Suomen suurimmassa aluekorjaushankkeessa remontoidaan perusteelllisesti 44 kerrostaloa Helsingin Siltamäessä
Suomen suurimmassa aluekorjaushankkessa remontoidaan perusteellisesti kuuden taloyhtiön yhteensä 39 kerrostaloa. Aluekorjausmalli tuo taloyhtiöille mittavat taloudelliset hyödyt.
Suomalaiset oppivat tuntemaan Koilis-Helsingissä sijaitsevan Siltamäen kaupunginosan vuosina 1969-1976 esitetystä televisiosarjasta Naapurilähiö. Sarja oli aikansa suuri ilmiö, maamme suosituin tv-sarja. Parhaimmillaan MTV:n sarjan jaksoja katsoi kaksi miljoonaa suomalaista. Sarjassa seurattiin perheiden elämää kuvitteellisessa Helsingin Katajamäessä, sarja kuitenkin kuvattiin Siltamäessä.
Siltamäkeä ryhdyttiin voimakkaasti rakentamaan 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Alueen asemakaavan ja rakennukset suunnitteli arkkitehti Pentti Ahola.
Alueen rakentamisen toteutti Puolimatkan rakennusliike, jolle Siltamäki oli kolmas aluerakennuskohde Vantaan Kaivokselan ja Myyrmäen jälkeen. Puolimatka osti yhteensä 52 hehtaaria maata eräältä maanviljelijältä ja rakensi lähiöön 44 kerrostaloa. Talot rakennettiin kaksi- ja kolmikerroksisiksi.
Siltamäkeä pidetään yhtenä Suomen hienoimmista lähiörakentamisen esimerkeistä. Siksi alue on maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön statuksen maakuntakaavassa. Siltamäen historia on vahvasti läsnä parhaillaan toteutettavassa aluekorjaushankkeessa, joka on Suomen suurin. Korjaushankkeessa remontoidaan perusteellisesti kuuden taloyhtiön yhteensä 44 kerrostaloa.
Talot on rakennettu vuosina 1968-1973. Asuntoja taloissa on yhteensä 981. Taloyhtiöistä neljä on kolmekerroksisia ja kolme kaksikerroksisia.
Ulkovaippasaneerauksessa korjataan vesikatto, julkisivut, salaojat, parveke-elementit, ikkunat sekä porrashuoneiden lasiseinät. Lisäksi jo urakan aloittaneiden taloyhtiöiden lämmitysjärjestelmä vaihtuu maalämpöön, jota toteutustavasta riippuen tukee lämmön talteenotto. Taloyhtiöillä on myös varaus rakennuttaa aurinkovoimala.
Koska alue ja talot ovat suojeltuja, Helsingin kaupungin korjaustapaohjeet ohjaavat nyt tehtävien remonttien materiaalivalintoja ja toteutustapoja.
– Kaupunki on antanut tiukat ohjeet mitä voidaan tehdä. Esimerkiksi julkisivurappauksesta käytiin tarkka keskustelu. Keskusteluissa päädyttiin siihen, että julkisivun uuden rappauksen päälle rapataan vielä kiviseosta, jotta talojen ulkonäkö pysyy entisellään, kertoo Siltamäen aluekorjaushankkeesta vastaavan Susteran taloyhtiöpalveluiden liikepäällikkö Jari Kauppinen.
Käyttöiän päässä
Aluekorjaushanke sai alkunsa, kun talojen rakenteiden kunto oli teknisen käyttöikänsä päässä.
– Yksinkertaisesti aika tekee tehtävänsä. Talot ovat yli 50 vuotta vanhoja, eikä rakenteille aiemmin oltu tehtyvastaavan laajuisia peruskorjauksia. Korjausvelkaa oli päässyt kertymään, kertoo Siltamäen Huolto Oy:n toimitusjohtaja, isännöitsijä Mika Lappalainen.
Hän toimii isännöitsijänä kaikissa taloyhtiössä, joihin perusteellinen julkisivuremontti parhaillaan tehdään. Siltamäen Huollon puolestaan omistavat siltamäkeläiset asunto-osakeyhtiöt.
– Toki remontteja on tehty aikojen kuluessa aikaisemminkin, kuten esimerkiksi saumojen uusimisia, kattokorjauksia ja ikkunoiden päivitystä kolmannella ruudulla, Lappalainen jatkaa.
– Muutama vuosi sitten toteutettiin putkiremontti. Se oli pakko tehdä, koska vuotoja alkoi olla niin paljon. Remontissa viemärit sukitettiin ja käyttövesiputket uusittiin, kertoo taloyhtiöistä suurimman, Asunto-osakeyhtiö Siltakoivun hallituksen puheenjohtaja Jyrki Kuula.
Koska Siltamäen talot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, ja taloyhtiöt omistavat yhdessä isännöinti- ja huoltoyhtiön, on luonnollista, että taloyhtiöt ryhtyivät yhdessä suunnittelemaan julkisivuremonttia. Taloyhtiöt ovat koko olemassaolonsa ajan tehneet tiivistä yhteistyötä eri asioissa.
– Osakkaita ei lopulta ollut vaikeata saada hyväksymään remontti, vaikka putkiremontin kustannuksia on vielä maksamatta. Meidän taloyhtiössämme 80 prosenttia osakkaista kannatti julkisivuremontin tekemistä, muissa taloyhtiöissä remontit on hyväksytty lähes kokonaan ilman soraääniä, Jyrki Kuula kertoo.
Ensimmäisen kohteen urakkavaihe alkoi keväällä 2025.
– Ihmiset ovat tiedostaneet talojen kunnon, moni on odottanut remonttia. Ja remontin suosio on kasvanut sitä mukaa, kun muiden taloyhtiöiden ihmiset ovat käyneet katsomassa meidän taloyhtiömme remontoituja julkisivuja, Kuula sanoo.