Kansallisella tasolla energiatehokkuuden parantamisen tavoitteet ovat edelleen kovat
Taloyhtiöt välttyvät kaavailluilta pakkoremonteilta. Energiatehokkuusdirektiivin päivityksen myötä rakennuksille asetetut energiatehokkuuden vaatimustasot kasvavat, mutta yksittäisiin asuinrakennuksiin ei ole tulossa tiettyyn päivämääriin sidottuja korjauvelvoitteita.
Taloyhtiöissä voidaan huokaista helpotuksesta: Euroopan Unionin energiatehokkuusdirektiivi ei aja taloyhtiöitä ennen aikaisiin energiatehokkuutta parantaviin pakkoremontteihin. Pelko ennenaikaisista remonteista oli viime vuonna todellinen, mutta direktiivin sisältö on kuitenkin muuttui matkan varrella ennen kuin Euroopan parlamentti hyväksyi sen maaliskuun puolivälissä.
Ylivoimaisesti merkittävin parannus on se, että yksittäiseen asuinrakennukseen ei ole tulossa tiettyyn päivämäärään sidottua energiakorjausvelvoitetta.
– Lopputulos on suomalaisen kodinomistajan kannalta pääpiirteissään hyvä. Se, että yksittäisten asuinrakennusten energiakorjausvelvoitteen sijasta tarkastellaan asuinrakennuskantaa kokonaisuutena, on todella tärkeää. Suomalainen energiajärjestelmä on huomioitu aiempia esityksiä paremmin, minkä lisäksi pidämme keskeisenä, että lopputulos mahdollistaa joustoja, jotta kussakin jäsenmaassa voidaan ottaa käyttöön juuri siellä toimivia ratkaisuja, toteaa Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Komissio esitteli näkemyksensä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitykseksi joulukuussa 2021. Direktiivin tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta, vähentää energiankäyttöä ja lisätä EU:n energiaomavaraisuutta. Päivityksen taustalla on tarve hillitä ilmastonmuutosta ja lisätä EU-maiden turvallisuutta vähentämällä riippuvuutta Venäjän fossiilisista energioista.
Direktiivin voimaantulo ja konkreettiset vaatimukset taloyhtiöille tarkentuvat myöhemmin. Vaikka vaatimukset taloyhtiöille tarkentuvat vielä kansallisen valmistelun myötä, on selvää, että pelätyimmät skenaariot pakkoremonttien aallosta eivät ole toteutumassa.
– Viime vuonna väläyteltyä pakkoremonttien aaltoa ei ole enää näköpiirissä, mutta kansallisella tasolla energiatehokkuuden parantamisen tavoitteet ovat edelleen kovat. Mutta taloyhtiöissä ei tarvitse panikoitua, kuvailee tilannetta Isännöintiliiton vastuullisuuspäällikkö Liina Länsiluoto.
– Vielä vuosi sitten valmistelussa olleet direktiiviluonnokset olivat yksittäisiä taloyhtiöitä kohtaan huomattavasti yksityiskohtaisempia ja velvoittavampia. Nyt luvassa ei ole pakkoremontteja yksittäisille taloyhtiöille, ja esimerkiksi kaukolämmön merkitys suomalaisessa mallissa, aurinkoenergian heikompi kannattavuus pohjoisessa verrattuna Keski-Eurooppaan sekä taantuvien alueiden tilanne on saatu aiempaa paremmin huomioitua direktiivitekstissä, hän jatkaa.
Kovat tavoitteet
Direktiivi asettaa kuitenkin edelleen kovat tavoitteet energiatehokkuuden parantamiselle kansallisesti. Liina Länsiluodon mukaan tämänhetkisen direktiivitekstin mukaan olemassa olevan asuinrakennuskannan energiankulutusta pitää vähentää 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2020 tasoon. 55 prosenttia tästä parannuksesta tulee saavuttaa parantamalla heikoimmissa energialuokissa olevia rakennuksia.
– Se, miten tämä käytännössä saavutetaan, minkälaisia vaatimuksia esimerkiksi korjausrakentamiselle asetetaan kansallisesti ja mitä tukijärjestelmiä tähän tulee, selviää vasta kansallisen valmistelun myötä. Ympäristöministeriö asettelee askeleet, jonka mukaan Suomessa direktiivin tavoitteisiin päästään. Direktiivi antaa paljon kansallista päätösvaltaa, Länsiluoto toteaa.
– Suomi on kuitenkin kautta linjan korostanut, ettei muutoksista saa syntyä kohtuuttomia kustannuksia kotitalouksille ja että rakennuksia tulee voida korjata oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Olemme luottavaisia siihen, että nyt lainsäädännöllä ohjataan tekemistä oikeaan suuntaan: kohti kestävää, päästötöntä ja fiksusti energiatehokasta asumista, hän jatkaa.
Länsiluodon mukaan kaikkia kiinteistöjä koskevat remonttivelvoitteet eivät ole tarpeellisia, koska osa Suomesta tyhjenee ja osalla taloyhtiöistä on rahoitusvaikeuksia.
– Kohdistetaan korjaukset sinne, missä tarvitaan, ja uskalletaan sitten vaikka purkaa osa rakennuskannasta. Länsiluoto sanoo.