Ulkoseinärakenteissa tärkeintä on rakenteen kuivumismahdollisuus
Ilmaston lämpeneminen ja talvien muuttuminen Suomessakin sateisemmiksi vaikuttaa suuresti siihen, miten rakennukset pysyvät kunnossa.
Ennusteiden tulokset ovat selkeitä, ilmastonmuutos lisää sateiden määrää maassamme. Tämä vaikuttaa jo olemassa oleviin kiinteistöihin, sekä tulevaisuudessa rakennettaviin taloihin. Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä tehty tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista rakennuksiin luovutettiin alkuvuodesta valtioneuvostolle.
– Kaikissa olemassa olevissa ennusteissa sademäärät tulevat Suomessa kasvamaan merkittävästi nykyisestä. Tämä pitää ottaa huomioon rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa sekä ylläpidossa, koska veden rakenteille aiheuttama rasitus kasvaa, kertoo Tampereen yliopiston elinkaaritekniikan yliopistonlehtori Toni Pakkala.
Säälle alttiiden rakenteiden säilyvyyden kannalta merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttama riski ovat lisääntyvät viistosateet, sillä kosteus on mukana lähes kaikissa vauriomekanismeissa tarkasteltavasta materiaalista riippumatta. Siten myös rakenteiden säilyvyyden kannalta oleellista on, että säälle alttiissa rakenteissa kosteus ei joko pääse kertymään rakenteisiin tai jos pääseekin, se pääsee myös hallitusti kuivumaan.
Vesistötulvat ovat alueellinen ongelma, joka koskettaa erityisesti omakoti- ja paritaloja tulvariskialueilla. Kyseiset alueet ovat tunnettuja tulvariskialueita, mutta rankkasateiden aiheuttamien kaupunkitulvien vaikutusten arviointi on huomattavasti vaikeampaa, koska siihen vaikuttavat oleellisesti kaupunkien viemäriverkostojen kapasiteetti ja sadeveden maaperään imeytymismahdollisuudet.
Tutkimuksen mukaan nykymääräysten mukaisesti toteutetuissa rakenteissa homeenkasvun riski myös tulevaisuuden ilmastossa on pieni, vaikka laskennalliset homeindeksit niissä rakenteissa hieman kohoavatkin. Hyvän rakennusfysikaalisen toimivuuden edellytyksiä ovat ulkoverhouksen takana oleva avoin tuuletusrako, viistosadetta heikosti läpäisevä julkisivupinta sekä heikosti homehtuvat materiaalit. Sen sijaan homehtumisriski nousee sellaisissa ulkoseinärakenteissa, jotka päästävät viistosadetta lävitseen, pidättävät vettä rakenteen huokosverkostossa (tiili, läpäisevä betoni) ja tuuletus on heikkoa. Vakavin tilanne sekä nykyisessä että tulevassa ilmastossa on puurunkoisissa omakoti- pari- ja rivitaloissa, joissa julkisivuna on tiiliverhous huonosti toimivalla tuuletusraolla.
– Ilmastonmuutos lisää rakennusten vaurioriskejä. Tutkimuksessa tunnistettujen kosteusvaurioiden kannalta riskialttiiden rakenteiden korjaaminen ajoissa ja oikeilla toimenpiteillä on ensiarvoisen tärkeää. Jotta korjaukset voidaan toteuttaa oikein ja toisaalta vain todennetun tarpeen mukaan, on suositeltavaa selvittää rakenteiden kunto systemaattisella kuntotutkimuksella, johon kuuluu myös rakennuksen vaipan ilmanpitävyysmittaukset. Erityisesti tiivistävien korjaustoimien jälkeen tulee myös tasapainottaa rakennuksen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä, Pakkala selvittää.
– Tutkimuksen mukaan olemassa olevat rakennukset kyllä kestävät ilmastonmuutoksen aiheuttamat lisääntyvät vesisateet, mutta rakennusmateriaaleista riippumatta kiinteistöt tulevat tarvitsemaan enemmän kuntokartoituksia sekä huolto- ja korjaustoimenpiteitä, hän jatkaa.