Villa Ranan historian kerrokset näkyvät
Kulttuuritalo Villa Rana on ainutlaatuinen art nouveau-tyylinen rakennus. Se sijaitsee Jyväskylän yliopiston kampusalueella, jolle Euroopan komissio myönsi keväällä 2022 Suomen ensimmäisen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen.
Vuonna 1905 valmistuneen jugendtyylisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Blomstedt piirustus- ja veistosaliksi, missä käytössä se toimi 1960-luvulla toteutettuun peruskorjaukseen saakka. Tuo rakennus oli yksi harvoista kivirakennuksista puutalovaltaisessa ja matalasti rakennetussa Jyväskylässä.
Pitkään tyhjillään ollut rakennus sai uuden elämän, kun sen tilat remontoitiin kulttuurikäyttöön sopiviksi. Jyväskylän yläkaupungin uusin kulttuurin keskittymä avautui kesällä 2021.
– Kulttuuritalo Villa Rana on monipuolinen yksityinen kulttuurikeskus, joka toimii tuotantoalustana eri taiteenaloille, kaikenlaisille yleisöille sekä moninaisille taiteen tekemisen muodoille, kertoo talon toiminnanjohtaja Vilja Ruokolainen.
– Kulttuuritalossa on kaksi salia, joissa on tilat yhteensä 250 hengelle. Lisäksi kulttuuritalossa on kahvila, lämpiö, toimistotiloja sekä taiteilijaresidenssi. Yliopiston kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Villa Ranan pihapiirissä, hän jatkaa.
Villa Ranaa hallinnoi Jyväskylän kulttuuritalon tukiyhdistys ry. Vakinaisia vuokralaisia ovat Jyväskylän Kesä, Keski-Suomen Tanssin Keskus, Keski-Suomen elokuvakeskus, Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis ja Teatterikone, listaa Ruokolainen.
Kulttuuria ja estetiikkaa
Villa Rana on yksi tärkeimmistä Blomstedtin suunnittelemista rakennuksista.
– Arkkitehti Blomstedt oli nuorsuomalainen kansallisen kulttuurin nostaja ja idealistinen sekä aktiivinen uudistaja. Hän etsi inspiraatiota kansainvälisistä taide- ja koulutusvirtauksista, kertoo Vilja Ruokolainen.
– Blomstedt valmistui Polyteknillisestä opistosta arkkitehdiksi vuonna 1885 ja aloitti Jyväskylän seminaarin miesten käsityön ja piirustuksen lehtorina vuonna 1898. Hän teki välittömästi uudistuksia opetusohjelmiin ja ehdotuksia opetustilojen parantamiseksi.
Yleisten rakennusten ylihallitus antoi vuonna 1902 uuden käsityö- ja piirustussalirakennuksen suunnittelun tehtävän Blomstedtille.
– Nykyään piirustus- ja veistosalirakennusta voidaan pitää malliesimerkkinä 1900-luvun alun eurooppalaisesta piirustuksen opetuksen oppimisympäristöstä Suomessa. Suunnittelutyössä kansallisromanttinen aate ja suomenmielisyys yhdistyvät eurooppalaiseen vuosituhannen vaihteen tyyliin.
Kansallisten perinteiden ohella Blomstedt piti merkittävänä myös käden työtä ja estetiikkaa. Samoilla aatteilla oli vaikutusta piirustus- ja veistosalissa noudatettuun pedagogiikkaan.
– Blomstedt omaksui opetukseensa Uno Cygnaeuksen ajatuksen koulusta, jossa oppilas kasvatetaan työn kautta työhön.
– Blomstedt vaikutti arkkitehtina erityisesti Jyväskylän kaupunkikuvan kehittymiseen, suunnittelemalla kaupunkiin monia jugendrakennuksia ja kehittämällä Jyväskylän asemakaavaa ruutukaavasta vapaampaan suuntaan. Blomstedt suunnitteli rakennuksia ympäri Suomea, ja jätti jälkensä myös kirkkoarkkitehtuuriin. Hän kuoli nuorena keuhkokuumeeseen, sanoo Ruokolainen.
Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 3/2023!
Sammakkohuvilan ovet ovat alkuperäisiä tai rakennettu niiden mukaisiksi. Kuva: Villa Rana/Matti Partanen