– Julkinen hankintalaki on hankala, lisäksi julkisista rakennuksista tehdään kaikki toiveet täyttäviä kustannuksia miettimättä
Kun rahalla ei ole isäntää, meno on sen mukaista. Tähän johtopäätökseen voi tulla, kun tutkii, miksi julkinen rakentaminen on kalliimpaa kuin yksityisten tahojen rakentaminen.
Onko julkinen rakentaminen kalliimpaa kuin yksityinen rakentaminen? Kyllä on. Tämän todistavat esimerkit Helsingin seudulla sijaitsevasta Vihdin kunnasta. Salpausselän kainalossa sijaitsevassa kunnassa liikuntapaikkarakentaminen konkretisoi yksityisen ja julkisen rakentamisen välisen kustannuseron.
Vihdin suurimpaan taajamaan Nummelaan valmistui talvella 2020 juuri ennen koronapandemian puhkeamista 8 600 neliön halli, jossa on täysimittainen jalkapallokenttä, juoksuratoja ja muun muassa seiväshyppypaikka sekä muita yleisurheilun suorituspaikkoja. Hallin rakentaminen maksoi 3,5 miljoonaa euroa, 407 euroa neliötä kohden.
– Ensin liikuntahallin rakentamista suunnitteli Vihdin kunta itse. Kunnan rakennuttamana hallin kustannusarvio oli 16,5 miljoonaa euroa. Me pystyimme rakentamaan vastaavanlaisen hallin 3,5 miljoonalla eurolla, sanoo Vihdin Jäähalli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Harju.
Yleishyödylliseksi osakeyhtiöksi itsensä määritellyt Vihdin Jäähalli Oy rakensi ensin Nummelaan tekojään, jäähallin vuonna 1996 ja vuonna 2000 pienen jalkapallohallin. Vuonna 2009 rakentui täysimittainen jalkapallohalli, ja vanha palloiluhalli muutettiin jäähalliksi.
Sitten halliyhtiö rakensi kamppailulajihallin ja perään uuden jalkapalloon sekä yleisurheiluun soveltuvan urheiluhallin. Halliyhtiön rakentamat hallit ovat maksaneet yhteensä 6,6 miljoonaa euroa.
Vertailuna Vihdin kunta rakennutti vuonna 2019 kirkonkylään liikuntahallin, johon mahtuu yksi täysimittainen salibandykaukalo. Tämän hallin hintalappu oli noin viisi miljoonaa euroa.
– Meidän toiminta-ajatuksemme on selkeä. Halliyhtiön toiminnan edellytyksenä ovat olleet halleihin sitoutuneet seurat, jotka vastaavat lainanhoitokuluista ja käyttökustannuksista. Jos käyttäjät sitoutuvat, rakennamme hallin, Matti Harju selvittää.
Hallien päivätunnit halliyhtiö myy Vihdin kunnalle, kunta saa halvalla hinnalla koulujen liikuntakäyttöön erinomaiset olosuhteet. Halliyhtiö ei ole koskaan maksanut osinkoja, ja pienet voitot on käytetty investointeihin sekä kunnossapitoon.
Raha katoaa
Rahaa katoaa kun kunta rakentaa, Matti Harju toteaa. Hänellä on selkeä käsitys, miksi julkisen sektorin rakennushankkeet ovat niin kalliita.
– Pääongelmia on kaksi. Ensinnäkin julkinen hankintalaki on ongelmallinen. Kilpailutuksiin vaaditaan hirvittävästi dokumentteja ja lopputuloksena on kilpailutus, johon ei saada kunnolla tarjouksia. Tarjouksia voi tulla vain muutamia.
– Ja tarjouskilpailuihin osallistuvat yritykset tietävät, ettei tarjouksia tule isoja määriä. Siksi tarjouskilpailuihin voi osallistua tarjouksella, jossa hinta on yläkanttiin. Tähän liittyy myös julkisuuslainsäädäntö, joka edellyttää hankintasuunnitelman julkisuutta.
– Hallinnon avoimuus on hyvä asia, mutta hankintasuunnitelman julkisuuden vuoksi tarjouksia tekevät yritykset näkevät suoraan, paljonko rahaa on varattu. Näin yritykset voivat virittää tarjouksensa sen mukaisesti. Ja loppuhuipennuksena yritykset usein haluavat lisätienestejä lisätöillä, hän jatkaa.
Harjun mukaan julkisen sektorin rakennushankkeisiin liittyy myös liiallista valvontaa.
– Valvonnasta tulee rakennushankkeille paljon kustannuksia. Jos rakennusalan yritys tekee töitä kunnalle tai valtiolle, yrityksen toimintaa valvotaan viimeisen päälle, työmailla on valvojia valvojan päällä. Vähemmälläkin valvonnalla pärjättäisiin, jos se organisoitaisiin paremmin.
Toinen ongelma, perustavanlaatuinen, julkisissa rakennushankkeissa on Matti Harjun mukaan valuvika.
– Ensin kunta tai valtio tilaa konsulttiyhtiöltä hankesuunnitelman. Konsulttiyhtiö kutsuu työryhmiin ja työpajoihin kaikki mahdolliset tulevien tilojen käyttäjät.
– Kaikki esille nousevat ideat otetaan ylös ja lopputuloksena valmistuu hankesuunnitelma, joka toteuttaa kaikki mahdolliset toiveet. Hankesuunnitelmassa ei ole minkäänlaista kattoa sille, mitä rakennus maksaa.
– Tässä mennään rakenteellisesti pieleen. Ennen hankesuunnitelman tekoa pitäisi asettaa kustannuskatto, paljonko tämä rakennus voi maksaa, ja vasta sitten tehdä hankesuunnitelma.
Matti Harju on keskustellut paljon julkisen sektorin edustajien kanssa siitä, miten rakentamista voitaisiin järkeistää ja sitä kautta alentaa kustannuksia. Ideoiden kehittely on Harjulle tuttua, sillä hän kehitti 1980-luvun puolivälissä menetelmän, jonka avulla Valio onnistui luomaan laktoosittomat maitotuotteensa.
– Valitettavasti julkisen sektorin edustajat usein loukkaantuvat, jos heille esittää ajatuksia kustannusten hillinnästä.