LUT-yliopiston ja VTT:n Soletair-pilottilaitos tuottaa uusiutuvaa polttoainetta ilmasta kaapatusta hiilidioksidista. Pilottilaitos on kytketty LUTin aurinkovoimalaan Lappeenrannassa. VTT:n tutkija Christian Frilund tutki laitoksessa tuotettua polttoainetta. Kuva: LUT-yliopisto

Edullinen tuulivoima tarjoaa Suomelle suuren mahdollisuuden muuntua sähköntuotannon suurmaaksi

Elämme parhaillaan keskellä hyvin merkityksellistä energiavallankumousta. Suomi, joka tähän asti on tuonut fossiilienergialla tuotettua sähköä vuosittain noin 10 miljardilla eurolla, on muuntumassa sähkön tuojasta merkittäväksi sähkön vientimaaksi.

Muutos on iso, ja järisyttävä.

– Suomessa pystytään suuren maapinta-alan avulla tuottamaan runsaasti halpaa tuulisähköä. Sähkön ja vetytalouden avulla Suomesta tulee uusiutuvan energian ja sen avulla tehtävien tuotteiden vientimaa, sanoo Lappeenrannassa ja Lahdessa toimivan LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen.

– Tällöin Suomi olisi riippumaton energian tuonnista ja pystyisi sen sijaan viemään sähköä sekä vetypolttoaineita ja jatkojalostustuotteita. Kun nyt olemme ostaneet energiaa noin 10 miljardilla eurolla vuosittain, jo lähitulevaisuudessa voimme päästä tilanteeseen, jossa viemme vuosittain energiaa jopa 20 miljardin euron arvosta, hän jatkaa.

Laaksosen mukaan Suomi ja Ruotsi voivat ottaa Euroopan energiamarkkinoilla paikan, joka oli Venäjällä ennen Ukrainan sotaa. Suomella on potentiaalia kymmenkertaistaa sähköntuotanto nykyisestä pitkälti tuuli- ja aurinkovoiman avulla.

– Tämä on Suomelle suuri mahdollisuus. Kyse on toteutuessaan uskomattomasta kansantalouden piristysruiskeesta. Sähkön viennillä voimme saada hyvinvointia koko maahan, hän painottaa.

Suomi on jo nyt lähes omavarainen sähkön tuotannossa, ja kun Olkiluoto 3 ydinvoimala saadaan kokonaan käyttöön, Suomesta tulee jo sähkön vientimaa.

– Lisäksi meillä on menossa tällä hetkellä runsaasti tuuli- ja aurinkovoimahankkeita. Mittakaava on sellainen, että meidän oma sähköntuotantomme on noin 66 terawattia vuodessa ennen Olkiluoto kolmosen valmistumista.

– Ensi vuosikymmenen alussa Suomen sähköntuotanto voi nousta noin 1 000 terawattiin.

Jos Euroopan sähköntarve on 10 000 terawattituntia, niin se on yli 10 prosenttia Euroopan sähköntarpeesta. Jos tämä skaalataan Ruotsiin ja Norjaan, niin pohjoismaat voivat tehdä 40 prosenttia koko Euroopan sähköntuotannosta, Laaksonen havainnollistaa hätkähdyttävää muutosta, joka on jo käsillä.

Tuulivoimaa tulee 1 500-2 000 megawattia lisää joka vuosi eli tehona yhden Olkiluoto 3:n verran joka vuosi. Näillä näkymin tuulivoima ohittaa ydinvoiman Suomen suurimpana sähköntuotantomuotona noin vuonna 2026-2027 ja vuonna 2030 tuulivoimalla tuotetaan noin puolet Suomessa tuotetusta sähköstä.

– Sähkön tuotannon reipas kasvu merkitsee sitä, että sähkön hinta painuu alas. Tulemme todennäköisesti pääsemään lähivuosina neljän viiden sentin kilowattituntihintoihin, eli hintatasoon, joka oli ennen Ukrainan sotaa, sanoo Laaksonen.

Edullinen sähkö tulee olemaan Laaksosen mukaan myös Suomen valtti kilpailtaessa teollisista investoinneista.

– Yritykset tekevät investointinsa sinne, mistä on saatavilla luotettavasti edullista sähköä. Kun pelaamme korttimme oikein, voimme halvan sähkön houkuttelemana saada jopa kymmeniä tuhansia uusia teollisia työpaikkoja.

Lue lisää Kiinteistö&energia -lehden numerosta 2/2023!