– Julkisivujen kuntoa tulisi arvioida vähintään viiden vuoden välein silmämääräisesti
Julkisivun kuntoa pitää seurata säännöllisesti, myös ylläpidon on oltava suunnitelmallista. Miten julkisivun kuntoa pitää seurata, ja miten voi valmistautua remonttiin?
Julkisivuremontti on toinen taloyhtiöiden isoista remonteista putkiremontin ohella. Usein taloyhtiöissä havahdutaan korjaamisen tarpeeseen, kun julkisivu on jo päässyt huonoon kuntoon. Jatkuvalla kunnon seurannalla ja suunnitelmallisella ylläpidolla taloyhtiöissä voidaan välttyä ikäviltä yllätyksiltä.
Julkisivu on rakennuksen näkyvin osa, joten se määrittelee pitkälti koko rakennuksen yleisilmeen ja vaikuttaa merkittävästi asukasviihtyvyyteen sekä rakennuksen houkuttelevuuteen.
Julkisivulla on esteettisten arvojen lisäksi myös kriittisen tärkeitä, rakennusta suojaavia tehtäviä. Julkisivu suojaa rakennusta vaikeilta ja vaihtelevilta sääolosuhteilta, kuten sateilta, lumelta, auringolta sekä tuulelta. Etelä-Suomessa, etenkin rannikkoseuduilla, ilmastonmuutos on jo huomattavasti lisännyt viistosateita eli sateita yhdistettynä voimakkaaseen tuuleen sekä kasvattanut talviaikaan esiintyvien jäätymis-sulamissyklien määrää, mikä luo erityisen suuria hankaluuksia julkisivujen kunnolle.
Huomattavassa osassa suomalaisista taloista julkisivujen päärakennusaine on betoni, erityisesti 1960-, 1970- ja 1980 -luvuilla rakennetuissa taloissa. Tällaisia taloja on Suomessa kymmeniä tuhansia.
Suomen sääolosuhteet, jotka vaihtelevat kovista pakkasista helteisiin, asettavat betonirakenteet lujille. Julkisivujen vauriot syntyvät pääosin kahdesta syystä: pakkasrapautumisen seurauksena tai betonirakenteiden terästen ruostumisen seurauksena. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat rankkasateet pahentavat osaltaan ongelmaa.
– Julkisivuun pitää kiinnittää huomiota jo siinä vaiheessa, kun uusi asuintalo otetaan käyttöön tai kun vanhan talon julkisivu on juuri remontoitu. Pitää olla tiedossa, miten julkisivun kuntoa aiotaan seurata. Kun seuranta ja julkisivun hoito toteutetaan suunnitelmallisesti, taloyhtiöissä ”seinät eivät kaadu niskaan” ja isompiinkin remontteihin voidaan varautua hyvissä ajoin, sanoo muun muassa julkisivujen kuntotutkimuksia ja julkisivuremonttien suunnittelua tekevä Kari Aaltonen Julkisivukonsultointi JK:sta.
– Julkisivujen kuntoa tulisi arvioida vähintään viiden vuoden välein silmämääräisesti. Tässä arviossa on hyvä käyttää apuna asiantuntijaa, koska asukkaat helposti ”sokeutuvat” omalle talolle, hän jatkaa.
Silmämääräisessä tarkastelussa pitää huomioida myös yläkerrokset, ja tarvittaessa käyttää nostinta apuna.
– Maasta pystyy katsomaan julkisivua toiseen kerrokseen saakka, mutta ei ylemmäs. Ylimmät kerrokset ovat säärasitetuimpia ja siksi julkisivun kuntoa pitää tutkia myös ylemmistä kerroksista, siksi nostin on tarpeen.
Säännöllinen kuntoarvio
Kari Aaltonen suosittelee taloyhtiöitä teetättämään kuntoarvion säännöllisesti. Jos siinä havaitaan vaurioita, taloyhtiö saa suosituksen laajemman ja tarkemman kuntotutkimuksen teosta.
– Laaja kuntotutkimus on hyvä tehdä viimeistään noin 15 vuoden kuluttua talon tai julkisivuremontin valmistumisesta. Toki tässä on kohdekohtaisia eroja, joissakin tapauksissa kuntotutkimus voidaan joutua tekemään esimerkiksi viiden vuoden välein. Kun julkisivun kuntoa seurataan säännöllisesti, taloyhtiössä tiedetään koko ajan tilanne eikä ikäviä yllätyksiä pääse syntymään.
Hyvä kuntotutkimus on Kari Aaltosen mukaan kattava, se kertoo talon julkisivujen kunnon sekä antaa taloyhtiölle toimenpidesuositukset.
– Kuntotutkimuksessa pitää huomioida, millaisesta talosta on kyse. Millaisia riskejä talon rakenteissa voi olla? Tärkeää on myös huolehtia siitä, että näytteenottomäärät ovat riittävät. Vain näin saadaan selville julkisivujen kunto. Olen aivan liian usein nähnyt kuntotutkimuksia, joissa näytemäärä on jäänyt liian alhaiseksi.
– Hyvä kuntotutkimus on myös niin informatiivinen, että kuka tahansa ammattilainen voi sen perusteella suunnitella julkisivuremontin, Aaltonen jatkaa.