Jos vanhan kiinteistön tulee täyttää samat normit kuin uuden, korjaus tulee merkittävästi kalliimmaksi
Uuden rakentaminen on katsottu arvoksi sinällään, tutkimatta rakennetun ympäristön säilyttämisen mahdollisuuksia.
– Asenteiden lisäksi kysymys on taloudellisista näkökohdista. Lasketaan, että uuden rakentaminen on kannattavampaa kuin vanhan korjaaminen, laajentaminen tai uuskäyttö, sanoo arkkitehti Maire Mattinen.
Yleensä halutaan niin sanotusti tehokkaampia kiinteistöjä, joiden energiankulutus on alhaisempaa. Tilojen käyttöä halutaan tehostaa ja asemakaavan suoma rakennusoikeus halutaan käyttää maksimissaan.
– Ongelmaksi muodostuu lisäksi se, että vanhaa taloa tai kiinteistöä korjatessa sille osoitetaan samat laatuvaatimukset kuin uudisrakentamiselle. Tästä seuraa merkittävä taloudellinen rasitus, joka taas puolestaan aiheuttaa sen, että vanhan korjaaminen tai uuskäyttö tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen, Mattinen jatkaa.
Purkaminen ja sitä myöden uuden rakentaminen ovat liian usein päällimmäinen vaihtoehto. Vedotaan erityisesti ekologisiin tavoitteisiin ja energialaskelmiin. Puuttuu osaamista, ammattilaisten koulutuksessakin uudisrakentaminen on etusijalla.
Vanhimpien rakennettujen kulttuuriympäristöjen suojelu on toki vakiintunut Suomessakin ja korjausrakentaminen on yleistynyt. Säilyttävä korjaaminen on kuitenkin edelleen liian pienessä roolissa. Suureksi haasteeksi ovat muodostuneet uudemmat, sotien jälkeen rakennetut lähiöt ja elementtirakennukset.
Myös muuttotappioseutujen tyhjilleen jäävät rakennukset ovat ongelma.
– Vanhoissa kulttuurimaissa, esimerkiksi Etelä- ja Keski-Euroopassa, todella vanhan rakennuskannan osuus on niin merkittävä, että korjaaminen ja rakennusten uudet käyttötavat ovat väkisin määräävinä vaihtoehtoina. Samalla tavoin korostuu kulttuurihistoriallinen merkitys, Mattinen sanoo.
Asenteet muuttuvat
Meillä rakennuskanta on sen verran nuorta, ettei sillä koeta olevan merkittävää arvoa rakennushistoriallisesti tai esteettisesti. Sen takia niiden kohtaloksi tulee helposti purkaminen. Varsinkin jos taloudelliset näkökulmat sitä puoltavat.
Massiivisen uudisrakentamisen vaikutukset rakennetussa kulttuuriympäristössä tai välittömästi niiden läheisyydessä ovat herättäneet negatiivista palautetta. Sopeuttaminen ja säilyttävä vaihtoehto tulisikin tutkia jo maankäyttöä suunniteltaessa. Alueen ja rakennusten historia ja arvot on selvitettävä aina ennen kaavoitusta.
Kaupungistuminen on viime vuosina kiihdyttänyt rakentamista ja purkamista, kun se vielä 10 vuotta sitten oli merkittävästi maltillisempaa. Erityisesti asuntorakentaminen on kasvukeskuksissa lisääntynyt rajusti, volyymi on korkeammalla tasolla kuin vielä joitain vuosia sitten.
Lue lisää Kiinteistö&energia -lehden numerosta 6/22!
