– Etätöiden yleistyminen ja verkkokaupan nousu ovat muuttaneet ihmisten asiointitapoja keskustoissa
Epävarma investointiympäristö, kulutuskäyttäytymisen ja liikkumisen muutokset sekä vajaakäyttöisen liike- ja toimistotilan lisääntyminen korostavat kaupunkikeskustojen uudistumiskyvyn tarvetta.
Vuonna 2020 puhjennut koronapandemia oli käännekohta kaupunkien keskustoille. Pandemian vuoksi etätöistä tuli ”uusi normaali” ja Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan etätyötä tekevien määrä ei ole juurikaan vähentynyt koronan hellitettyä.
Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan 35 prosenttia palkansaajista teki etätyötä vuonna 2023. Etätyötä tekevien osuus 18–67-vuotiaista palkansaajista oli laskenut selvästi korona-ajan poikkeustilanteesta, mutta oli korkeampi kuin ennen pandemiaa vuonna 2018.
Suomen Yrittäjien heinäkuussa julkaisemien tietojen mukaan etätyöt ovat edelleen merkittävä osa suomalaisten arkea, sillä lähes puolet, 46 prosenttia, työelämässä olevista on ollut etätöissä viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Etätöiden yleistyminen vaikuttaa kaupunkien keskustojen elinvoimaan, koska ihmisiä liikkuu keskustoissa aiempaa vähemmän. Se vähentää palvelukysyntää, etätyön yleistyminen on myös saanut yritykset pohtimaan uudelleen toimitilatarpeitaan.
– Kaupunkien keskusta-alueilla on aika ennen koronaa ja aika koronan jälkeen. Ydinkeskustat ovat tällä hetkellä isojen ilmiöiden vauhdittamassa muutosvaiheessa. Etätöiden yleistyminen ja verkkokaupan nousu ovat muuttaneet ihmisten asiointitapoja keskustoissa, sanoo Raklin yhdyskunta ja infra -toimialan johtaja Kimmo Kurunmäki. Rakli ry edustaa kiinteistönomistajia ja rakennuttajia, yhdistys järjestää Tulevaisuudenkestävät kaupunkikeskustat -klinikkaa, joka kokoaa ratkaisuja ja toimenpiteitä kaupunkikeskustojen uudistumiskyvyn ja elinvoiman kasvattamiseksi.
Verkkokauppa haastaa perinteisen liiketilaan perustuvan kaupankäynnin. Ihmisten houkuttelua takaisin keskustaan eivät helpota viime vuosina kantakaupunkien laidoille rakennetut suuret kauppakeskukset, joista löytyvät monet samat kaupat kuin keskustoistakin.
Kurunmäen mukaan keskustojen elinvoimaisuuden vahvistaminen edellyttää aktiivista kehittämistä ja investointien mahdollistamista. Jokaisella kaupungilla on omat vahvuutensa, joista keskusta-alueet voivat ammentaa kiinnostavuutta.
Ydinkeskustan vahvuus voi olla esimerkiksi mielenkiintoiset tapahtumat, yksittäiset käyntikohteet tai vireä elinkeinoelämä.
– Olennaista on, miten kauan ihmiset viihtyvät keskustassa. Onko kyseessä pikainen asiointi vai viihdytäänkö pidempään. Keskusta pitää ajatella laajemmin kuin pelkkänä kauppa-paikkana. Keskustojen elinvoimalle muun muassa tapahtumat ja museot ovat yhä merkityksellisempiä.
Keskustoissa tarvitaan Kurunmäen mukaan myös mukavia, luontevia paikkoja ihmisten kohtaamisille sekä ajan viettämiselle. Kohtaamiset, elämykset ja kulttuuri ovat yhä merkittävämmässä roolissa ihmisten ajankäytössä.
Olennaista on tunnustaa ja tunnistaa vähittäiskaupan murroksen pysyvyys. Verkkokauppa on lyönyt itsensä sellaisella voimalla läpi, ettei paluuta entiseen ole. Tämä tarkoittaa sitä, ettei keskustojen elinvoimaisuutta voi rakentaa vain kauppojen varaan.
Asukkaita ja palveluita
Kimmo Kurunmäen mukaan asukkaiden houkutteleminen keskustoihin on tärkeää elinvoiman ylläpitämiseksi, sillä mitä vähemmän asukkaita keskustassa on, sitä haavoittuvampi se on markkinoiden ja kaupan muutoksille.
– Hyvässä keskustassa on enemmän asukkaita kuin mitä siellä on nyt. Siksi täydennysja lisärakentamisen tarjoamia mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää keskusta-alueiden kehittämiseksi ja tyhjillään olevia tiloja voitaisiin muuttaa asunnoiksi käyttötarkoitusmuutosten kautta.
Tämä vaatii aktiivista kaavoitusta ja joustavia lupaprosesseja. Lisäksi on tärkeää, että kiinteistönomistajat tekevät yhteistyötä kaupunkien kanssa kiinteistöjen ja naapuruston vetovoiman vahvistamiseksi, Kurunmäki sanoo.
Uudet asukkaat ovat tärkeitä, koska ne luovat keskustaan aiempaa suuremman ”sisämarkkinan”. Keskustat houkuttelevat ihmisiä moninaisuudellaan ja keskitetyllä palveluverkollaan, minkä vuoksi tarjolla tulisi olla sekä maksullisia että maksuttomia palveluja.
– Keskusta ei voi olla pelkästään kaupan tilaa tai pelkästään toimistotilaa, Kurunmäki korostaa.
Toimivassa keskustassa on myös panostettu sujuvaan kulkemiseen. Kestävän kaupungin periaatteisiin kuuluu, että keskustan tulisi olla saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla.
– Etenkin isoissa kaupungeissa joukkoliikenteen tulisi olla runko, joka luo saavutettavuuden. Myös kävelyllä on merkittävä rooli keskustoissa, minkä vuoksi liikkumisen ympäristöt tulisi olla miellyttäviä ja houkuttelevia, Kurunmäki toteaa.
Hänen mukaansa ratkaisevaa ei ole niinkään keskustaan liikkumiseen kuluvan ajan määrä, ratkaisevaa on miellyttävyys.
– Jos keskustaan kokee pääsevänsä miellyttävästi, kokemus on positiivinen. Tällöin ihminen mielellään käy uudestaan ja uudestaan keskustassa. Jos taas kokemus keskustaan menemisestä on kielteinen, ihminen menee toiseen paikkaan, Kurunmäki kiteyttää.
Hän korostaa perusasioiden kuntoon laittamista. Silloin päästään jo pitkälle keskustan elinvoiman kehittämisessä.
– Ydinkeskustojen on löydettävä vahvuutensa jostain muusta kuin siitä, johtavatko valtaväylät kaupan eteen vai ei.