Kuntoarviot ovat yksi osa Talokeskuksen toimintaa. Rakennustekniikan asiantuntija, insinööri (AMK) Jari Hyvärilä tekee kuntoarvioita taloyhtiöille. Kuva: Talokeskus

– Nyt on hyvä hetki valmistella korjaushankkeita

Taloyhtiöille on syntynyt koronapandemiasta ja Ukrainan sodasta johtuen huomattavan paljon lisää korjausvelkaa. 100-vuotiaan Talokeskuksen toimitusjohtaja Anssi Väätäinen kannustaa taloyhtiöitä ainakin valmistelemaan korjaus-hankkeitaan niin, että ne voivat reagoida heti, kun sopiva aloitushetki koittaa

Rakentaminen ei ole tasaisesti kulkeva toimiala, vaan alalla menee joko liian hyvin tai liian huonosti. Juuri nyt suhdannetilanne on synkkä, mutta se luo tilaa taloyhtiöiden korjaushankkeille. Nyt on hyvä hetki vähintäänkin valmistella taloyhtiöissä tulevia remontteja.

Marraskuun lopussa 100 vuotta täyttäneen Talokeskuksen toimitusjohtaja Anssi Väätäinen sanoo koronapandemian ja Ukrainan sodan johtaneen taloyhtiöiden korjausvelan määrän huomattavaan kasvuun. Samalla suuri määrä 1970-luvun lähiötaloja on tullut 50 vuoden ikään, jolloin ne vaativat isoja taloteknisiä remontteja.

– Tämän patouman purkautuminen tulee jossain vaiheessa vääjäämättä johtamaan markkinoiden ylikuumenemiseen.

Koska markkinoilla on nyt tilaa korjaushankkeille, hän kannustaa taloyhtiöitä ainakin valmistelemaan hankkeitaan niin, että ne voivat reagoida heti, kun sopiva aloitushetki koittaa.

– Myös pienemmät korjaukset kannattaa hoitaa kuntoon, jotta rakennukset eivät menisi ihan rempalleen parempia aikoja odotellessa. Nyt tekijöitä on hyvin saatavilla. Toki kohonnut korkotaso tuo ongelmia remonttien rahoitukseen, mutta pankit katsovat myös korjaushistoriaa rahoituspäätöksiä tehdessään.

– Jos on esimerkiksi 40-vuotias taloyhtiö, pankki katsoo, onko putkiremontti tehty. Jos ei ole tehty, voi olla hankalaa saada rahoitusta 20 vuoden julkisivuremonttilainalle. Tämänkin vuoksi remontit on syytä tehdä ajallaan.

Väätäisen mukaan taloyhtiöt ovat erilaisessa tilanteessa eri puolilla maatamme.

– Lähtökohtaisesti pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa kasvukeskuksessa, kuten Tampereella, Turussa ja Oulussa, taloyhtiöt tekevät riittävästi remontteja. Kiinteistöistä pidetään huolta. Muualla Suomessa kulttuuri on hieman toisenlainen, lisäksi pienemmillä paikkakunnilla taloyhtiöiden taloudelliset lähtökohdat remonteille ovat hankalammat kuin isoissa kaupungeissa.

– Isoissa kaupungeissa on totuttu näkemään remontteja. Kun jonkin talon yllä on remontista kertova ”huppu”, naapuritaloyhtiöissä huomataan selvittää omat remonttitarpeet. Ilahduttavasti taloyhtiöissä yleinen tietoisuus säännöllisten remonttien tarpeista on lisääntynyt.

Lue lisää Kiinteistö&energia -lehden numerosta 8/2023!