Hinnoitteluun vaikuttaa Suomen mukana olo eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla
Sähkön hinta on aiempiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisen korkea. Hintojen nopeasta noususta kertovat syyskuussa kotitalouksille tehdyt tarjoukset uusista sähkösopimuksista. Talouksille, joissa määräaikainen sopimus loppuu syksyllä, on tarjottu joko uutta määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta reippailla hinnankorotuksilla.
Kotitalouksissa sähkön hinta esimerkiksi 2020-2021 määräaikaisella sopimuksella saattoi olla noin 5 senttiä kilowattitunnilta, uusissa sopimustarjouksissa hintahaitari sopimustyypistä riippuen on ollut 35-46 senttiä kilowattitunnilta.
Suomessa on julkisuudessa tuotu esille toistuvasti kuluvan vuoden aikana sitä, että olemme lähes kokonaan omavaraisia sähköntuotannossa. Miksi hinta nousee Suomessa, vaikka pystymme tuottamaan lähes kokonaan tarvitsemamme sähkön?
– Suomi ei ole kokonaan sähköntuotannossa omavarainen. Meille on tuotu sähköä Venäjältä sekä Pohjoismaista, sanoo Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen.
Sähkön tuonnin osuus Venäjältä on viime aikoina ollut noin kymmenen prosenttia Suomen kokonaiskulutuksesta. Kaikkiaan sähköä on tuotu noin 20 prosenttia kokonaiskulutuksesta.
Esimerkiksi vuonna 2019 sähkön kokonaiskulutuksesta 77 prosenttia katettiin kotimaisella tuotannolla ja 23 prosenttia sähkön nettotuonnilla Pohjoismaista, Venäjältä ja Virosta.
Suomi ei ole pitkään aikaan ollut sähköntuotannossa omavarainen, maahamme on tuotu sähköä 1960-luvun puolivälistä lähtien.
– Jos Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käyttöönotto tapahtuu suunnitellusti loppuvuoden aikana, voimme olla kokonaan sähköntuotannossa omavaraisia joko ensi vuonna tai vuonna 2024. Omavaraisuuteen vaikuttaa myös suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden toteutuminen, toteaa Vehviläinen.
Euroopan markkinat
Suomessa kotitalouksille ja yrityksille myytävän sähkön hinnan ydin on siinä, että olemme osa yleiseurooppalaista sähkömarkkinaa. Tällöin naapurimaidemme hintataso heijastuu Suomessa myytävän sähkön hintoihin niin kauan, kun tuomme sähköä naapurimaista.
Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat siis yhä tiiviimmässä kytkyssä muuhun Eurooppaan. Viime vuosina sähkön siirtoyhteydet Norjan ja Saksan välillä ovat vahvistuneet, samoin Tanskan ja Hollannin välillä.
– Käytännössä Eurooppa on yhtä suurta sähkömarkkinaa. Markkinoilla hinta määräytyy sen mukaan, kuka on valmis maksamaan eniten sähköstä, selvittää Iivo Vehviläinen.