Europarlamentaarikko, myös ministerinä energia-asioihin vaikuttanut Mauri Pekkarinen ehdottaa sähkön markkinahinnan määrittämiseen uutta mekanismia. Hänen mukaansa yksi keino voisi olla tuotantotapojen jakaminen omiin lokeroihinsa. Kuva: Euroopan parlamentti

– Suomi sai markkinoilta halpaa sähköä ennen Ukrainan sotaa, korostaa europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen

Suomi ja koko läntinen Eurooppa tuskailee energiakriisissä. Miksi niinkin tärkeä huoltovarmuuteen liittyvä hyödyke kuin sähkö avattiin kilpailulle?

Ukrainan sodan seurauksena sähkön hinta on noussut Euroopassa ennätyslukemiin, ja kuluttajat ovat monin paikoin kovilla. Esimerkiksi viime syyskuussa sähkö maksoi Suomessa keskimäärin 215 euroa megawattitunnilta, kun kaksi vuotta aiemmin hinta oli alle 40 euroa.

Lisäksi sähkön hintaa nostavat Pohjoismaiden kaksi vähäsateista vuotta, Ranskan ydinvoimaongelmat ja osin myös päästöoikeuksien hinnat.

Miksi nämä asiat vaikuttavat sähkön hintaan Suomessa? Siksi, että olemme osa osa Pohjoismaiden yhteistä sähkön tukkumarkkinaa, jonka kaupankäynti tapahtuu Nord Pool -sähköpörssissä. Noin kaksi kolmasosaa Pohjoismaiden sähkön kaupankäynnistä tapahtuu siellä. Sähköpörssissä kauppaa käyvät sähkön tuottajat, kuten esimerkiksi vaikka vesi- ja tuulivoimayhtiöt, jotka myyvät tuottamaansa sähköä. Sähkön ostajat kuten suuret teollisuuskäyttäjät sekä vähittäismyyjä myyvät ostamansa sähkön edelleen kuluttajille.

Sähköpörssi toimii samalla periaatteella kuin muutkin raaka-ainepörssit eli kaupankäynnin kohteena olevan hyödykkeen hinta muodostuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Pohjoismaiden sähköpörssissä sähkön hintaan vaikuttaa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan oma sähköntuotanto, mutta myös vienti. Norjassa ja Ruotsissa sähköntuotantokapasiteettia on niin paljon, että näistä maista viedään sähköä muun muassa Saksaan, Puolaan, Liettuaan ja Hollantiin. Siksi myös Keski-Euroopan markkinatilanteella on vaikutusta Pohjoismaiden sähköpörssin hintatasoon.

Suomen sähköjärjestelmä on vahvasti linkittynyt muihin Pohjoismaihin. Pohjoismaat ovat linkittyneet myös Keski-Eurooppaan, kun sähkönsiirtoyhteyksiä on lisätty Etelä-Skandinaviasta muualle Keski-Eurooppaan ja Isoon-Britanniaan. Suomi on yhteydessä Keski-Euroopan markkinoihin Pohjoismaisen sähköpörssin 10 000 megawatin siirtoyhteydellä.

– Sähkömarkkinan perusajatus on se, että sähköä siirretään edullisemmalta alueelta kalliimmalle. Siksi sähkönsiirto on voimakkaasti kasvanut Pohjoismaista poispäin. Tämä mekanismi linkittää Pohjoismaiden hintaa yhä voimakkaammin Keski-Euroopan hintaan, selvittää Lappeenrannan LUT-yliopiston energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro.

– Koska Keski-Euroopassa on tehty sähköä merkittäviä määriä maakaasulla, vaikuttaa maakaasun tuonnin päättyminen Venäjältä myös sähkön hintaan myös Pohjoismaissa. Kalleimmat sähkön tuotantoerät Saksassa määräävät pörssisähkön hinnan nyt Suomessakin. Etelä-Norja on integroitunut tiiviisti eurooppalaiseen energiamarkkinaan, sieltä on vedetty kaapelit Saksaan, Hollantiin ja Britanniaan. Etelä-Norjassa sähkö on moninkertaisesti kalliimpaa kuin pohjoisessa, hän jatkaa.

Hintamekanismi on siis sellainen, että jos esimerkiksi halpaa tuulivoimaa ei ole tarpeeksi, kaikki sähkö maksaa moninkertaisesti kalliimman maakaasun hinnan verran.

Lue lisää Kiinteistö&Energia -lehden numerosta 1/2023!