Isännöitsijät saivat murska-arviot taloyhtiöiden hallituksilta – Kiinteistöliitto pimitti tulokset
Isännöintialan kriisi on kestänyt vuosien ajan, eikä alan ongelmiin ole vieläkään tullut selvyyttä.
Taloyhtiöissä koetaan syvää epäluuloa isännöintiä kohtaan. Epäluulosta kertovat vuosina 2022 ja 2023 Kiinteistöliitto Uusimaan taloyhtiöille tekemät kyselyt. Kyselyihin vastasi yli 2 000 taloyhtiötä. Taloyhtiöt ovat toistuvasti kokeneet tulleensa isännöintiyritysten huijaamiksi.
Isännöintiala ajautui syvään kriisiin vuonna 2021, kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV paljasti kuuden isännöintialan yrityksen ja Isännöintiliiton hintakartellin. Markkinaoikeus määräsi kartelliin syyllistyneet yritykset ja Isännöintiliiton loppuvuodesta 2022 yhteensä noin 4,9 miljoonan euron seuraamusmaksuihin kartellista. KKV:n selvitysten perusteella yritykset ja Isännöintiliitto sopivat vuosina 2014-2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti isännöintitoimialan hintatasoa.
Päätöksestä on valitettu, joten se ei ole lainvoimainen ja sen käsittely jatkuu korkeimmassa hallinto oikeudessa. Ratkaisua asiassa odotetaan tulevaksi tänä vuonna.
Isännöintikartellin paljastumisen jälkeen jo aiemmin taloyhtiöiden hallitusten jäsenissä kytenyt epäluulo isännöitsijöitä kohtaan syveni. Isännöintikartelli herätti taloyhtiöissä myös epäillyksen, puolustaako Kiinteistöliitto aidosti taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden etuja. Vai onko Kiinteistöliitto ajautunut tilanteeseen, jossa se sulkee silmänsä isännöinnin ongelmilta? Vastaus kysymykseen on espoolaisen Tarja Teräväisen mukaan taloyhtiöille kielteinen.
Espoolaisen taloyhtiön puheenjohtajana toiminut Teräväinen valittiin vuonna 2021 Kiinteistöliitto Uusimaan hallitukseen. Samassa kokouksessa hyväksyttiin isännöintityöryhmän perustamista koskeva jäsenaloite. Työryhmän tehtäväksi määriteltiin kartoittaa isännöintipalveluihin liittyvien, jäsentaloyhtiöiden kokemien ongelmien ja kipukohtien laajuutta. Tämän jälkeen tuli laatia suunnitelma toimenpiteistä, joiden avulla voitaisiin vahvistaa taloyhtiöiden asemaa suhteessa isännöintiin.
Teräväinen valittiin myös isännöintityöryhmän puheenjohtajaksi. Työryhmä aloitti työnsä vuonna 2022 kartoittamalla jäsenten näkemyksiä isännöintipalveluista laajalla ja perusteellisella kyselyllä. Vastauksia kyselyyn saatiin ennätyksellisesti yli 2000 kappaletta ja sanoma oli yksiselitteinen: jäsenet olivat laajalti tyytymättömiä isännöintiin isännöintiyritysten suositteluindeksin (NPS) ollessa -15. Isoimmilla isännöintiyrityksillä NPS-luku laski hälyttävästi jopa -60 tasolle. Vertailuna voidaan todeta, että suomalaisyritysten keskiarvo on 50:n paikkeilla.
– Seuraavana vuonna 2023 teimme uuden kyselyn, jonka tuloksena isännöintiyritysten NPS-luku oli tippunut -30 -tasolle. Taloyhtiöiden viesti oli selkeä, isännöinnin ongelmat ovat todellisia ja taloyhtiöiden luotto isännöintiin on heikentynyt entisestään, Teräväinen kertoo.
Taloyhtiöiden kokemukset kertovat siitä, etteivät isännöitsijät enää katso taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden etuja. Isännöitsijät katsovat nyt isoksi kasvaneiden kiinteistöalan yritysten etuja.
– Vika ei ole niinkään isännöitsijöissä, vaan epäterveessä liiketoimintamallissa. Tämä näkyy siinä, että isot isännöintiyritykset ovat alkaneet erilaisilla lisämaksullisilla palveluilla rahastamaan taloyhtiöitä. Aiemmin monet näistä lisämaksullisista palveluista kuuluivat taloyhtiön ja isännöintiyrityksen väliseen perusveloitukseen.
Toinen ongelma on se, että kiinteistöalan yrityksiä on kauppojen myötä liitetty yhteen.
– Yhä useammin on tilanne, jossa sama yritys tarjoaa sekä isännöintiä että erilaisia huoltopalveluita. Lisäksi kiinteistöyritykset voivat tarjota muun muassa siivouspalveluita. Tästä seuraa jääviysongelmia. Miten isännöitsijä voi toimia objektiivisesti taloyhtiön etujen ajajana, jos isännöinti ja huoltopalvelut tulevat samasta yrityksestä, Teräväinen kysyy.
– Jääviysongelma on todella suuri tilanteessa, jossa taloyhtiön hallitus on antanut isännöitsijälle yksinoikeuden hyväksyä ja maksaa laskut. Isännöitsijä hyväksyy käytännössä sen yrityksen laskuja, jossa itse työskentelee, hän jatkaa.
Teräväisen mukaan taloyhtiöt eivät tahdo pysyä isännöintiyritysten perässä.
– Taloyhtiöt eivät tiedä, millaisia sopimuksia isännöintiyritykset tekevät, eivätkä sopimusten motiiveja. Lopputuloksena taloyhtiöissä on epätietoisuutta, mihin taskuihin rahaa menee.