Energiaviraston johtaja Antti Paanasen mukaan sähkönsiirron vapauttaminen kilpailulle johtaisi siihen, että isoimpien paikkakuntien keskusta-alueilla olisi kilpailua, kun taas maaseudulla kilpailua ei olisi.

Omakotiliiton vertailu paljasti hurjat hintaerot sähkönsiirrossa

Kotitaloudet ja yritykset ovat voineet kilpailuttaa sähkön myyjät vuodesta 1995 lähtien. Mutta sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa. Olisiko sähkönsiirron kilpailutus mitenkään mahdollista?

Sähkömarkkinat vapautuivat Suomessa vuonna 1995. Sähkön siirto, tuotanto ja myynti ovat omia liiketoimintojaan, ja eriytetty toisistaan. Sähkön tuotanto ja myynti ovat kilpailun alaista liiketoimintaa, kun taas sähkönsiirto on luvanvaraista ja energiamarkkinaviraston valvomaa alueellista monopolitoimintaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että kotitaloudet ja yritykset voivat kilpailuttaa sähköä myyvät yritykset, mutta sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa. Kotitaloudet ja yritykset maksavat sähkön siirrosta sille yritykselle, joka omistaa paikkakunnan sähköverkon.

Suomessa on 77 jakeluverkkoyhtiötä. Omakotiliitto julkisti viime toukokuussa KTI Kiinteistötiedon liitolle tekemän selvityksen sähkön siirtohinnoista. Selvitys paljasti, että siirtohinnoissa on suuria alueellisia eroja.

Kalleimmat siirron perusmaksut ovat seuraavilla yhtiöillä: Järvi-Suomen Energia (37,56 €/kk) Kajave (37,30 €/kk), Kuoreveden Sähkö Oy (35,99 €/kk), PKS Sähkönsiirto (35,14), Savon Voima Verkko Oy (34,92 €/kk) ja Parikkalan Valo (34 €/kk).

Halvin siirron perusmaksu on Tampereen Sähköverkolla (3,98 €/kk), Keravan Energialla (4,50 €/kk), Haukipuhtaan Sähköosuuskunnalla (4,81 €/kk), Vantaan Energian Sähköverkolla (5,00 €/kk) ja Helen Sähköverkolla (5,51 €/kk).

Kallein sähkönsiirron energiamaksu eli kilowattituntihinta, 6,07 senttiä, on Enontekiön Sähkö Oy:llä. Edullisin hinta 1,69 senttiä, löytyy Rovakairalta, joka oli myös yksi energiamaksua laskeneista yhtiöistä. Hinta laski 0,27 senttiä verrattuna vuoteen 2022.

– Kun tarkastelee kuluttajalle sähkön siirrosta muodostuvaa kokonaishintaa, siihen vaikuttaa eniten asumismuoto ja kulutustottumus. Näiden perusteella määräytyy kotitalouskohtaisesti muodostaako perusmaksu vai kilowattituntihinta lopulta suuremman osan sähkölaskusta, huomauttaa Omakotiliitto.

Omakotiliiton huolena viime vuosina on ollut nykyisen valvontamallin mahdollistamat jopa satojen miljoonien ylimääräiset ja perusteettomat kustannukset kuluttajille. Asiaa on tarkastellut myös Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Akateeminen työryhmä, joka laati raportin valvontamallin kehittämiseksi. Työryhmässä toimivat ylijohtaja professori Mikael Collan, oikeustieteen tohtori Kaisa Huhta, professori Pertti Järventausta ja professori Matti Liski. Raportin mukaan nykyisen valvontamallin ongelmia ovat muun muassa, että malli ei ole kustannusvastaava ja sen kiinteä oletettu pääomarakenne on aiheuttanut kuluttaja-asiakkaille useiden satojen miljoonien ylimääräiset ja perusteettomat vuosikustannukset.

Omakotiliiton näkemys on, että työryhmän raportin havainnot on ehdottomasti huomioitava, ettei tulevaisuudessa kohtuuttomien voittojen perintä ole enää mahdollista. Omakotiliitto on myös kysynyt valvontamallin epäkohtiin EU-komission näkemystä. Seuraavien jaksojen valvontamallin kehittäminen on Energiavirastossa juuri nyt työnalla.

Ei edellytyksiä

Olisiko sähkönsiirtoa mahdollista kil-pailuttaa? Energiaviraston markkinat-yksikön johtaja Antti Paanasen kilpailutukseen ei ole edellytyksiä.

– Syy sille, miksi sähkönsiirtoa ei ole mahdollista kilpailuttaa, johtuu siitä, että jokaisella Suomen alueella toimii vain yksi jakeluverkkoyhtiö. Nämä jakeluverkkoyhtiöt puolestaan omistavat alueellaan sekä maan päällä kulkevat sähkölinjat että maan alla kulkevat sähkökaapelit.

– Sähköverkko on niin sanottu luonnollinen monopoli, johon sisältyy sähkön jakeluvelvoite, hän jatkaa.

Paanasen mukaan sähkönsiirron vapauttaminen kilpailulle johtaisi siihen, että isoimpien paikkakuntien keskusta-alueilla olisi kilpailua, kun taas maaseudulla kilpailua ei olisi.

Lue lisää Kiinteistö & energia -lehden numerosta 6/2023!