Namika Areenan julkisivu on umbravärjätty muistuttamaan vanhaa koripalloa. Julkisivujen kolmiulotteinen kuvio on haettu koripallon historiasta, pelin varhaisimmasta korityypistä, jossa kori oli tehty puukapuloista. Kuva: Martin Sommerschield, Kuvio Oy

Arkkitehtuuriltaan palkittu Namika Areena palvelee koripalloilijoita ja lähialueen koululaisia – yhteistyö ratkaisi käyttöasteongelman

Vuoden Betonijulkisivu -arkkitehtuurikilpailun voittanut Namika Areena on erityisesti juniorikoripallon tarpeisiin suunniteltu liikuntapaikka, mutta se palvelee päivisin myös lähialueen kouluja.

Helsingin NMKY:n koripalloilijoiden vuosikymmenten haave toteutui viime syksynä, kun Pakilan kaupunginosaan Kehä I:n varteen avautui Namika Areena. Pinta-alaltaan noin 3 200 neliön kokoinen rakennus palvelee Namikan koripalloilijoita iltaisin ja viikonloppuisin, arkipäivisin areena on alueen koulujen liikunnanopetuksen käytössä.

Noin 13,5 miljoonaa euroa maksaneen areenan rakennutti HNMKY:n tukisäätiö, jonka varallisuus perustuu Helsingin Kaisaniemessä sijaitsevan Hotel Arthurin liiketoimintaan sekä kiinteistöomistuksiin. HNMKY:ssä oltiin haaveiltu koripallohallista vuosikymmenten ajan.

– Jo 1980-luvulla, kun Henrik Dettman valmensi HNMKY:n miesten mestaruussarjajoukkuetta, oli puheita ja suunnitelmia omasta koripallohallista. Myöhemminkin omaa hallia on suunniteltu, mutta nyt unelmista tuli totta,

HNMKY:n pääsihteeri ja Namika Areenan toimitusjohtaja Olli Joensuu iloitsee.

Palaset alkoivat loksahdella paikoilleen muutama vuosi sitten, kun HNMKY ryhtyi keskustelemaan Helsingin kaupungin kanssa Länsi-Pakilan kaupunginosassa sijaitsevan toimintakeskuksen tilanteesta.

– HNMKY:llä on ollut toimintakeskus 1960-luvulta lähtien, ja sen tontin vuokrasopimus oli umpeutumassa. HNMKY aloitti keskustelut Helsingin kaupungin kanssa siitä, voisiko toimintakeskusta laajentaa niin, että sen yhteyteen saataisiin koripallolle harjoittelutiloja, Joensuu kertoo.

– Keskustelut etenivät siihen, että kaupunki ehdotti meille uuden liikuntahallin rakentamista. Asiassa päästiin sopimukseen ja halli päätettiin rakentaa Kehä I:n ja Pakilantien risteykseen puretun Pakilan yläasteen paikalle, hän jatkaa.

Pitkä sopimus

Ratkaisevaa hankkeen toteutumiselle oli se, että Helsingin kaupunki teki 20 vuoden pituisen vuokrasopimuksen HNMKY:n kanssa uuden areenan tilojen päiväkäytöstä.

– Liikuntahallien rahoituksessa on aina sama ongelma, iltaisin ja viikonloppuisin käyttöasteet ovat korkeita, mutta arkipäivisin hallit ovat tyhjillään. Nyt Namika Areenan käyttöaste on 90 prosentin tienoilla, kun koululaiset liikkuvat hallissa päivisin ja koripalloilijat iltaisin sekä viikonloppuisin, Olli Joensuu sanoo.

– Ilman Helsingin kaupungin kanssa tehtävää yhteistyötä tätä hallia ei olisi ollut mahdollista rakentaa, sillä tiloja ei ole varaa seisottaa tyhjillään. Yhteistyö kaupungin kanssa nostaa hallin käyttöasteen riittävän korkeaksi, se mahdollisti pankin lainarahoituksen saamisen. Lisäksi yhteistyö kaupungin kanssa lisää areenan toiminnan uskottavuutta, hän jatkaa.

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeelle 750 000 euron investointiavustuksen kesäkuussa 2022 veikkausvoittovaroista. Areenan kokonaiskustannukset nousevat noin 13,5 miljoonaan. Seuran mukaan rakentamisen kustannusarviossa pysyttiin.

1 200 neliön pääkentällä on mahdollista pelata koripalloa kahdella lohkolla täyden koon kentillä. Pääkentällä on kansainvälisen koripalloliiton määräykset täyttävä FIBA-parketti ja neljä areenakoria.

Pienemmällä monitoimikentällä voidaan pelata myös muita lajeja, kuten lentopalloa tai futsalia.

Areenalla on myös kuntosali, taitosali, pukuhuoneita, varastotiloja sekä ravintola.

Piha-alueelta löytyy koripallokenttiä ja ensi keväänä sinne rakennetaan muun muassa skuutti- ja skeittiparkki sekä ulkokuntosali. Ulkoliikuntatilojen rakentamiseen HNMKY sai taloudellista tukea Aluehallintovirastolta.

Tontin toisella laidalla on HPS:n kuplahalli, joka jakaa yhteiset pukuhuoneet Namika Areenassa.

Pihan läpi kulkee liito-oravan siirtymäreitti, jota varten on suunniteltu erityinen levähdystolppa Helsingin ympäristöpalveluiden ohjauksessa.

Olli Joensuu pitää areenan toteutustapaa sellaisena, jossa kaikki voittavat.

– Koulujen liikuntatilat ovat yleensä aika pieniä, tilat ovat usein myös huonosti muokattavissa eri käyttötarkoituksiin. Namika Areenan toteutusmallissa on vain voittajia, sillä päivisin koulujen käytössä on nykyaikaiset, riittävän isot liikuntatilat, ja HNMKY:lle Helsingin kaupungin kanssa tehtävä yhteistyö mahdollisti hyvien harjoitus- ja peliolosuhteiden rakentamisen meidän koripalloilijoille. Vuokraamme toki tiloja myös muihin tarkoituksiin ja tilaisuuksiin. Isossa salissa on mahdollisuus noin 500 katsojapaikalle.

– Viikoittain kävijöitä on noin 5 000. Kun areenalla on tapahtumia, kuten isoja koripalloturnauksia, kävijämäärää kasvaa vieläkin suuremmaksi, Olli Joensuu kertoo.

Lisenssimäärillä mitattuna Helsingin NMKY on Suomen suurin koripalloseura noin 1 500 pelaajalla. Urheilutoiminnan lisäksi se kuuluu Helsingin suurimpiin iltapäiväkerhojen järjestäjiin.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 1/2024!