Suomessa jopa 600 000 taloa vailla toimivaa salaojitusta

Salaojaongelmat koskevat erityisesti ennen 2000-lukua rakennettuja taloyhtiöitä, koska vasta uuden vuosituhannen alussa rakennusmääräykset ovat tiukentuneet ja materiaalit kehittyneet ulkopuolisen kosteudenhallinnan osalta. Tätä aiemmin rakennetuissa rakennuksissa on kosteudenhallinnassa usein puutteellisia rakenteita ja heikkolaatuisia materiaaleja.

Toimimaton salaojajärjestelmä ja puutteellinen vedenohjaus altistavat perustukset erilaisille kosteuden vaikutuksille, mikä voi pitkään jatkuessa johtaa kosteus- ja homeongelmiin sekä laajempiin korjauksiin. 

Taloyhtiön salaojaremontin kustannukset vaihtelevat laajalti taloyhtiön koosta, korjaustarpeesta sekä vaikeusasteesta riippuen. Pienemmissä taloyhtiöissä puhutaan alle 50 000 euron remontista, isommissa taloyhtiöissä hintalappu voi nousta satoihin tuhansiin euroihin.

– Suomessa taloyhtiöiden salaojat ovat retuperällä. Pahimpien arvioiden mukaan Suomessa on jopa 600 000 taloa vailla toimivaa salaojitusta. Salaojituksen ja kosteudenhallinnan toimimattomuus koskee erityisesti 1960-1990 -luvuilla rakennettuja taloja. Sen jälkeen rakennetuissa taloissa tilanne on yleisesti ottaen parempi, sanoo taloyhtiöasiantuntija Tuomas Mustonen Molarum Salaojat Oy:stä.

Yritys on erikoistunut salaoja- ja sadevesisaneerauksiin, toteutettuja hankkeita heillä on yli 1 700.

Mustosen mukaan vanhoissa taloyhtiöissä salaojituksen ja kosteudenhallinnan huono toimivuus ja puutteet liittyvät usein materiaalien pitkään ikään sekä huonompaan laatuun, mutta toisaalta myös silloiseen tapaan toteuttaa salaojajärjestelmä, jota ei ole aikanaan tehty sillä tavoin kuin nykymääräykset ja suositukset edellyttävät. 

– Hyvin usein perustuksien vierustat on täytetty vääränlaisella maa-aineksella, jolloin maaperäkosteus pääsee suoraan kontaktiin perustuksen kanssa. Betoniperustus on luonnostaan niin huokoinen, että se imee itseensä kosteutta ympärillä olevasta maaperästä ja kapillaarisesti kosteus nousee vuosien saatossa ylemmäksi aiheuttaen kosteus ja homeogelmia, toteaa Tuomas Mustonen.

– Vääränlaisen maa-aineksen lisäksi ennen 1990-lukua vain harvoissa taloissa on käytetty perustuksien kosteudenhallinnan kannalta tärkeää patolevyä. Patolevyä on alettu käyttämään 1990-luvun lopun jälkeen. Se pitää perustuksen hengittävänä ja maakosteuden pois perustuksista, hän jatkaa.

Patolevy jättää perustuksen ja maaperän väliin ilmaraon. jolloin perustuksessa oleva mahdollinen kosteus pääsee kuivumaan. 

Patolevyn olemassaolon selvitys on helppoa.

– Kun kaivaa seinän vierustaa lapiolla auki 5-20 senttiä, patolevyn pitäisi tulla näkyviin Mikäli patolevyä ei näy, suurella todennäköisyydellä se puuttuu kokonaan, selvittää Mustonen.

Lue lisää Kiinteistö&energia -lehden numerosta 5/2022!