Valesokkelin korjaaminen ulkopuolelta mahdollistaa asumisen remontin aikana
Valesokkelin voi korjata myös ulkoapäin, jolloin säästyy aikaa ja rahaa. Korjausmenetelmä mahdollistaa myös asumisen omassa kodissa remontin aikana.
Valesokkeli, jota kutsutaan myös piilosokkeliksi, oli hyvin yleinen perustustapa 1960-luvulta 1990 luvun puoliväliin saakka. Valesokkeleita rakennettiin paljon rivitaloihin ja omakotitaloihin. Valesokkeli tarkoittaa, että sokkelin yläreuna on ulkoseinän lämmöneristeen sekä puurungon alareunaa ylempänä, jolloin riski ulkoseinän alaosien vaurioitumiselle kasvaa.
Valesokkelia pidettiin aikoinaan nerokkaana tapana estää kylmäsilta perustusrakenteiden läpi matalaperusteisiin pientaloihin siirryttäessä. Rakenteen etu oli myös esteettömyys, sillä ulko-ovelle ei tarvittu portaita.
Lisäksi valesokkeli ja tasakatto yhdessä tekivät talosta matalan, jolloin rakennuskustannukset jäivät alhaisimmiksi
Mutta, koska valesokkelissa seinän rakenteet jäävät usein jopa maanpinnan alapuolelle, rakenne on altis maaperän kosteudelle. Tällöin maasta siirtyy rakenteeseen kosteutta. Lisäksi sisäilman kosteus saattaa tiivistyä sokkelin betonin sisäpintaan. Maaperän kosteus tai sokkelin sisäpintaan tiivistyvä sisäilman kosteus voivat aiheuttaa mikrobikasvua ulkoseinän alaosan lämmöneristeessä tai puuosissa. On myös havaittu, että valesokkelien sisäpinnoilla käytetyissä vedeneristeissä on ollut haitallista kreosoottia, joka on PAH-yhdiste. PAH-yhdisteitä ja mikrobivaurioita sisältävistä materiaaleista on ilmayhteys sisäilmaan, jolloin vauriot heikentävät sisäilman laatua ja saattavat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Rakennustapa luokiteltiinkin riskirakenteeksi vuonna 2007.
Valesokkeleiden saneerauskohteissa on yleensä vaurioitunut talon runkotolppien alaosa ja alajuoksu sekä mahdollisesti myös osa eristeistä. Ongelmista usein kertovat sisäilmaan kulkeutuvat hajut. Ne voivat olla merkki mikrobivaurioista valesokkelirakenteessa, jotka sitten havaitaan sisäilmassa. Jos tällaisia merkkejä havaitaan, on syytä tutkia nopeasti valesokkelin kunto.
Valesokkeleita on perinteisesti korjattu talojen sisäpuolelta. Tässä remonttitavassa kaikki ulkoseinät avataan sisäpuolelta, usein ikkunoiden alapintaan saakka, ja joskus jopa kokonaan. Tämä tarkoittaa muun muassa pattereiden irrottamista ikkunoiden alta.
Remonttitapa voi myös edellyttää keittiön, pesuhuoneen ja saunan uusimista, jos ne sijaitsevat ulkoseinää vasten. Sisäkautta tehtävä valesokkelin korjaus on varsin kallis remontti, ja lisäksi asukkaat joutuvat usein muuttamaan väliaikaisesti kodistaan pois remontin tieltä.
Valesokkelien korjausta onkin taloyhtiöissä usein lykätty remontin aiheuttaman vaivan sekä kalleuden vuoksi.
Remontti ulkopuolelta
Suomalainen Prima-rakentajat on kehittänyt patentoidun menetelmän, jonka avulla valesokkeli voidaan korjata talon ulkopuolelta kengittämällä. Perustuksen tyyppi ei remontissa muutu, mutta sokkelista poistetaan kaikki orgaaniset materiaalit, jolloin rungon alaosaan ei jää enää mitään sellaista, joka voisi jossakin vaiheessa homehtua. Laho-Stop -nimen saanut korjausmenetelmä sopii niin puuverhoiltuihin kuin tiilipintaisiinkin puurunkoisiin taloihin.
– Ulkopuolelta tehdyllä valesokkelin korjaamisella saavutetaan monta etua. Niistä asukkaan kannalta merkittävin on se, ettei asunnon sisätiloihin kosketa, myöskään pattereita ei irroteta. Ihmiset voivat asua kodeissaan koko remontin ajan, kertovat Jukka Hänninen ja Harri Keski- Korpi Prima-rakentajista.
Etuna ovat myös alhaisemmat remonttikustannukset, koska rakennuksen sisäpintoja ei tarvitse lähteä remontin yhteydessä uusimaan.
Prima-rakentajat lähti kehittämään uutta menetelmää valesokkelien korjaamiseen 2010-luvun alkupuolella ja remontteja on tehty enenevässä määrin vuodesta 2015 lähtien.
Kiteytetysti menetelmässä on kyse siitä, että korjaus suoritetaan rakennuksen ulkopuolelta sahaamalla valesokkelipinta pois. Näin päästään käsiksi runkotolppiin ja alajuoksuun. Valesokkelin takana oleva orgaaninen materiaali poistetaan, puurunko kengitetään teräsjaloilla ja kaikki pilalle menneet eristeet vaihdetaan.