Taloyhtiöissä oltava tarkkana, rakennetaanko avoin vai suljettu valokuituratkaisu
Vähintään 100-megabittiin yltävä kiinteä laajakaista toteutetaan yleisimmin valokuidun tai kaapelimodeemiyhteyden avulla. Valokuitu takaa nopean ja toimintavarman internet-yhteyden, sää, maastoesteet tai verkon ruuhkautuminen eivät juuri vaikuta netin toimivuuteen.
Koronapandemian aikana ja sen jälkeen monissa taloyhtiöissä on kiinnostuttu valokuituyhteydestä, joka takaa nopean ja toimintavarman internet -yhteyden. Kuluvan vuoden aikana valokuituyhteys rakennetaan lukemattomiin taloyhtiöiden, kyselyiden perusteella myös lähivuosista ennakoidaan vilkkaita valokuidun rakennusvuosia.
– Valokuituyhteyksien kysyntä vilkastui reilut kaksi vuotta sitten. Kun koronapandemia alkoi, ja aikuiset tekivät etätöitä sekä lapset olivat koulusta kotona, huomattiin, ettei mobiiliverkko välttämättä riitä. Verkkoyhteyksien toimivuudessa oli hidastuksia ja katkoksia, kun samasta taloudesta esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi lasta tekivät töitä tietokoneilla samanaikaisesti, sanoo valokuituyhteyksiä rakentavan Valokuitunen Oy:n toimitusjohtaja Heikki Kaunisto.
– Valokuitua tarvitaan, koska datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti niin yhteiskunnassa kuin suomalaisissa kodeissa. Sujuvat verkkoyhteydet ovat entistä tärkeämpi osa toimivaa arkea. Valokuitu on nopein ja ympäristöystävällisin teknologia kodin kasvaviin tiedonsiirron tarpeisiin. Nyt rakennettavat valokuituverkot kestävät seuraavat 50 vuotta, joten kyseessä on merkittävä sijoitus tulevaisuuteen, hän jatkaa.
Kauniston mukaan Suomi on ollut muita Euroopan maita jäljessä valokuituverkkojen kattavuudessa, mutta viime vuonna verkkoja rakennettiin Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja kuluvana vuonna vilkas rakentaminen jatkuu.
Kaunisto kuvailee valokuituverkkoa Suomen tietoliikenteen selkärangaksi.
– Suomessa tarvitaan sekä valokuitua että mobiiliverkkoja. Mitä enemmän esimerkiksi taloyhtiöissä on valokuituyhteys, sitä vähemmän on ruuhkaa mobiiliverkoissa.
Omakoti- ja rivitaloalueilla valokuituverkkoja rakentavat yleensä muut kuin isoimmat operaattorit: DNA, Elisa ja Telia. Valtakunnallisesti toimivat muun muassa vuonna 2019 perustetut, vauhdilla laajenevat Valokuitunen ja Valoo-tuotenimeä käyttävä Adola.
Niiden lisäksi laajaa kuituverkkoa rakentaa Lounea. Lisäksi on lukuisia paikallisia puhelin- tai sähköyhtiöitä, jotka toimivat lähinnä muutaman kunnan tai maakunnan alueella.
– Tällä hetkellä noin puolella suomalaisista talouksista on mahdollisuus hankkia valokuitu, tästä määrästä noin 35 prosenttia on kasvukeskusten kerrostaloissa. Parhaillaan valokuitua rakennetaan isoissa kaupungeissa ja taajamissa, pienemmät taajamat ja pienemmät taloyhtiöt ovat vielä ilman valokuitumahdollisuutta, selvittää Kaunisto.
Tarkkana sopimusehdoissa
Valokuitu on ohut lasista valmistettu johdin, jossa data kulkee valon muodossa. Sen kapasiteetti tiedonsiirrossa on lähes rajaton. Siksi valokuitu on ainoa tiedonsiirtotekniikka, jota voidaan kohtuullisin kustannuksin päivittää aina tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti.
Myös langattomat 4G- ja 5G-yhteydetkin rakentuvat valokuituverkkojen varaan, sillä jokainen tukiasema ja masto on kiinni valokuituverkossa.
Valokuitusen toimitusjohtajan Heikki Kauniston mukaan kuumenevassa kilpailussa kuluttajien ja taloyhtiöiden tulee olla erityisen tarkkana sopimusehtojen suhteen.
– Aina kun markkinaosuuksista käydään kova kamppailu alalla kuin alalla, markkinoille tulee lukuisia eri toimijoita erilaisine lupauksineen kuluttajalle. Toimijoiden määrän kasvaessa kuluttajan on entistä vaikeampi tietää, mitä hänen pitäisi huomioida valokuituliittymäsopimusta solmiessaan. Liittymiä markkinoidaan nyt jopa 0 euron hinnalla, mutta vastapainona edulliselle liittymiselle on saatettu sopimusehtoihin asettaa palveluihin ja rakentamiseen liittyviä merkittäviä vastuita kuluttajalle, sanoo Kaunisto.
Ennen kuin sopimuksen valokuitutoimittajan kanssa solmii, kannattaa selvittää, miten todennäköisesti toimittaja kykenee rakentamaan kiinteistön valokuidun. Mikäli kyseinen toimittaja ei saa sitoutettua tarvittavaa määrää kotitalouksia mukaan hankkeeseen, verkkoa ei rakenneta.