyempiä ja isännöitsijän vaihtuvuus suurempaa. Osakkaat ja taloyhtiöiden hallitukset ovat Uudellamaalla nuorempia kuin muualla Suomessa. Voi olla, että nuo- remmilla taloyhtiöpäättäjillä on aiem- pia sukupolvia kovemmat vaatimukset isännöinnille, pohtii taloyhtiöitä edusta- van Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen. Taloyhtiöt pitävät luotettavuutta ja asiantuntemusta kaikkein tärkeimpi- nä isännöintiyrityksen ja isännöitsijän ominaisuuksina. Isännöitsijän työssä korostuu myös asioiden loppuun saat- tamisen merkitys.Taloyhtiön saaman isännöintipal- velun laatuun vaikutetaan etenkin isän- nöintisopimuksen kautta. Taloyhtiöiden hallitusten pitäisi tuntea isännöintiso- pimustensa sisältö sekä Isännöinnin eettiset ohjeet nykyistä paremmin, to- teaa Timo Tossavainen. Taloyhtiöt olivat kaikkein tyytyväi- simpiä kokousten hoitamiseen ja talous- osaamiseen. Kokouksissa sovittujen asioiden toimeenpanossa ja aikataulu- jen pitävyydessä on sen sijaan paran- tamisen tarvetta. Heikoimmat arviot isännöitsijät saivat rakennus- ja talo- teknisestä osaamisesta, viestinnästä sekä verkostojen hallinnasta. Taloyhtiöt pitivät hyvänä isännöin- tiyritysten asiakirjojen laatua ja henki- löstön palveluhenkisyyttä. Heikoimmat arviot isännöintiyritykset saivat vara- henkilöjärjestelyistä, palaute- ja rekla- maatioprosessien toimivuudesta sekä alihankkijaverkostojen läpinäkyvyy- destä. Taloyhtiöiden hallitusten pu- heenjohtajat antoivat isännöitsijälleen kouluarvosanan 8+, muut hallituksen jäsenet 8- sekä osakkaat ja toiminnan- tarkastajat 7+. Tyytyväisimpiä isän- nöintiin ovat tutkimuksen mukaan isännöintiä lähimpää seuraavat. Oman taloyhtiön isännöintiin ollaan myös sitä tyytyväisempiä, mitä kauemmin on toimittu taloyhtiön hallituksessa.Tämä on täysin ymmärrettävää. Tavalliset osakkaat ovat tyypillisesti hallituksen jäseniä heikommin perillä esimerkiksi oman taloyhtiön isännöin- tisopimuksesta, jossa isännöintipalve- lun sisällöstä on sovittu. Tällöin osakas saattaa helposti ajatella, että isännöin- nin tulisi myös hoitaa asioita, joita isän- nöintisopimukseen ei todellisuudessa ole kirjattu. Toisaalta isännöinnin työ on myös näkymättömämpää osakkaille kuin hallitukselle, jonka kanssa isän- nöitsijä saattaa olla jopa viikoittain te- kemisissä, kertoo toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva isännöintialaa edusta – vasta Isännöintiliitosta. Koko maan kattava Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton isännöinnin laatua kartoittava tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2020, ja nyt vastaajien tyytyväisyys isännöintiyritysten toi- mintaan laski siitä hieman. Iäkkäät hallitusten jäsenet ovat kaut- taaltaan tyytyväisempiä isännöintiin kuin nuoremmat eli alle 50-vuotiaat. Myös yhteistyön pituus lisää tyytyväi- syyttä isännöintiin. Mitä pidempään sama henkilö toimii taloyhtiön isän- nöitsijänä, sitä paremman arvosanan saa isännöitsijä ja isännöintiyritys.Numeroiden valossa taloyhtiöissä ollaan tyytyväisempiä ammatti-isän- nöintiin kuin lööppien tai sosiaalisen median keskustelujen perusteella voisi kuvitella, Mia Koro-Kanerva toteaa. n Taloyhtiöt arvioivat isännöinnin laadun hyväksi, kouluarvosana on 8. Grafiikka: Kiinteistöliitto Taloyhtiöt arvioivat isännöinnin laadun hyväksi Minkä kokonaisarvosanan antaisitte isännöitsijälle ja isännöintiyritykselle? Kaikki vastaajat v. 2005 n=6599 / v. 2020 n=6010 / v. 2015 n=5424 Asteikko 10=erinomainen, 4=heikko Nauti vapaudesta Päivitä nykypäivään. Nopea ja varma netti, joka on aina vapaasti kilpailutettavissa. Tarkista saatavuus valokuitunen.fi 46 T aloyhtiöiden tietoturva-asioita voitaisiin parantaa EU-tason sääntelyllä. Näin sanoo vasemmistoliiton europarlamen- taarikko Jussi Saramo. Muun muassa digiveron käyttöönottoa EU:n jäsenmaissa ehdot- taneen Saramon mielestä EU-tasolla pitää sää- tää tiukat yleiset normit Euroopassa myytäviin laitteisiin ja niiden ohjelmistoihin. Kiinteistö&Energia -lehden edellisessä nume- rossa kerrottiin, miten kiinteistön keskeiset toi- minnot lämmitystä ja ilmastointia myöten voivat mennä poikki hakkerien iskussa, jos taloyhtiö ei ole huolehtinut kunnolla tietoturvastaan. Jussi Saramon mukaan EU:n pitää olla edel- läkävijä tietoturvan parantamisessa. EU:ssa toisaalta halutaan vähentää sääntelyä monissa asioissa, mutta tietoturva-asioissa mei- dän pitää olla nykyistä jämäkämpiä. On myös huomioitava, että EU:n säätämistä normeista tulee usein myös kansainvälisiä normeja EU:n suuresta markkinasta johtuen, joten vaikutam- me positiivisesti koko maailmaan. Saramon mukaan myös EU:n komissiolla on oltava tarkka valvonta tietoturva-asioissa, joka elää ajassa. Poliitikot eivät voi, eikä meidän pidä sää- tää yksityiskohtaista sääntelyä sitä mukaa, kun teknologia kehittyy ja hakkerit löytävät uusia keinoja murtautua järjestelmiin. Toki komission pitää tarvittaessa tuoda nopealla aikataululla parlamentille esityksiä silloin kun suuremmat kehikot eivät enää ole ajanmukaisia. Onko realismia, että EU:ssa olisi riittävän laajoilla valtuuksilla varustettu toimielin, joka voisi toimia jäsenmaiden ”tietoturva- poliisina”? On. Jäsenvaltioiden resurssit ovat yleensä tällaiseen liian pieniä, joten oikeastaan realis- mia on ainoastaan hoitaa asia EU-tasolla, Sa- ramo toteaa. Tiedot Euroopassa Kasvavaa huolta aiheuttaa myös se, että monien taloyhtiöiden tiedot on tallennettu yhdysvaltalai- siin pilvipalveluihin. Riskinä on, että tiedot voivat päätyä vääriin käsiin. Miten voidaan varmistua, etteivät taloyhtiöiden tietoverkoissa liikkuvat tie- dot päädy Euroopasta rikollisille? Lainsäädännöllä. Tähän on pyritty jo aiem- min, mutta säädetyt lait ovat liian pehmeitä. EU:n on vihdoin tehtävä selkeä lainsäädäntö, joka pitää eurooppalaisten tiedot Euroopassa, Jussi Saramo korostaa. Tietoturvalla tarkoitetaan yleensä tietoteknistä tietoturvaa kuten tietokoneiden, internet-palve- linten tai tietokonesovellusten suojaa haittaoh- jelmilta ja tietomurroilta. Kyberturvallisuus on käsitteenä huomattavas- ti laajempi. Se tarkoittaa yhteiskunnan kannal- ta tärkeisiin digitaalisiin järjestelmiin ja niiden suojaamiseen ulkoisilta uhilta ja häiriöiltä. Esi- merkiksi rahaliikenne ja energiantuotanto ovat riippuvaisia toimivista tietoliikenneyhteyksis- tä. Kyberturvallisuuteen kuuluu taloyhtiön toi- minnan suunnitteleminen niin, että digitaalisten järjestelmien mahdollisista häiriöistä selvitään mahdollisimman vähillä vahingoilla. n Taloyhtiöille parempi tietoturva EU:n jämäkämmällä sääntelyllä? Europarlamentaarikko Jussi Saramo peräänkuuluttaa EU:lta jämäkämpää otetta tietoturva-asioissa. Lisäksi hän haluaa, että pilvipalveluihin tallennetut tiedot pysyvät Euroopassa. Tällä hetkellä esimerkiksi taloyhtiöiden tiedot tallennetaan pääosin yhdysvaltalaisiin pilvipalveluihin. Kuva: The Left 47 Älykkäiden sähköjärjestelmien pilvipalveluissa piilee riskejä T aloyhtiöt, kuluttajat ja sähköurakoitsi- jat voivat joutua ongelmiin älykkäisiin sähkölaitteisiin liittyvien pilvipalvelujen vuoksi. Pilvipalvelun lakkauttaminen tai palveluntarjoajan konkurssi voi tehdä laitteet käyttökelvottomiksi. Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n jäsen- neuvontaan on tullut useita tapauksia, joissa palveluntarjoajan konkurssi, yrityskauppa tai sopimusehtojen muutos on jättänyt asiakkaat ja urakoitsijat pulaan käyttökelvottomien lait- teiden kanssa.  STULin jäsenen asentaman älykkään etäohjat- tavan lämmityksen ohjausjärjestelmän maksuton ylläpito päättyi palveluntarjoajan yrityskauppo- jen ja konkurssin myötä. Yrityksen uusi omistaja muutti sopimusehtoja yksipuolisesti ja asetti älykkäät ohjaustoimin- not maksullisiksi. Järjestelmiin ajettiin päivitys, joka lamaannutti järjestelmän toiminnan, joll- ei vuosimaksua maksettu. Tämän seurauksena kuluttaja-asiakkailla on käsissään pahimmillaan vain yhteen lämpötila-asetukseen jämähtäneitä lämmittimiä.   Sopimusteknisesti voi olla epäselvää, kuka on lopulta vastuussa. Tavallisesti sähköurakoit- sija toimittaa fyysisen laitteen urakkasopimuk- sen perusteella, mutta asiakas tekee erillisen sopimuksen digitaalisten palvelujen tarjoajan kanssa. Urakoitsijan kannattaa aina laatia kirjal- linen sopimus ja käydä se läpi huolella asiakkaan kanssa, STUL ry:n tekninen asiantuntija Matti Orrberg sanoo.   Sähköurakoitsija vastaa asiakkaalle, että fyysinen laite on toimiva, mutta ei siitä, miten digitaalinen palvelu toimii tai mitä se maksaa. Kuva: Shutterstock Jäsenurakoitsijoilta on myös kuultu kokemuksia sähköautojen latausjärjestelmistä, joissa pilvipal- velun lakkaaminen on uhannut tehdä latausasemat käyttökelvottomiksi. Kuormanhallinnan toimin- tahäiriöt voivat pahimmillaan johtaa esimerkiksi liittymissulakkeiden palamiseen.  Urakoitsija vastaa laitteen toimivuudesta, mutta ei digitaalisen palvelun ehdoista tai muu- toksista. Jos järjestelmä ei vastaa tarjouspyyn- nön vaatimuksia, esimerkiksi kuormanhallinnan ratkaisun vaatimusten osalta, vastuu voi kuiten- kin kasautua urakoitsijalle. Latausjärjestelmis- sä kannattaa aina suosia avoimia ja paikallisesti toimivia OCPP-protokollaan pohjautuvia järjes- telmiä, Matti Orrberg toteaa. OCPP-protokollan tavoitteena on mahdollistaa eri valmistajien latausasemien yhteensopivuus. Ongelmana on, että monissa OCPP-ratkaisuissa vain taustajärjestelmä toimii OCPP:n mukaan, mutta taustajärjestelmän ja latausaseman väli- nen kommunikaatio toimii valmistajan omalla, yleensä suljetulla ratkaisulla. Latausasema itses- sään ei siis olekaan suoraan tai pahimmillaan ollenkaan OCPP-yhteensopiva.   Paras vaihtoehto ovat paikallisesti toimivat järjestelmät ja niin sanotut natiivit, itse latausase- mien sisään rakennetut OCPP-ratkaisut. Natiivin OCPP-latausaseman tunnistaa esimerkiksi siitä, että latausasemaan voi vapaasti vaihtaa käytet- tävän OCPP-palvelimen osoitteen viimeistään aseman käyttöönoton jälkeen, Orrberg neuvoo. n   48 Tuusulanjärven Lämpö investoi sähkökattilaan ja lämpöakkuun Havainnekuva Tuusulanjärven Lämpö Oy:n kaukolämpöakusta ja sähkökattilalaitoksesta Sweco:n tekemästä esisuunnittelusta. T uusulanjärven Lämpö raken- taa Järvenpään voimalaitos- alueelle sähkökattilan ja kau- kolämpöakun. Sähkökattilalla pyritään tuottamaan noin 25% Tuusulan ja Järvenpään kaukolämmön tarpeesta lämmityskaudesta 2027-2028 alkaen. Sähkökattila on suuri sähkökäyttöinen vedenlämmitin, jolla voidaan lämmittää kaukolämpöverkossa käytettävää vettä. Kaukolämpöakku on suuri lämpöeris- tetty vesisäiliö, jonne voidaan varas- toida lämpöenergiaa kuumana vetenä. Noin kahdenkymmenen miljoonan eu- ron investoinnilla pyritään laskemaan kaukolämmön tuotantokustannuksia, jotka heijastuvat kaukolämmön hintoi- hin Tuusulassa ja Järvenpäässä. Sähkön hinta vaihtelee Suomessa nykyään voimakkaasti. Pyrimme tuot- tamaan kaukolämpöä sekä verkkoon että kaukolämpöakkuun silloin kun säh- kö on halpaa. Kalliin sähkön hetkillä voimme tehdä kaukolämpöä varsinai- sessa voimalaitoksessa missä pääpoltto- aine on biomassa, sanoo Tuusulanjärven Lämpö -konsernin toimitusjohtaja Clas Blomberg. Pystymme sähkökattilan energi- antuotannolla korvaamaan merkittävän osan maakaasun käytöstämme. Tavoit- teena on, että päästöttömällä sähköllä toimivan sähkökattilan tuotanto muo- dostaisi noin neljäsosan kaukolämmön tuotannostamme, hän jatkaa. Sähkökattila ja akku parantavat myös huoltovarmuutta, koska ne lisäävät tuo- tantovaihtoehtojen määrää eikä polttoai- nevarastoja tarvita. Sähkökattila auttaa myös tasapainottamaan sähköverkkoa, koska se voidaan ajaa nopeasti ylös tai alas. Sähkökattilan rakennustyöt käynnis- tyvät 2026 aikana ja tavoiteltu valmistu- misajankohta on vuoden 2027 syksyllä. Hankkeen päätoteuttajana toimii Elo- matic. Meille on tärkeää, että palvelemme hyvin sekä Järvenpäätä että Tuusulaa. Kiinnostava yksityiskohta hankkees- sa on, että meidän voimalaitoksemme on Järvenpään puolella ja sähkökattila sekä kaukolämpöakku sijoittuvat siitä muutamia metrejä pohjoiseen Tuusulan puolelle, Blomberg sanoo. Kauniaisten asemanseutu uudistuu Kauniaisten asemanseutu uudistuu lähivuosina. Senaatin Asema-alueet Oy ja Kauniaisten kaupunki käynnistivät suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun, jolla haetaan suunnitelmaa, toteutta- jaa ja uutta omistajaa asemanseudun uudisrakennukselle sekä asemaraken- nukselle. Kilpailun jälkeen Kauniaisten kaupunki jatkaa asemakaavamuuto- sehdotuksen laatimista yhteistyössä kilpailun voittajan kanssa. Kilpailussa alueelle etsitään korkea- tasoista ja monipuolista ratkaisua, joka yhdistää uudet asuin-, liike- ja palve- lutilat sekä toiminnaltaan uudistetun historiallisen asemarakennuksen. Sa- malla jalankulun ja pyöräilyn yhteyk- siä selkeytetään ja yleisten alueiden viihtyisyyttä parannetaan, jotta ase- manseudusta muodostuu entistä hou- kuttelevampi osa keskustaa. Kauniaisten asemanseutu on his- toriallisesti merkittävä alue, joka on ollut tärkeä osa kaupungin identiteet- tiä jo yli vuosisadan ajan. Alueen uu- distuminen yhdistää hienolla tavalla asumisen, palvelut ja suojellun ase- marakennuksen. Tavoitteena on luoda viihtyisä ja elinvoimainen ympäris- tö, joka palvelee asukkaita ja vahvis- taa Kauniaisten keskustan vetovoimaa myös tulevaisuudessa, sanoo Senaatin Asema-alueet Oy:n kiinteistökehitys- päällikkö Antti-Ville Haapanen . Asemanseudun kaava on valittu Kauniaisten kaupungin strategiassa 2023-2030 yhdeksi kaupunkisuunnitte- lussa priorisoitavaksi kaavahankkeeksi. Kaavamuutoksen ja kilpailun myötä alueen maisemakuva tulee muuttu- maan merkittävästi, vaikka sen kes- keiset kulttuuriympäristölliset arvot säilytetään. Alueen uudistuminen tukee Espoon kaupunkiratahanketta, jossa raken- netaan uusi raidepari Leppävaarasta Kauklahteen. Lisäksi alueella toteu- tetaan erillishankkeita, kuten Ranta- radanbaana kevyelle liikenteelle sekä uusia yli- ja alikulkuja radan yhteyteen. n Kiinteistöalan uutisia Kone harkitsee merkittävää yritysostoa Hissiyhtiö Kone harkitsee tarjousta kipailijastaan. Kone voi olla tekemäs- sä tarjousta TK Elevatorista, johon sen kiinnostus kohdistui jo kerran aikaisem- minkin vuosia sitten. Kone on jo käynyt keskusteluja ja tarkastellut rahoitusvaihto- ehtoja. Harkinta on alkumetreillä, eikä ole varmuutta, päättääkö Kone edetä asiassa. Uutistoimisto Bloombergin mukaan Kone ilmeisesti tarvitsisi mahdolliseen kauppaan kumppanin, jolloin se voisi välttää päällekkäisyyksiin liittyvät kil- pailuoikeudelliset ongelmat. Kone kiinnostui TK Elevatorista jo vuosia sitten, jolloin Kone sekä pääoma- sijoitusyhtiö CVC Capital Partners tekivät yhdessä tarjouksen vuonna 2020, mutta vetäytyivät kuitenkin kaupasta. Uutissivuston mukaan Kone on al- kanut hiljattain tarkastella mahdollista tarjousta uudelleen vakavammin, kun TK Elevatorin omistajat ovat aloitta- neet valmistelut mahdollista listautu- misantia varten. TK Elevatorilla on maailmanlaajui- sesti yli 50 000 työntekijää. Se on pe- rustettu alunperin Saksassa, mutta sen omistus on tällä hetkellä Yhdysvalloissa. Kone puolestaan toimii lähes 70 maas- sa ja sillä on yli 60 000 työntekijää. 49 Datakeskukset avain Suomen  digitaaliseen kilpailukykyyn  Datakeskusten rakentamiseen, ylläpitoon ja infra- struktuuriin liittyvä liiketoiminta tarjoaa Suomelle tällä vuosikymmenellä miljardiluokan mahdollisuudet investointien, verotulojen ja korkean osaamisen työ- paikkojen muodossa. Selvityksen mukaan Suomessa on julkisesti ilmoitettuja datakeskustoimijoiden in- vestointisuunnitelmia yhteensä 12 miljardin euron arvosta, kokonaispotentiaalin ollessa yli 30 miljar- dia. Tämä tekee alasta yhden suurimmista yksityisen sektorin investointikohteista lähivuosina. Samaan aikaan kun Suomessa on meneillään poik- keuksellinen investointiaalto datakeskuksiin, julki- sessa keskustelussa on noussut esille aallon tuomat hyödyt kansantaloudellemme. Vastatakseen tähän kysymykseen Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja FDCA (Finnish Data Center Association) kump- paneineen ovat teettäneet Rambollilla selvityksen datakeskusten taloudellista vaikutuksista ja potenti- aalista. Vaikutusten arviointi on suoritettu perustuen ilmoitettuihin 12 miljardin euron investointeihin da- tan laadun varmistamiseksi. Datakeskusten rakentamisvaiheen työllisyysvaiku- tus on 45 000 henkilötyövuotta. Rakentamisvaiheen verovaikutukset ovat 1,7 miljardia euroa, koostuen muun muassa kiinteistö-, yhteisö-, tulo- ja arvonlisä- veroista. Datakeskukset työllistävät tuotantovaiheessa suoraan ja välillisesti 9 900 henkilötyövuotta vuonna 2030. Tuotannossa olevien datakeskusten verovaiku- tuksien arvioidaan olevan vuosittain 400 miljoonaa euroa vuodesta 2030 eteenpäin. Selvityksessä myös arvioidaan datakeskuksen liikevaihdon kasvavan miljardista eurosta neljään miljardiin euroon. Selvi- tyksen mukaan investointipotentiaalia on kaikkiaan yli 30 miljardia euroa. Selvityksen perusteella Suomi on erityisen hou- kutteleva investointikohde puhtaan ja edullisen säh- kön, viileän ilmaston, vahvan infrastruktuurin sekä poliittisen vakauden ansiosta. Nämä tekijät tarjoavat Suomelle vahvat valtti- kortit, joiden avulla tänne on jo nyt houkuteltu data- keskuksia ja niiden ympärille rakentuvaa teknologiaa sekä liiketoimintaa. Tätä etulyöntiasemaa ei kannata vaarantaa esimerkiksi veropolitiikan suunnanmuutok- silla, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa. Päävesimittarin 24/7 etäluenta Käy kaikkiin kohteisiin, perustuu optiseen lukuun. Palveluun sisältyy vuotohälyt, kulutusraportit, asiakasportaali, pohjakulutuksen analysointi. 16,90 €/kk, alv 0 %. Käyttöönotto 179 € Moderni toteutus. Kustannus 25 % vanhasta markkinatasosta. MEIHIN LUOTETAAN Kasvu +50% 2023 Kasvu +25% 2024 www.kiinteistömittaus.fi Vantaa 040 7725 456 Uusi sellirakennus Turun vankilaan Turun vankilaan rakennetaan uusi suljettu selli- rakennus lisäämään vankipaikkoja kasvaneeseen vankipaikkatarpeeseen. Hankkeen kustannusarvio on noin 53 miljoonaa euroa, ja rakentamisen palve- luntuottajaksi on valittu Lujatalo Oy. Senaatti-kiinteistöjen kärkihankkeena toteutettava allianssisopimus hankkeen toteuttamisesta allekir- joitettiin perjantaina 29.8.2025. Rakennustyöt käyn- nistyvät alustavan arvion mukaan helmikuussa 2026 ja valmistuvat marraskuussa 2027. Uudessa suljetussa sellirakennuksessa on bruttoalaa noin 9 200 neliömetriä, ja se sijoittuu Turun Saramä- essä sijaitsevan vankilan nykyisten sellirakennusten viereen. Rakennuksen valmistuttua Turun vankilan vankipaikkamäärä kasvaa noin 400 vankipaikkaan ja Turun vankilasta tulee Suomen suurin vankila. 50 I tä-Suomen sähköverkkoyhtiöt ehdottavat säh- kömarkkinalakiin muutoksia, joilla verkkoin- vestoinnit voitaisiin toteuttaa hallitummin ja kustannuksia kohtuullistaen. Yhtiöiden mu- kaan aikataulun pidentäminen ja sääntelyn päivi- tys turvaisivat sekä asiakkaiden yhdenvertaisuu- den että alueen puhtaan siirtymän etenemisen. Itä-Suomen sähköverkkoyhtiöt Järvi-Suo- men Energia, Kymenlaakson Sähköverkko, PKS Sähkönsiirto ja Savon Voima Verkko te- kevät yhteistyötä R4-nimen alla. Yhtiöillä on noin kymmenesosa Suomen asiakkaista, mutta lähes neljäsosa koko maan jakeluverkon pituu- desta. R4-yhtiöt investoivat alueen verkkoihin yhteensä noin 150 miljoonaa euroa vuodessa ja kehittävät yhteisellä ILO-hankkeella (Itä-Suo- meen luodaan olosuhteita) sähköverkon kapasi- teettia, alueen elinvoimaa ja puhdasta siirtymää.  Sähkömarkkinalaki edellyttää, että koko ja- keluverkko täyttää toimitusvarmuuskriteerit viimeistään vuonna 2036. Yhtiöt esittävät, että säävarmuusvelvoitteen siirtymäaikaa pidennetään vuodesta 2036 vuoteen 2044 ja haja-asutusalu- eiden sallittua keskeytyksen kestoa muutetaan poikkeus- ja suurhäiriötilanteissa 36 tunnista 72 tuntiin. Myös alituottojen eli investointien kus- tannusvaikutusten siirtäminen valvontajaksojen yli mahdollistaisi vakaamman ja ennustettavam- man siirtohinnoittelun. Tavoitteena on rytmittää välttämättömät investoinnit järkevästi ja estää kustannuspiikki harvaan asutuilla alueilla.   Jos muutokset toteutuvat, vuosittaiset inves- tointikustannukset voivat pienentyä lähes puo- leen meidän kaltaisilla toimialueilla tinkimättä tavoitteesta rakentaa säävarma ja kapasiteetiltaan kasvava verkko. Ilman muutoksia itäsuomalai- set asiakkaat maksavat kohtuuttomia siirtohin- toja alueilla, joissa hinnat ovat jo nyt Suomen korkeimpia, toteavat yhtiöiden toimitusjohtajat Arto Nieminen, Lauri Siltanen, Sami Kervo- nen ja Jouni Pylvänäinen. Investoitavaa riittää vielä Taajamissa säävarmuustyö on pitkällä tai jo tehty, ja rakentaminen painottuu nyt haja-asutusalueille, joissa verkkometrejä on paljon asiakasta kohti ja väestö samalla harvenee. Tämä kasvattaa huk- ka-investointien riskiä, ellei aikataulua päivitetä. Suomalaiset sähkönsiirtoyhtiöt toimivat hy- vin erilaisissa olosuhteissa, mutta niitä valvo- taan samoilla periaatteilla. Aikataulujoustot ovat kohtuullisia ennen kaikkea alueellisen yhdenver- taisuuden kannalta. Yhtiöiden mukaan ratkaisut voidaan tehdä vielä tämän vuoden aikana, jot- ta Itä- ja Kaakkois-Suomen puhtaan siirtymän hankkeet pääsevät liikkeelle ilman, että asi- akkaille koituu kohtuuttomia lisäkustannuksia.   Itä-Suomi tarvitsee verkkokapasiteettia nytei vasta vuosikymmenen lopussa. Sääntelypäi- vitys, joka mahdollistaa ennakoivan rakentami- sen ja huomioi varautumisen poikkeusoloihin, on sekä kasvun että huoltovarmuuden edellytys, tiivistävät yhtiöiden toimitusjohtajat. n Tavoitteena kohtuulliset sähkön siirtomaksut Sähkömarkkinalaki edellyttää, että koko jakeluverkko täyttää toimitusvarmuuskriteerit viimeistään vuonna 2036. Suunniteltu ja valmistettu Suomessa www.finncont.com Toimivaa ja tyylikästä kierrätystä. BLOK2 Modulaarinen ja jaettava. Yksi järjestelmämonia mahdollisuuksia. ASTIASUOJA Vaihtoehto jätekatokselle. Suojaa astiat ja viimeistelee pihan ilmeen. LUOWIA Tyylikäs klassikko. Tehokas ja helppo ratkaisu maan päälle tai osittain upotettuna. 52 R akentamisen kasvu jää vai- suksi tänä vuonna. Asuinra- kentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin. Kiin- teistösijoitusmarkkina on selvässä kas- vussa ja kuluvan vuoden ennustetta on nostettu merkittävästi. Yhdysvaltojen ja EU:n välisellä tullisopimuksella olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen talo- uteen ja kiinteistö- ja rakentamisalaan. Suomessa rakentamisen kehitys on ollut odotettua heikompaa alkuvuo- den aikana ja osa aiemmin ennuste- tusta kasvusta lykkäytyy ensi vuoden puolelle. Rakentamisen tuotannon arvon odo- tetaan nyt kasvavan 2,5-3,0 prosenttia vuonna 2025 ja seitsemän prosenttia vuonna 2026. Tänä vuonna heikom- pia lukuja ajaa erityisesti asuinraken- tamisen odotettua pienempi kehitys alkuvuoden aikana. Myös toimitilarakentamisen puolel- la alkuvuosi on lähtenyt vaisusti käyn- tiin, mutta sektorille ennakoidaan silti kasvua. Korjausrakentamisessa kasvu jää lähelle nollaa tänä ja ensi vuonna. Pääkaupunkiseudulla rakentamisen näkymät ovat muuta maata heikom- mat, sillä rakentaminen jää noin 1–2 prosenttia miinukselle vuonna 2025. Rakentamisen kehitys oli pettymys alkuvuodesta. Lisääntynyt taloudelli- nen epävarmuus, tilojen liikatarjonta, korkeat rakennuskustannukset ja vaisu kysyntä eivät antaneet eväitä kasvuun. Suomessa rakentamisen pitkän aikavä- lin näkymät ovat kuitenkin valoisam- mat kuin mitä nykyinen kehitys antaa ymmärtää, toteaa Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Raklin pääekonomisti  Julia Ruotsi. Asuntopuolella suurten kaupun- kien voimakas väestönkasvu alkaa su- lattaa omistus- ja vuokra-asuntojen liikatarjontaa. Väestönkasvun odo- tetaan jatkuvan melko voimakkaana myös seuraavan 20 vuoden ajan, mikä kasvattaa asuin-, toimitila- ja infrara- kentamisen kysyntää pitkällä aikavä- lillä, hän jatkaa. Kiinteistösijoitukset kasvuun Suomen kiinteistösijoitusmarkkina kääntyi kasvuun hiljaisten vuosien jälkeen. Kiinteistökauppavolyymin kasvua on ajanut alkuvuonna ulkomaisten si- joittajien aktiivisuus. Kuluvan vuoden transaktiovolyymin ennustetaan nou- sevan noin 4 miljardiin euroon eli 80 prosenttia korkeammaksi kuin viime vuonna. Kasvua tukevat talouden asteittai- nen vahvistuminen, korkotason lasku, kansainvälisten pääomien asteittainen kasvu ja näköpiirissä olevien loppu- vuoden transaktioiden määrä. Sijoit- tajien suosiossa vuoden alkupuolella ovat olleet erityisesti asunnot, yhteis- kuntakiinteistöt ja liiketilat. Raklin mukaan Yhdysvaltojen ja EU:n tullisopimuksella merkittäviä vaikutuksia kiinteistö- ja rakentami- salan näkymiin.Vaikka tullimaksujen korottaminen 15 prosenttiin hidastaisi Suomen viennin kasvua, niin sopimus vähentää kauppapolitiikkaan liittyvää epävarmuutta, mikä osaltaan tukee ta- louskasvua. Sopimuksen vaikutukset kiinteis- tö- ja rakentamisalaan näkyisivät eri- tyisesti epävarmuuden hälvenemisen, kauppasodan riskin pienentymisen ja kohentuneiden talousnäkymien kautta. Asuntomarkkinaan tämä vaikuttaisi kuluttajaluottamuksen ja asuntokau- pan piristymisenä. Samalla Suomen rakennusinvestoinnit voisivat saada so- pimuksen myötä tarvittavaa nostetta talousnäkymien parannuttua. Kiinteis- tösijoitusmarkkinassa epävarmuuden pienentyminen ja paremmat talous- näkymät saattaisivat vauhdittaa kau- pankäyntiä. Tullisopimuksella on merkittä- viä vaikutuksia Suomen kiinteistö- ja rakentamisalan näkymiin. Sopimus parantaa alan kasvunäkymiä, jos epä- varmuus hälvenee, vältetään kauppa- sota ja EU ei aseta Yhdysvalloille vastatulleja. Kokonaisuudessaan so- pimuksen ansiosta Suomen talouskasvu saattaa jäädä ennustettua korkeammak- si, korostaa Julia Ruotsi. n Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin. Asuinrakentamisen toipuminen takkuaa 53 n Kiinteistöalan uutisia NCC rakentaa Kalevanniemen liikuntahallin Naantaliin Naantalin Kalevanniemen liikuntahallin tilat mahdollistavat erilaisten tapahtumien ja turnausten saamisen Naantaliin. Havainnekuva: NCC H elsingin Messukeskus- ta laajennetaan, keskuk- seen rakennetaan Solar -tapahtumatila eteläiselle sisäänkäynnille. Julkisivut, teräsrun- ko ja talotekniikka ovat keskeisessä roolissa rakennushanketta. Hanke on laajuudeltaan noin 1 500 brutto- neliömetriä, jonka lisäksi uusitaan olemassa olevia sisäänkäyntitiloja ja toteutetaan väliaikaisia sisään- käyntejä. Solar on Helsingin Messukes- kuksen kaikkien aikojen suurimpia rakennushankkeita. Investoinnin arvo on kokonaisuudessaan noin 20 miljoonaa euroa. Solarin valmistelevat raken- nustyöt on aloitettu sisäpuolisten perustusrakenteiden osalta. Raken- taminen alkaa laajemmin keväällä 2026, ja Solar valmistuu syksyl- lä 2027. Arkkitehdit Davidsson Tarkelan suunnittelema lasirakenteinen tila kohoaa lähes kymmenen metrin korkeuteen, ja Solarin katolle sijoi- tetaan aurinkopaneelikenttä. Vas- tuullisuus näkyy Solarissa myös korkealaatuisissa materiaalivalin- noissa sekä huolella valituissa ja tehokkaissa energiaratkaisuissa. Solar elää ja muuntuu tapah- tumien mukana. Sen kapasiteetti ulottuu noin 500 vieraan illallisis- ta 1 000 osallistujan kokouksiin. Muunneltava tila on yhdistettävissä Messukeskuksen muihin tiloihin.   Rakennushankkeen myötä uudis- tuvat myös Messukeskuksen julkisi- vu ja pääsisäänkäynti, joka otetaan käyttöön syksyllä 2026. Messukes- kuksen toiminta jatkuu keskeytyk- settä läpi rakennusajan. Solar on valmistuessaan Pohjoismaiden nykyaikaisimpia tapahtumatiloja. Havainnekuva: Arkkitehdit Davidsson Tarkela vuosikymmenien suurimpia investointeja. N CC on aloittanut uuden Ka – levanniemen liikuntahallin rakennustyöt Naantalissa. Hankkeen peruskivi muu- rattiin syyskuun alkupuolella. Halli rakennetaan kokonaisvastuu-urakka- na (KVR) ja hanke on arvoltaan noin 8,7 miljoonaa euroa. Uusi halli tulee olemaan pin- ta-alaltaan 5 822 neliötä ja toiminnot sijoitetaan kolmeen kerrokseen. En- simmäiseen kerrokseen tulee liikun- tasali ja pukuhuoneet. Salin pelialue on 40 x 20 metriä. Sali on myös jaet- tavissa tarvittaessa kolmeen osaan, joka mahdollistaa monen eri toimin- nan hallissa samanaikaisesti. Toiseen kerrokseen tulee kahvio, katsomotilat yhteensä 269 henkilölle sekä 50 metrin juoksuratoja. Hallin kellariin tulee 68 autopaikkaa, pi- ha-alueelle pysäköintitilaa tulee 33 autolle. Pihalle tulee myös katupeli- kenttä, jota voidaan tarvittaessa käyt- tää paikoitusalueena. Liikuntaesteisille rakennetaan au- topaikat hissien viereen, joista pääsee esteettömästi kerroksiin ja koulukes- kuksen yläpihalle. Liikuntaesteiset on huomioitu myös katsomoa suun- niteltaessa. Liikuntahalli rakennetaan energiatehokkaaksi. Sen katolle asen- netaan 40 kWp:n aurinkovoimala tuot- tamaan sähköä. Helsingin Messukeskus laajenee 54 Sähkökattila tuo joustoa kaukolämmöntuotantoon S ähkökattilat ovat nousseet keskeiseksi osaksi suomalaisten kaukolämpöyhti- öiden tuotantostrategiaa. Tyypillisesti kaukolämpöyhtiöt hyödyntävät sähkö- kattiloita neljällä eri tavalla; kesäkuorman kat- tamiseen, varavoimana tai huippukuormien hal- lintaan sekä sähkön hintavaihteluiden ja verkon säätö- ja reservimarkkinoiden hyödyntämiseen.  Kattilan käyttötapaan vaikuttaa moni asia, mutta sähkömarkkinatoimintaan kattilaa voidaan silti käyttää lähes poikkeuksetta aina, kertoo kat- tiloita toimittavan Finess Energyn toimitusjoh- taja Juha-Pekka Paavola.  Monista hyödyntämismahdollisuuksistaan huolimatta sähkökattilan toimintaperiaate on kuitenkin melko yksinkertainen. Ei siis ihme, että vedenkeittimiin vertaaminen on tavallista.   Sähkökattilaa käytettäessä vesi johdetaan katti- laan, jossa sähkövastukset lämmittävät sen halut- tuun lämpötilaan. Tämän jälkeen lämmitetty vesi siirretään kaukolämpöverkkoon, missä se kier- tää lämmittämässä alueen koteja ja kiinteistöjä.  Isoimmat kattilat ovat elektrodityyppisiä, joissa sähkövirta lämmittää suoraan vettä. Näin saadaan entistä suuremmat tehot suhteessa lait- teen kokoon, kertoo Paavola. Sähkökattiloita hyödynnetään neljällä eri ta- valla kaukolämmöntuotannossa. Ne ovat kesä- kuorman kattaminen, huippukuormien hallinta, sähkön hintavaihteluiden hyödyntäminen ja säh- kömarkkinoiden hyödyntäminen. Moderni ratkaisu Haukivuoren Lämpö Oy hankki vuonna 2024 Fi- ness Energyltä siirtokonttiin sijoitetun 1 MW sähkökattilan lämpölaitoksen pihamaalle. Säh- kökattilaa ajetaan optimaalisesti teknisen käyt- töikänsä loppua lähestyvän hakekattilan kanssa. Samalla se säätyy tarvittaessa nopeasti Mikke- lin taajamassa sijaitsevan pienen kaukolämpö- verkon muuttuviin tarpeisiin. Halusimme modernin, pitkälle tulevaisuu- teen toimivan ratkaisun, joka myös tukee polttoon perustumatonta lämmöntuotantoa uusiutuval- la energialla tuotetulla sähköllä. Sähkökattilaa voimme ajaa yhdessä vanhan hakekattilan rin- nalla, ja hallinta onnistuu miehittämättömällä laitoksella myös etäyhteydellä, kertoo Hauki- vuoren Lämmön toimitusjohtaja Auli Haapi – ainen-Liikanen. Juha-Pekka Paavolan mukaan sähkökattilat ovat suosittuja tällä hetkellä kaikenkokoisten kaukolämpöyhtiöiden keskuudessa. Yksi syy tähän ovat tietenkin monipuoliset hyödyntämis- mahdollisuudet, mutta muitakin etuja sähkökat- tila kaukolämpöyhtiöille tuo.  Sähkökattilat ovat moniin muihin ratkai- suihin verrattuna erittäin edullisia, jos lasketaan investointikustannusta euroa per megawatti. Li- säksi investointi on mahdollista toteuttaa erittäin nopeasti, kertoo Paavola.  Lisäksi hän korostaa, että sähkökattiloiden sää- tönopeus on erinomainen, mikä myös helpottaa niiden käyttöä tilanteissa, joissa halutaan valita optimaalisin lämmöntuotantotapa.  Sähkökattilan ehdottoman suuri etu on, että se voidaan aktivoida käytännössä välittömästi, ja säätönopeuskin täyteen tehoon on sekunneista maksimissaan minuuttiin, hän kertoo. n Sähkökattiloiden säätönopeus on erinomainen, mikä helpottaa niiden käyttöä tilanteissa, joissa halutaan valita optimaalisin lämmöntuotantotapa.  Kuva: Finess Energy Oy www.dominopalv elut.com Ammattit aitoista kiinteistönhuoltoa ja siiv ousta – luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalv elut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiint eistönhuolto » Konety öt » Siivousty öt » Viher työt » Remontit » Otsonointi 56 M etsäteollisuuden proses- sien sivuvirroissa synty- vistä ligniinistä ja biogee- nisestä hiilidioksidista voi LUT-yliopiston tutkimusjohtajan Taija Hämäläisen mukaan syntyä uusia teol- lisuudenaloja, jotka vähentävät riip- puvuutta fossiilisista raaka-aineista. Maapallon ongelmien kuten il- mastomuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan teknologiahyppyjä ja poik- kitieteellistä yhteistyötä. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen ja kier- totalouden edistäminen edellyttävät täysin uusia ratkaisuja. Uusien tuotteiden kehittäminen ei tapahdu Hämäläisen mukaan hetkessä. Isossa mittakaavassa markkinoil- le pääsy vie helposti yli kymmenen vuotta, vaikka pienempiä sovelluksia nähdään jo aiemmin. Suomi on tässä kehityksessä etu- linjassa. Metsäteollisuuden vahva poh- ja ja tutkimuslaitosten aktiivisuus ovat tehneet Suomesta suunnannäyttäjän. Jo nyt Suomessa toimii pilottihank- keita, kuten Metsä Groupin Raumal- le rakentama laitos, jossa biogeenistä hiilidioksidia otetaan talteen käytän- nön mittakaavassa. Hämäläisen mukaan metsäteolli- suuden jättien lisäksi mukaan tarvi- taan pieniä ja ketteriä yrityksiä, joille miljoonaluokan liiketoiminta on jo merkittävä.  Näistä voi kasvaa uusia teolli- suuden toimijoita, jotka hyödyntävät suurten yritysten jätevirtoja uusiksi tuotteiksi. Suomen haasteena on varmis- taa, että korkean jalostusarvon tuotteet tuotetaan kotimaassa eikä valmistus karkaa lähemmäs suuria markkinoita. Tämä edellyttää investointeja, poliittis- ta tahtoa ja vahvaa tutkimuksen yhteis- työtä yritysten kanssa.