Rakennuttajat haluavat tehostaa neliöiden käyttöä, seurauksena asuntojen koot kutistuvat ja käytettävyys heikkenee
Viime vuosina uudistuotannossa on tehty paljon ahtaita, pieniä, putkimaisia asuntoja. Tämä johtuu rakennuttajien tarpeesta tehostaa asuntojen neliöitä: kun kerrostaloihin tehdään entistä enemmän asuntoja, koot kutistuvat ja käytettävyys heikkenee. Miksi rakennetaan pieniä asuntoja, joita ostajatkaan eivät välttämättä aidosti halua?
Helsinkiin valmistui aiemmin tänä vuonna uusi asuinkerrostalo, jossa on pääosin pieniä asuntoja. Talon markkinointimateriaaleissa esitellään asuntojen pohjapiirroksia. Huomio 41,5-neliöisessä kaksiossa kiinnittyy makuuhuoneen kokoon. Se on niin pieni, että parisängyn eri puolille kuljetaan omista oviaukoista olohuoneen kautta kiertämällä.
Miksi on rakennettu niin pieni kaksio, ettei sen makuuhuoneeseen sijoitettua parisänkyä pysty edes kiertämään koukkaamatta olohuoneen kautta?
Vastaus kysymykseen piilee rakennuttajien tarpeissa tehostaa asuntojen neliöitä.
– Kun kerrostaloihin tehdään entistä enemmän asuntoja, koot kutistuvat ja käytettävyys heikkenee. Uusissa asuinkerrostaloissa on suosittu isoa runkosyvyyttä, näissä taloissa asunnot ovat putkimaisia ikkunoiden ollessa vain yhdessä sivulla, kuvailee Suomen arkkitehtiliiton SAFAn puheenjohtaja ja asuntoja työkseen suunnitteleva Asko Takala.
Vaikka meillä on kaupungeissa tilaa, on viime vuosina rakennettu paljon paksurunkoisia kerrostaloja täyteen yksiöitä. Tuloksena on hotellihuonetyyppisiä pimeitä asuntoja, joissa ikkunoita on vain yhdellä sivulla. Näistä pienistä asunnoista puuttuvat muunneltavuus ja valoisuus. – Aiemmin, esimerkiksi 1950-luvulla, suosittiin kapearunkoisia kerrostaloja. Niihin saatiin sijoitettua eri kokoisia asuntoja, joissa oli ikkunoita useampiin ilmansuuntiin. Asunnot olivat pohjaratkaisuiltaan muunneltavampia, asuntoja pystyi muokkaamaan paremmin muuttuvien elämäntilanteiden mukaan, huomauttaa Asko Takala.
Monilla paikkakunnilla erityisesti 1950-luvulla rakennettujen kerrostalojen asunnot ovat hyvin haluttuja, koska asunnot koetaan viihtyisiksi avaruuden, valoisuuden ja muunneltavuuden ansiosta.
– Toki monissa 1950-luvulla rakennetuissa asunnoissa on varsin pienet peseytymistilat, jolloin huoneille jää enemmän tilaa. Nykyiset rakennusmääräykset edellyttävät suurempia kylpyhuoneita esteettömyyden takia. Mutta 1950-luvun asuntosuunnittelussa on monia sellaisia asioita, joita voisi hyödyntää 2020 -luvullakin, sanoo Takala.
Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun apulaisprofessori Antti Lehto sanoo pienien asuntojen rakentamispaineen tulleen rakennuttajilta.
– Mikään ei pakota rakentamaan pieniä asuntoja, mutta paine suunnittelijoille tulee rakennusliikkeiltä. Uusien talojen rakentamisessa haetaan tehokkuutta. Talon rakentamisessa taloudellinen yhtälö voi olla kiperä, suunnittelija ei välttämättä tiedä kaikkea taloudellisista reunatekijöistä.