Lämmön kausivarasto rakennetaan peruskallioon, jonne louhitaan kolme noin 20 metriä leveää, 3400 metriä pitkää ja 40 metriä korkeaa tunnelia. Niiden pohja on noin 100 metriä maanpinnan alapuolella. Tilavuudeltaan ne ovat todella isoja, miljoona kuutiota. Louhos vastaa kooltaan kolmea eduskuntataloa. Tunnelit eli säiliöt täytetään piripintaan kuumalla vedellä. Tila paineistetaan, jotta sinne voidaan varastoida yli 100 asteista, mahdollisesti jopa 140 asteista vettä ilman, että se kiehuu. Varastoitavan lämmön määrä on 90 gigawattituntia, mikä tarkoittaa, että sillä voisi lämmittää vuoden ajan keskikokoista suomalaista kaupunkia. Kuva: Vantaan Energia

Lämmön kausivarastolla joustavuutta tuotannon ja kulutustarpeen välille

Vantaa Energia aikoo rakentaa maailman suurimman lämmön kausivaraston Vantaan Kuusikonmäkeen. Kallion sisään louhittavaan varastoon varastoitaisiin kuumaan veteen jätteen energiahyödyntämisellä, hukkalämmöllä ja sähköisillä tavoilla tuotettua energiaa.

Hankkeen esisuunnittelu on pitkällä, mutta lopullista toteuttamispäätöstä ei ole vielä tehty. Tämänhetkisen arvion mukaan lämmön kausivarastointilaitos voisi olla tuotannossa 2028.

– Esisuunnittelu on vähän kesken. Uskomme vahvasti hankkeeseen, mutta olemme halunneet antaa hyvälle suunnittelulle sen vaatiman ajan. Jos kaikki menee hyvin, vuodenvaihteen tienoilla voisimme tehdä päätöksen hankkeen alustavien rakennustöiden aloittamisesta, sanoo Vantaan Energian viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Juha Luomala.

Hanke on Vantaan Energian rahoittama, mutta sille on saatu työ- ja elinkeinoministeriöltä 19 miljoonan tukilupaus.

– Maailmassa on meneillään valtava energiasiirtymä. Tuuli- ja aurinkovoimasta on tullut pelastavia teknologioita, joilla päästään irti fossiilisista polttoaineista kohti puhdasta energiaa. Siirtymän suurin haaste on siinä, että aina ei tuule eikä aina paista aurinko. Siksi on ensiarvoisen tärkeää pystyä varastoimaan jollakin tavalla uusiutuvaa energiaa silloin, kun sitä on tarjolla, Luomala sanoo.

Energian varastointiin on olemassa akkuteknologiaa puhelimissa ja läppäreissä sekä vähän isompana sähköautojen akuissa.

– Kaupunkitason energiavarastoksi ei akuista kuitenkaan ole. Teknologiasta muodostuu liian kallis. Siksi meidän on täytynyt keksiä jotain ihan muuta. Lämmön kausivarasto on yksi vastaus globaaliin energian varastointihaasteeseen. Energia muuttaa koko ajan muotoaan ja sitä voidaan muuttaa erilaisiin muotoihin ja taas takaisin päin, Luomala sanoo.

Vantaan Energian suunnitteleman lämmön kausivaraston perusidea on siinä, että on erilaisia tekniikoita lämmittää vettä.

– Päätuotantomuotomme on käsitellä jätehuoltoyhtiöiden meille tuoma jäte niin, että siitä syntyy energiaa, joka sitten siirretään kaukolämpöverkkoon, Luomala kertoo.

Yhtiön jätevoimalalle tulee puolentoista miljoonan kotitalouden sekajäte Etelä-Suomen alueelta. Laitos ottaa lisäksi vastaan kaupan ja teollisuuden sekajätettä. Jätevoimalan kanssa samalle alueelle on rakenteilla vaarallisten jätteiden käsittelylaitos. Korkealämpötilalaitokseksi kutsuttu laitos valmistuu vuonna 2025.

– Jätevoimalassamme jätettä käsitellään ympäri vuoden. Kesällä energiaa syntyy enemmän kuin sitä tarvitaan. Ero lämmöntarpeen välillä kesän lämpimillä säillä ja talven paukkupakkasilla voi hetkellisesti olla jopa kymmenkertainen.

Päästöt vähenevät tuntuvasti

Juha Luomalan mukaan energia- ja kaukolämpöyhtiöiden haaste on nimenomaan siinä, että talven kylminä pakkaspäivinä pitää olla käytössä huipputehoa, jota käynnistellään, kun kulutus on suurta ja tarvitaan runsaasti lämpöä.

Tällä hetkellä ei ole mahdollisuutta varastoida lämpöä talven varalle, mutta tulevaisuudessa lämmön kausivarasto mahdollistaa sen.

– Kulutusvaihteluita on perinteisesti tasattu käyttämällä fossiilisia polttoaineita.

Me olemme käyttäneet maakaasua. Kun meille tulee lämmön kausivarasto, voimme purkaa sieltä kesän aikana kertynyttä lämpöä kasvaneeseen kulutukseen eikä meidän tarvitse käynnistää fossiilisella polttoaineella toimivia laitoksia. Samalla päästömme vähenevät merkittävästi.

Lue lisää Kiinteistö&energia -lehden numerosta 7/2023!