Viemäriputken sisäpinnoitteen rikkoutuminen rikkoo muutamassa vuodessa myös putken ulkokuoren. Kuva: Raksystems

Jopa uusissa asunnoissa putkiongelmia asennusvirheiden vuoksi

Pahimmillaan putkiremontti voi olla käsillä jo muutaman vuoden päästä kiinteistön valmistumisesta tai edellisestä putkiremontista.

Jo muutaman vuoden ikäisissä vesijohto- ja viemäriputkistoissa on tullut esiin putkirikkoja. Ongelmia on havaittu jopa uusien asuntojen putkistoissa. Kuntotutkija Kalevi Pönniö Raksystemsiltä kertoo, että vesijohtoputkien syöpyminen saattaa edetä normaalia nopeammin esimerkiksi silloin, jos lämminkäyttövesiverkoston virtausolosuhteet eivät ole olleet kohdallaan tai suunniteltujen mukaiset.

– Vaihtoehtoisesti putkirikot tai vuodot johtuvat osin jo rakennusaikaisista asennusteknisistä virheistä, Pönniö toteaa.

Asennusvirheet nousevat yhä enemmän esiin myös viemäriverkostoihin erikoistuneen liiketoimintapäällikkö Kalle Lehtisen työssä. Kyse on sekä sukitetuista että uusista viemäriputkista.

– Olemme havainneet viemäreiden kymmenvuotiskuntotutkimusten yhteydessä, että monissa putkissa sisäpinnoite alkaa olla rikki. Ongelma vaivaa yleisesti 2000-luvulla käytettyä valurautaista viemäriputkityyppiä.

– Kun putken sisäpinnoite alkaa olla rikki, niin se tarkoittaa sitä, että muutaman vuoden päästä koko viemäriputki on rikki ja putkiston käyttöikä lyhenee merkittävästi, hän jatkaa.

Ongelmia puristusliitoksissa

Pinnoiterikkojen syynä on asennusvaiheen työvirhe: valmistajan ohjeen mukaan katkaisupinnat pitäisi maalata, mutta näin ei ole aina tehty. Niin yksityiskohtaista tietoa kuin se, onko maalaus tehty, ei löydy esimerkiksi taloyhtiön remontin tai rakennusvaiheen dokumenteista. Remonttipommi voi siksi tikittää osakkaiden tietämättä.

– Vesijohtojen putkiliitoksiin on viime vuosina tullut uusia kiinnitysmenetelmiä.

Olemme havainneet, että ongelmia on erityisesti puristusliitoksissa, Kalevi Pönniö toteaa,

– Kuntotutkimuksia tehdään yhä uudempiin kohteisiin. Viemäriputkia, jotka ovat olleet käytössä alle 10 vuotta joudutaan jo uusimaan, sillä vesivahinkoriski on suuri, kun putket alkavat halkeilla, hän jatkaa.

20 vuotta putkistojen kuntotutkimuksia tehnyt Pönniö näkee yhdeksi ratkaisuksi rakennusaikaisen valvonnan ja valvonnan yleisten kriteerien kehittämisen.

– Esimerkiksi käytössä olevaa läpivalaisutekniikkaa ja viemäreiden TV-kuvausta voitaisiin hyödyntää rakennusaikaisessa valvonnassa pistokoeluonteisen kuvausotannoin.

– Tässä tilanteessa olisi myös järkevää harkita lisäkoulutusta talotekniikan asentajille. Koulutuksen lisäksi myös valvojien pitää kiinnittää putkien oikeaan asennustapaan enemmän huomiota, hän jatkaa.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 1/2024!