Biokaasun kysyntä lämmitykseen ja liikenteeseen kasvussa
Suomeen on suunnitteilla ja rakenteilla 40 biokaasulaitosinvestointia vuosina 2023-2025. Toteutuessaan laitokset synnyttävät yli 0,7 terawattituntia uutta biokaasun ja biometaanin tuotantokapasiteettia Suomeen, mikä lähes tuplaa nykyisen tuotannon.
Suomessa on vireillä vireillä uutta biometaanin tuotantokapasiteettiä yhteensä 570 gigawattituntia, josta yli puolet on raskaalle liikenteelle tarkoitettua nesteytettyä biokaasua. Loput biokaasusta, yhteensä 170 gigawattituntia, aiotaan hyödyntää lämmön ja sähkön tuotantoon.
Näiden investointihankkeiden taloudelliset vaikutukset ovat minimissään 350 miljoonaa euroa, ja työllisyysvaikutukset ovat reilu 700 pysyvää työpaikkaa biokaasulaitoksiin. Kaikkiaan laitoksissa kierrätettäisiin yli 1,6 miljoonaa tonnia erilaisia jätteitä sekä maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.
Vireillä olevista biokaasulaitosinvestointihankkeista 16 on rakennusvaiheessa, joten niiden toteutuminen on todennäköistä. Nämä pitkällä investointiputkessa olevat hankkeet kasvattavat kotimaisen biometaanin tuotantoa 126 gigawattituntia sekä biokaasupohjaisen sähkön ja lämmön tuotantoa 136 gigawattituntia.
Hankkeiden joukossa on esimerkiksi Nurmon Bioenergia Oy, joka suunnittelee tuottavansa 100 gigawattituntia nesteytettyä biokaasua lannasta ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista.
Suurin osa vireillä olevista biokaasulaitosinvestointihankkeista on siis suunnittelu- tai esiselvittelyvaiheessa. Näissä hankkeissa lopullinen rakentamispäätös tehdään, kun investoinnin liiketoiminnalliset riskit ovat siedettävät, takaisinmaksuaika järkevä ja hanke on ylipäätänsä kannattava.
Investoinnit ja työpaikat kohdistuvat erityisesti taajamien ulkopuolelle maaseudulle. Useat näistä biokaasulaitoksista aikovat kierrättää maatalouden lantaa, tähteitä ja jätteitä biokaasuksi ja kierrätyslannoitevalmisteiksi.
Investointiedot perustuvat Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n keräämiin tietoihin.
Biokaasu sisältää paljon energiaa ja sitä voidaan käyttää sellaisenaan ”raakakaasuna”, lämmön- ja sähköntuotantoon tai jalostaa biometaaniksi, jolloin se on joustavasti käytettävissä liikenteessä, teollisuudessa, lämmön ja sähkön tuotannossa kaasuverkon kautta tai sen ulkopuolella.