
Olennaista on arvioida, miten paljon eri jätejaetta taloyhtiössä syntyy
Ahdas piha voi olla taloyhtiölle ongelma jätehuoltolain määräysten täyttämisessä.
Suomessa jätehuoltoa sääntelee ensisijaisesti jätelaki, joka määrittää yleiset velvollisuudet jätteiden keräämisestä, lajittelusta, kierrätyksestä ja muusta jätehuollosta. Vuoden 2021 kesäkuusta alkaen, kun uudet lajitteluvaatimukset tulivat voimaan Suomessa, yli viiden huoneiston taloyhtiöissä on ollut pakollista mahdollistaa sekajätteen, biojätteen, paperin, kartongin, metallin, lasin ja muovin lajittelut.
Kaupunkien keskustoissa pihat voivat olla ahtaita, minkä vuoksi kierrätyspisteet vaativat suunnittelua. Olennaista on arvioida, miten paljon kutakin jätejaetta taloyhtiössä syntyy ja mitoittaa keräysastiat sen mukaan. Keräysvälineiden oikea mitoitus ja huolellinen suunnittelu säästää kierrätyspisteen vaatimaa tilaa, jonka lisäksi taloyhtiö voi myös säästää jätehuollon kustannuksissa.
– Taloyhtiöllä on monia eri vaihtoehtoja kierrätyksen mahdollistamiseksi. Taloyhtiöt voivat valita perinteisten jäteastioiden ja suurempien kierrätysjärjestelmien välillä.
– Tarjolla on sekä maanpäälle sijoitettavia kokonaisuuksia että myös maahan kaivettavia syväsäiliöitä, sanoo jätehuoltoratkaisuita muun muassa taloyhtiöille toteuttavan Finncontin myyntipäällikkö Jari Jokiniemi.
Maahan kaivettavia syväsäiliöitä ei Jokiniemi suosittele pienille taloyhtiöille.
– Alle kymmenen huoneiston taloyhtiölle syväsäiliöt eivät ole todennäköisesti taloudellisesti paras vaihtoehto. Jätettä ei kerry yleensä riittävästi, jotta syväsäiliöt täyttyisivät jätehuoltomääräyksissä määriteltyjen tyhjennysvälien aikana. Suuremmissa taloyhtiöissä, joissa jätettä kertyy enemmän, ovat syväsäiliöt hyvä ratkaisu. Ahtaassa pihassa syväsäiliöiden etuna on, että valtaosa tilavuudesta on maan alla.
Jokainen kohde on hyvä kartoittaa, jotta saadaan kustannustehokas jätepiste, joka toimii. Syväsäiliöt eivät välttämättä kaikkiin pihoihin sovellu. Syvimmillään säiliöt kaivetaan 1,5 metrin syvyyteen.
– Erityisesti vanhemmissa taloyhtiöissä voivat kunnallistekniikka tai kaapelit olla aika pinnassa ja voivat siten estää kaivamisen. Vaikka ne olisivat syvemmällä, ei ensisijaisesti niiden päälle tulisi rakentaa mitään kiinteää verkostojen mahdollisen huollon takia. Joskus myös kallio voi olla yllättävän lähellä pintaa.
Finncontilla on myös säiliömalli, joka kaivetaan osittain maan alle, mutta ainoastaan noin puolen metrin syvyyteen.
– Malli on hyvä niissä pihoissa, joissa esimerkiksi kallio tulee vastaan lähellä maanpintaa, mutta halutaan kuitenkin mahdollisimman isoa tilavuutta ja pientä tilankäyttöä pihasta.
Syväsäiliöiden rakentamiskustannus on useimmiten maanpäällisiä ratkaisuja kalliimpi, mutta toisaalta pitkässä juoksussa hyödyt ovat selkeät.
– Syväsäiliössä jätteestä suurin osa on maanpinnan alla viileässä, joka estää tehokkaasti hajuhaittojen syntymistä. Säiliöiden kansiin saatavat erilaiset lukitusratkaisut myös lisäävät paloturvallisuutta.
Säiliöitä on pyöreitä ja kantikkaita malleja, ja osa voidaan myös jälkikäteen jakaa osastoihin. Pyöreä säiliö voidaan jakaa kahteen osastoon ja suorakulmainen, kantikas säiliö jopa kuuteen osastoon. Säiliöt ovat myös melko huoltovapaita, toki suosittelen niiden pesua vähintään kerran vuodessa sekajätteen ja bion osalta.
Tuholaisongelmat lisääntyneet
Jos astiat täyttyvät ja asukas jättää omat jätteensä astian viereen, houkuttelee se nopeasti rottia ja lintuja paikalle. Tuholaisongelma voidaan ehkäistä sillä, etteivät astioiden kannet jää auki, astiat ovat ehjät ja kaikki jätteet todella laitetaan astioihin. Tuolloin ei hajukaan houkuttele eläimiä paikalle.
Perinteisille pyörillä liikkuville jäteastioille on tarjolla lukittavat astiasuojat. Ne sopivat kaikenkokoisille taloyhtiöille, mutta etenkin pienemmille taloyhtiöille. Astiasuojan etuna on myös perinteistä jätekatosta pienemmät kustannukset sekä joustavuus.
– Suojia voi lisätä myöhemminkin, mikäli astiamäärä kasvaa esimerkiksi lajitteluvelvoitteiden muutoksien myötä. Suojat ovat lukittavissa, jolloin ne estävät ilkivallan ja lisää paloturvallisuutta. Tiiviin rakenteen ansiosta eläimet eivät pääse käsiksi jätteisiin ja esteettisestikin astiasuoja puoltaa paikkaansa, Jari Jokiniemi toteaa.
– Kun pihalla on yksi selkeä harmaa ”kaapisto”, on se esteettisesti paremman näköinen kuin kenties eri väriset pyörillä liikkuvat erilliset astiat. Mikäli jäteastiat ovat taivasalla, kerääntyy talvella astioiden päälle lunta ja jäätä, mikä pitää olla poistettuna ennen tyhjennystä. Astiasuojan täyttöluukun kulma ja kaasujouset tekevät kierrätyksestä talvella paljon helpompaa ja siistimpää. Toki niiden edusta on pidettävä lumesta ja jäästä puhtaana, hän jatkaa.
Jokainen taloyhtiö on erilainen ja vaatii omanlaisensa ratkaisun. Osa taloyhtiöistä käyttää perinteisiä jäteastioita sekä niille mahdollisia suojia, kuten jätekatosta tai astiasuojaa. Osalla taas syntyy jätettä enemmän, jolloin on perusteltua käyttää nostoperusteisia syvä- tai pintasäiliöitä.
– Jos jotakin jätejaetta syntyy vähän, on perinteinen jäteastia tai nostoperusteinen pintakeräysastia hyvä ratkaisu. Esimerkiksi keräyspaperia tulee kotitalouksilta tänä päivänä murto-osa vaikkapa 20 vuoden takaisiin aikoihin verrattuna.