Wärtsilän vanha asennushalli muutettiin asunnoiksi Turussa
Turun Aurajokisuun maisemaan kuuluu tärkeänä osana L-mallinen Wärtsilän vanha asennustehdas, joka muutettiin vanhasta tehdaskiinteistöstä moderniksi asuin- ja toimistorakennukseksi.
Turun kaupungin teollinen historia on pitkä. Yksi kantakaupungin merkittävistä teollisuusrakennuksista on vuonna 1934 valmistunut Wärtsilän L-kirjaimen muotoinen tehdas Itäisellä Rantakadulla aivan Aurajoen rannassa. Tehdasta laajennettiin vuonna 1958 ja se toimi Wärtsilän dieselmoottoreiden asennushallina vuoteen 2004 saakka.
110 metriä pitkä, 30 metriä leveä ja 23 metriä korkea asennushalli siirtyi joulukuussa 2013 YH Kodit Oy:n ja Jatke Oy:n omistukseen. YH Kodeilla on kokonaisuudesta kaksi kolmasosaa, Jatkeella kolmasosa. Jatke Länsi-Suomi Oy oli Loft-Tehtaan toteutuksessa sekä rakennuttajan että rakennusurakoitsijan rooleissa.
Asennushallista lähdettiin kehittämään korkeatasoisten loft-asuntojen Loft-Tehdasta.
Arkkitehtisuunnittelun tekijäksi valikoitui Wärtsilän järjestämän kehitysideakilpailun kautta Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy.
Vanha dieseltehdas on ulkopuolelta suojeltu, mutta kiinteistön sisälle rakennettiin ainutlaatuisia asuin- ja toimistotiloja. Turun Loft yhdistää näyttävän historiallisen kohteen ja valtavirrasta poikkeavan asumisen.
Tiivis osa Turkua
Vanhan tehdaskiinteistön muuttaminen asuin- ja toimistorakennukseksi on haasteellista.
– Olemme tosin tällaisia haasteita ratkoneet jo lähemmäs 30 vuoden ajan, kertoo hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Kari Haroma Haroma & Partners Oy:ltä.
– Kokemukset ovat olleet todella hyviä ja tietysti parhainta on, kun kuulee asukkaiden viihtyvän ja kehuvan sitä, kuinka positiivisen erilaista asuminen on verrattuna perinteisempään uudisrakennuskohteeseen.
Vanhoissa, suojelluissa rakennuksissa pääsee todellakin Haroman mukaan käyttämään luovaa ratkaisukykyä.
– Vanhat rakennukset ovat viehättäviä ja persoonallisia, joten sitä tunnelmaa ei tule rikkoa, painottaa Haroma.
Turun Loftin sijainti joen rannassa on aina ollut osa Turun katukuvaa. Tehdas on aikoinaan ollut Turun alueen suurin työnantaja yli 5 000:lla työntekijällään. Aurajoen suisto oli suljettu muilta kuin tehdasalueen työntekijöiltä ja sataman niemeke oli kokonaan tehdasaluetta.
– Diesel-tehtaan toiminta päättyi, kun valmistus siirtyi Italiaan, Triesteen. Olimme jo ennen tämän projektin alkua tutkineet rakennusta erityyppisiä ratkaisuja varten, mutta silloin aika ei vielä ollut kypsä kiinteistökehitykselle. Oli upeaa suunnitella näin ainutlaatuinen ja osin suojeltu kohde uusiokäyttöön, toteaa Haroma.