Vaasan tarkka-ampujapataljoonan puutaloalueella sijaitseva kivikasarmi on säilytetty alkuperäisessä komeudessaan. Kuva: Museovirasto/Maarit Mannila

Sotilasarkkitehtuurin nähtävyys

Armeija lakkautti vajaat 30 vuotta sitten Vaasan rannikkopatteriston. Muistoksi armeijavuosista Vaasan keskustaan jäi upea puukasarmialue, joka tunnetaan nyt kulttuurikasarmina.

Keskellä kaupunkia sijaitseva Museoviraston suojelema alue on säilynyt eheänä, ilman uudisrakentamista. August Bomanin suunnittelema Vaasan puukasarmialue on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä, puisen sotilasarkkitehtuurin nähtävyys.

Kasarmialue siirtyi valtiolta Vaasan kaupungin omistukseen pääosin vuonna 1999, ja joitakin osia kaupunki hankki vuonna 2002. Alue on käytännössä korttelin mittainen, jota rajaavat Koulukatu, Korsholmanpuistikko, Raastuvankatu ja Tiilitehtaankatu.

Kasarmialueen jäätyä tyhjilleen, siihen haluttiin muodostaa kaupunkilaisia palveleva keskittymä. Pohjanmaan liitto myönsi Kulttuurikasarmi- hankkeelle EAKR- ja valtionrahoitusta. Hanke toteutettiin vuosina 2013-2014.

Kasarmialue historian pyörteissä

Sodan seurauksena Suomi kuului Venäjän suurruhtinaskuntaan vuodesta 1809.

August Boman toimitti ensimmäiset luonnoksensa Vaasan puukasarmialueen rakennuksista vuonna 1860. Alueen ensimmäinen rakennus valmistui arvioiden mukaan vuonna 1866. Venäjän siirryttyä yleiseen asevelvollisuuteen vuonna 1874, alettiin Suomeen perustamaan omaa armeijaa.

Kaikkiin lääninkaupunkeihin eli Helsinkiin, Turkuun, Ouluun, Kuopioon, Mikkeliin, Hämeenlinnaan, Viipuriin ja Vaasaan perustettiin 400 sotilaan kasarmit. Niissä aloitettiin tarkk’ampujakoulutus vuonna 1881 ja kasarmit toimivat Venäjän keisarin alaisuudessa.

Venäläistämistoimien yhteydessä maamme oma armeija lopetettiin ja kasarmit luovutettiin venäläisille vuonna 1902. Vaasa joutui tämän jälkeen vastaamaan yhä uusien venäläisten joukkojen majoittamisesta, varustelun lisääntyessä.

Vuonna 1917 Maaliskuun vallankumouksessa muodostui Neuvostoliitto ja Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi. Suomalaiset alkoivat muodostamaan omia asevoimia, ja piakkoin maassamme käytiin sisällissotaa. Tuona aikana Vaasaan perustettiin Suomen ensimmäinen suojeluskunta.

Vaasan kasarmialuetta laajennettiin aina 1940-luvulle saakka. Itsenäisyyden aikana Vaasan kasarmialueella on ollut sijoitettuna jääkäripataljoonia, kenttätykistörykmentti ja viimeisenä rannikkopatteristo.

Varuskuntatoiminta Vaasan kasarmilla lopetettiin vuonna 1998.

Lue lisää Kiinteistö&energia -lehden numerosta 7/2025!